Kuvassa 15.4.2024 perunaa ja kasviskastiketta. Paastonaikana en ole syönyt lihaa enkä kanamunia. Pääsiäisenä ruokapöytäni tulee monipuolisemmaksi.
Vanhan kirkon aikana pääsiäisyönä toimitettiin paljon kasteita. Kun ihmisiä kääntyi kokonaisina kyläkuntina kirkon yhteyteen, niin paastonajan alussa heitä alettiin opettaa ja pääsiäisyönä heitä kastettiin kokonaisina perheinä, toisinaan kokonaisina kyläkuntina. Kastetut puettiin valkoiseen vaatteeseen, albaan, kastepukuun. Näitä pukuja uuden elämän alkaneet kantoivat kokonaisen viikon. Näin he julistivat koko ympäristölleen, että he olivat aloittaneet uuden elämän. Tästä eteenpäin he elivät kristittyinä, Jeesuksen opetuslapsina. He kuuluivat Jumalan perheeseen. Heidät oli otettu Jeesuksen yhteyteen.
Kasteen sijoittaminen juuri pääsiäisyöhän sisälsi suuren sanoman. Me pelastumme Vapahtajamme ristin kuoleman ja ylösnousemuksen tuoman sovituksen turvissa. Kastehan yhdistää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Room. 6:2-11.
Vanhana aikana esiintyi vielä paljon orjuutta. Kun pakanaperheen orja haluttiin vapauttaa, niin hänet vietiin pakanajumalan temppeliin. Siellä toimittiin uhri ja tämän uhrin katsottiin muuttavan orjan aseman. Orjasta tuli vapaa kansalainen. Tämä kuului tuolloiseen tapaperinteeseen.
Kristinuskon sanoma antaa enemmän. Kristuksen uhri antoi koko maailmalle lunastuksen synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta. Jeesuksen täytetty työ kuuluu jokaiselle ihmiselle kaikille kansoille kaikkina aikoina.
Katolinen katekismus artikkelissaan 605 viittaa Quiercyn konsiilin lausuntoon vuodelta 853 jKr. ja näin liittyy sen yleispätevään sanomaan.
Apostoleita seuraten kirkko opettaa,
että Kristus on kuollut poikkeuksetta kaikkien ihmisten puolesta:
”Ei ole olemassa yhtäkään ihmistä,
ei ole ollut eikä tule olemaan yhtäkään,
jonka puolesta hän ei olisi kärsinyt”.
Vapahtajamme Jeesuksen työ keskittyi pääsiäisen sanomaan: Jeesus kuoli meidän puolestamme ja nousi kuolleista tuoden meille elämän ja autuuden.
Myös uskonpuhdistajamme Luther liittyy 1. Pietarin kirjeen tekstiimme Jeesuksen työtä Vähässä katekismuksessa opettaessaan:
Selitys liittyy toiseen uskonkappaleeseen: Meidän uskoomme Jumalan Poikaan.
Ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas helvettiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, kaikkivaltiaan Isän, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.
MITÄ SE MERKITSEE? VASTAUS:
Uskon, että Jeesus Kristus, Isästä ikuisuudessa syntynyt tosi Jumala ja neitsyt Mariasta syntynyt tosi ihminen, on minun Herrani. Hän on lunastanut minut, kadotetun ja tuomitun ihmisen, ostanut omakseen ja voitollaan vapauttanut kaikista synneistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta, ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä, kalliilla verellään ja syyttömällä kärsimisellään ja kuolemallaan. Hän lunasti minut, jotta tulisin hänen omakseen, eläisin kuuliaisena hänen valtakunnassaan ja palvelisin häntä ikuisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa, niin kuin hän itsekin kuolleista nousseena elää ja hallitsee iankaikkisesti. Tämä on varmasti totta.
