Nappaan käteeni korin, perinteisen tansanialaisen luonnonmateriaalista punotun. Nostan sen opettajajoukon eteen:
– Kuinka moni teistä ottaa tällaisen tavallisen korin mukaan toriostoksille?
Kysymys herättää hämmentynyttä huvittuneisuutta. Miehet näyttävät punaista korttia, muutama naisopettaja nostaa vihreän kortin: toki torille voi perinteisen korin ottaa matkaan.
Seuraava kysymys saa aikaan naurunremakan:
– Entäs kuinka moni pakkaa supermarketin ostokset koriin?
Ei kukaan. Eihän se käy. Miksi ei, kysyn. Hillityn rauhallinen kohta eläkkeelle siirtyvä naisrehtori pyytää puheenvuoron.
– Supermarketeissa meille tarjotaan muovikasseja käytettäväksi. On helppoa ja kätevää pakata ostokset muovikassiin.
– Jos teillä olisi kori mukana, ette tarvitsisi muovikassia ollenkaan. Miksi ette ota sitä kotoa mukaan samalla tavalla kuin torireissulle?
Hämmentynyttä mutinaa. Lopulta nuori swahilinopettaja, mies, uskaltaa sanoa ääneen:
– Ni ushamba. Maalaiset käyttää koreja.
Puhuja palkitaan hyväksyvällä naurulla.
Pohdinta jatkuu. Mikä on loppujen lopuksi takapajuista tietämättömyyttä? Muovikassiko, jota käytetään kerran, heitetään sitten pois ja jää lopulta roskaamaan luontoa vuosikausiksi? Vai taidokkaasti käsityönä valmistettu perinteinen kori, jota voi käyttää satoja kertoja ja joka lopulta maaduttuaan palaa takaisin luonnonkiertoon? Keskustelun päätteeksi vihreät kortit nousevat perinteiselle korille: meidän täytyy uskaltaa tuoda oma perinteinen käsityömme moderniksi käyttöesineeksi. Supermarketin tarjoama muovikassi on helppo napata mukaan, mutta muuttuu hetkessä ongelmajätteeksi.
Makumiran yliopiston yläkoulun opettajien täydennyskoulutushankkeen ympäristökasvatuksen teemana on vuonna 2018 kierrätys. Maantieteen ja ympäristökasvatuksen lehtori Thaddeus Lekule on kertonut alkuvuoden koulutustilaisuuksissa kierrätyksen perusteista. Keskusteluun ovat erityisesti nousseet muoviset vesipullot ja muovikassit.
Tansanian pohjoinen naapurivaltio Kenia kielsi muovikassien käytön viime vuonna, jolloin muovikassien valmistuksesta, myymisestä ja käyttämisestä tuli rangaistava teko. Kiellon rikkojaa uhkaa 40 000 dollarin sakko tai jopa neljän vuoden vankeusrangaistus. Maailman ankarin muovikassikielto on tehonnut, kertovat kenialaiset uutismediat: ”Katumme ovat puhtaampia. Tienvarret eivät ole enää täynnä ilmassa kieppuvia muovipusseja. Vesiväylät eivät tukkeudu muoviroskasta. Rannikon ja Viktorianjärven kalastajien verkot eivät enää entiseen tapaan sotkeudu muovikasseihin.”
MyösTansania on valmistellut muovikassikieltoa usean vuoden ajan, mutta ei ole vielä tehnyt asiasta lopullista päätöstä. Kansanedustajien enemmistö tukee kieltoa, ihmisten ja ympäristön terveyteen vedoten. Keskustelua käydään vielä siitä, miten kielto vaikuttaisi työllisyyteen. Kiellon myötä muovituotteita valmistavien yritysten työntekijät menettäisivät työnsä.
Nostin korini opettajajoukon eteen jokaisessa huhti-toukokuun koulutustilaisuudessa, yhteensä kahdeksan kertaa. Joka kerta ehdotukseni korin käytöstä supermarketostoksilla sai yhtä hämmentyneen reaktion. Perinteinen kori edustaa kehittymätöntä menneisyyttä, supermarket ja muovikassi modernia edistystä. Keskustelun jälkeen opettajat kuitenkin nyökyttelivät menneiden sukupolvien käsityötaidoille ja ekologiselle viisaudelle.
Tansanialaisten opettajien hämmentynyttä reaktiota on kuitenkin helpompi ymmärtää, jos tuo kysymyksen suomalaiseen ympäristöön. Kuinka moni meistä kantaa päre- tai pajukoria supermarkettien viileillä käytävillä?
Makumiran yliopiston maantieteen lehtori Thaddeus Lekule opettaa kierrätyksen perusteita yläkoulun opettajille Kikwen yläkoululla huhtikuussa 2018. Kuva Hanna Martikainen
Katri Niiranen-Kilasi, Tansania
Kirjoittaja toimii hankeneuvonantajana yläkoulun opettajien täydennyskoulutushankkeessa
Lähteitä:
Eight months on, is the world’s most drastic plastic bag ban working? The Guardian 25.4.2018
Tanzania weighing on effects of banning plastic materials. The Citizen 12.2.2018.