MAANANTAI 1.4.2024
2. pääsiäispäivä
Ylösnousseen kohtaaminen
Toinen lukukappale eli epistola: 1. Piet. 1:18–23
Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä, luvusta 1
Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla, vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä. Hänet oli valittu jo ennen maailman perustamista, ja nyt aikojen lopulla hänet on tuotu julki teitä varten. Hänen kauttaan te uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että te uskoessanne myös panette toivonne Jumalaan.
Kun te totuudelle kuuliaisina olette puhdistautuneet elääksenne vilpittömässä, veljellisessä rakkaudessa, niin rakastakaa toisianne uskollisesti ja kaikesta sydämestänne. Olettehan te syntyneet uudesti, ette katoavasta siemenestä, vaan katoamattomasta, Jumalan elävästä ja pysyvästä sanasta.
Katsoakseni minkä verran latinankielisiä kirjoja meidän rakkaan kotokaupunkimme Someron kirjastossa on, panin rajaukseksi kielen ”latina” ja muodoksi ”kirja”.
Tulokseksi hakukone antoi: ” Näytetään 1 – 39 / 39 ”
Blogini tekstissä viitataan Katolisen katekismuksen artikkeliin 605 ja kerrotaan suomeksi miten kukaan ei jää Jeesuksen sovituksesta osattomaksi. Jumalan Pojan työ koskee kaikkia. Tähän lupaukseen saamme turvautua, panna luottamuksemme, uskoa.
Viitattu artikkeli 605 viittaa Quiercyn konsiilin lausuntoon vuodelta 853 jKr.
Latinaksi tuo sama ylle pantu sitaatti kuuluu.
Ecclesia, Apostolos sequens, Christum docet pro omnibus hominibus sine ulla exceptione mortuum esse: « Nullus est, fuit vel erit homo, pro quo [Christus] passus non fuerit ».
https://www.vatican.va/archive/catechism_lt/p122a4p2_lt.htm#III.%20Christus%20Se%20Ipsum%20Patri%20Suo%20pro%20nostris%20obtulit%20peccatis
Tänään 27.3.2024 vietämme hiljaisen viikon keskiviikkoa eli kellokeskiviikkoa. Molemmat nimet ovat peräisin ikivanhasta tavasta sitoa kirkonkellot tänään puolelta päivin joko köysillä tai heinillä, niin ettei edes tuuli voi niitä heiluttaa äänen tuottamaiseen asti.
Tämä on tapa kertoa, että niin kuin opetuslapset vaikenivat Jeesuksen jouduttua kiinniotetuksi, niin kirkonkellotkin vaikenevat aina pääsiäisyöhön asti.
Koska kellot eivät soi puolen viikon aikana, niin siitä viikon nimi ”hiljainen viikko” ja koska kirkonkellot sidottiin keskiviikkona, niin juuri tämä päivä on ”kellokeskiviikko”.
Tämän päivän epistola on Room. 5:6–11
Koska edellä on ollut puhetta latinan kielestä niin olen tänään käynyt koko Roomalaiskirjeen läpi latinaksi.
Aikoinaan vuosituhannen vaihteessa pidin Sipoon ruotsalaisessa seurakunnassa Söderkullassa luentosarjan Roomalaiskirjeestä. Kuulijakunnan tasoa kuvaa, että neljä kuulijaa toivoi minun monistavan heille Martti Lutherin laajemman Roomalaiskirjeen selityksen latinaksi. Tein heidän toiveittensa mukaan. Keskustelu muodostui erittäin antoisaksi. Oli miellyttävää elää niin valveutuneen joukon keskellä.
Aikoinaan jo kevättalvella 1963 luin ison määrän Lutherin tuotantoa. Tuosta aivan erityisesti muistan minuun vaikuttaneen Martti Lutherin lyhyemmän Roomalaiskirjeen selityksen. Nuoren teologin tuore tapa esittää asiansa sai lukijansa, tuolloin nuoren miehen mielessä suopean vastaanoton.
Kellokeskiviikon teemasta kerrotaan ja tekstit näytetään seuraavassa linkissa
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/keskiviikko-27-3-2024/
Auringon pyörähdettyä vajaan kierroksen aikana kävin läpi molemmat Korinttolaiskirjeet latinaksi Vulgata -käännöksen mukaisesti.
Tutkistelun aiheen antoi tämän päivän epistola 1. Kor. 10:16–17
TORSTAI 28.3.2024
Kiirastorstai
jonka aiheena on: Pyhä ehtoollinen
Tässä teksti suomeksi:
Ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille, luvusta 10
Eikö malja, jonka me siunaamme, ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys Kristuksen ruumiiseen? Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä.
Tässä tekstissä on kirkkomme keskeisestä tapahtumasta kysymys. Kristus on meidät pelastanut. Hänen yhteydessään me elämme yhdessä koko kristikunnan eli pyhän yhteisen seurakunnan eli siis kirkon, Jumalan kansan, yhteydessä.
Kristus on kirkon Herra. Hänessä me elämme. Herran pyhä ehtoollinen tämän vahvistaa. Pyhä sakramentti on Jumalan todellisen läsnäolon tae. Olemme Kristuksen omia. Hänen rakkautensa kuuluu meille. Siksi meitäkin kutsutaan rakastamaan toinen toistamme.
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/torstai-28-3-2024/
Tänään pitkänäperjantaina 29.3.2024 osallistuin Someron kirkossa pidettyyn jumalanpalvelukseen. Terveisiä sieltä.
Aamulla ennen kirkonmenoja kahlasin latinan kielisen Heprealaiskirjeen läpi. koska pitkäperjantain ensimmäisen lukukappaleen eli epistolatekstin molemmat vaihtoehdot ovat siitä.
Valittavissa ovat Hepr. 5:7–10 tai Hepr. 10:12–20.
Pitkäperjantain nimi kuuluu yhteen sen perinteen kanssa, missä hiljaista viikkoa kutsutaan suureksi viikoksi.
Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Näin myös hiljaisella viikolla.
Suureksi viikoksi nimitetään ortodoksisessa kirkossa pääsiäistä edeltävän Suuren paaston ja sitä seuraavan Kristuksen ylösnousemuksen juhlan väliin jäävää viikkoa. Siitä käytetään myös nimitystä Suuri ja Pyhä Viikko. Luterilaisessa maailmassa viikolle on annettu nimet: hiljainen viikko ja piinaviikko.
Tässä pitkänperjantain esittelyä ja kirkkomme tekstit:
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/perjantai-29-3-2024/
Hiljaisen lauantain sanoma on että Jeesus lepäsi haudassaan ristiinnaulitsemisen jälkeen ja ennen ylösnousemustaan.
Päivän toinen lukukappale eli epistola on 1. Piet. 3:18–22
Ensimmäisestä Pietarin kirjeestä, luvusta 3
Kristus kärsi ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi. Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät totelleet Jumalaa, kun hän Nooan päivinä kärsivällisesti odotti sen ajan, kun arkkia rakennettiin. Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, hänen, joka on mennyt taivaaseen ja istuu Jumalan oikealla puolella ja jolle on alistettu enkelit, vallat ja voimat.
Olen viime aikoina käynyt Ensimmäisen Pietarin kirjeen läpi latinan kielellä erittäin monia kertoja. Jo ennen blogitekstini valmistelua ja nyt viimeksi eilen pitkänäperjantaina, kun menin läpi Uuden testamentin viimeisimmät teokset Kolossalaiskirjeestä Ilmestyskirjaan.
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/lauantai-30-3-2024/
Kristus nousi kuolleista! – Totisesti nousi!
Eesti – Kristus on ülestõusnud! Tõesti on ülestõusnud!
Koltta(saame) – Kristâs kaggöödi jamm’jest! – Tuodi kaggöödi!
Unkari – Krisztus feltámadt! Valóban feltámadt!
Islanti – Kristur er upprisinn! Hann er vissulega upprisinn!
Norja – Kristus er oppstanden! Han er sannelig oppstanden!
Ruotsi – Kristus är uppstånden! Ja, Han är verkligen uppstånden!
Tanska – Kristus er opstanden! Sandelig Han er Opstanden!
Latina – Christus resurrexit! Resurrexit vere!
Espanja – Cristo ha resucitado! Verdaderamente, ha resucitado!
Italia – Cristo è risorto! È veramente risorto!
Katalonia – Crist ha ressuscitat! Veritablement ha ressuscitat!
Portugali – Cristo ressuscitou! Verdadeiramente ressuscitou!
Ranska – Le Christ est ressuscité! Vraiment Il est ressuscité!
Romania – Hristos a înviat! Adevărat a înviat!
Kirkkoslaavi – (Christos Voskrese! Voistinu Voskrese!)
Bulgaria – Христос Возкресе! Воистина Возкресе! (Christos Vozkrese! Voistina Vozkrese!)
Puola – Chrystus Zmartwychwstał! Zaprawdę Zmartwychwstał!
Serbia – Христос Воскресе! Ваистину Воскресе! (Christos Voskrese! Vaistinu Voskrese!)
Slovakki – Kristus vstal zmŕtvych! Skutočne vstal!
Tsekki – Kristus vstal z mrtvých! Vpravdě vstal z mrtvých!
Ukraina – Христос Воскрес! Воістину Воскрес! (Khristos Voskres! Voistinu Voskres!)
Valko-venäjä – Хрыстос уваскрос! Сапраўды ўваскрос! (Khristos Uvaskros! Saprawdi Wvaskros!)
Venäjä – Христос Воскрес! Воистину Воскресе! (Khristos Voskres! Voistinu Voskres!)
Ndonga: – Kristus okwa yumuka! Eeno, a yumuka shili!
Martti
Kiitos miellyttävästä lisäyksestä!
Kristuksen ylösnousemuksen suuren juhlan
pääsiäisen
ensimmäinen lukukappale on 1. Kor. 5:6–8
Ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille, luvusta 5
Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina. Happamattomiahan te olettekin, sillä meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on jo teurastettu. Meidän on siis aika viettää juhlaa, ei vanhan pahuuden ja kelvottomuuden hapattamina, vaan happamattomina, vilpittömyydessä ja totuudessa.
Pääsiäispäivän aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-31-3-2024/
Jos Herra suo, niin tämän kirkkovuoden blogini kirjoitan pääasiassa kunkin tulevan sunnuntain tai edessä olevan muun kirkollisen juhlan toisen lukukappaleen eli epistolan pohjalta.
Jatkaakseni kristikunnan läntisen perinteen klassisen kielen latinan tutkistelujeni kertomista voinen kertoa, että eilen sain valmiiksi muutaman päivän rupeaman käydä läpi kaikkien toisten lukukappaleitten eli epistolatekstien pohjana olevat Uuden testamentin kirjat Apostolien teoista Ilmestyskirjaan.
Hyvää toista pääsiäispäivää!
Saamme elää ylösnousseen Jeesuksen seurassa.
Jos Herra suo, niin Coletten kanssa menemme tänään 1.4.2024 klo 14 Forssan rukoushuoneelle
SANAN JA MUSIIKIN JUHLAAN
Keskuskatu 9, 30100 Forssa
Esitykseni aiheena on tämän blogini pohjana oleva päivän epistola
1. Piet. 1:18–23.
Puheenvuoroni on suomeksi eikä latinaksi, vaikka tässä hetki sitten satuinkin lukemaan Rooman keisarin Marcus Aureliuksen latinaksi käännettyä teosta Meditationes eli Ad se ipsum libri. alkukielellä kreikaksi Τὰ εἰς ἑαυτόν, Ta eis heauton, ”itselle osoitetut [kirjoitukset]”.