Sanat ovat merkillisiä. Ihmeellisiä. Niissä on voimaa ja taikaa. Niillä voidaan tuhota tai elvyttää.
Niillä voidaan ilmaista rakkautta tai vihaa , kiittää tai onnitella.
Viime päivinä olen itse makustellut sanoja ihan työkseni. Pyöritellyt niitä kielen päällä ja kuulostelemalla kuuulostellut niiden merkityksiä, vivahteita, niihin sisältyviä latauksia tai vertauksia.
Omaa runokirjaani tässä viimeistelen. Ylihuomenna pitäisi saadat tekstit jo painotaloon.
Olen elänyt runojeni keskellä monta päivää ja nauttinut suunnattomasti. Mutta myös tuskaillut. Välillä jopa ahdistuneena kysynyt itseltäni : onko tässä mitään järkeä.
Runokirjani punainen lanka on rakkaus : rakkaus omaan mieheen, lapsiin, lähimmäisiin, luontoon, koko elämään.
Runoissani kuljen omasta lapsuudestani tähän päivään.
Tänään on Ystävän päivä.
Sain yhden ison kirjeen. Sieltä löytyi pienen kolmivuotiaan lapsenlapseni sormimaalaus, joka on omistetu juuri minulle sekä viisivuotiaan piirros, jossa on hellyttävä teksti ( äidin avustuksella) :
Marja- mummi, minulla on sua ikävä. Rakastan sinua.
Itkuhan siinä pääsi.
Tuli kuitenkin onnellinen mieli. Piti oikein laittaa hyvä olo kiertoon : soitin ystävilleni, niille pitkäaikaisille, jo lapsuudesta tutuille ystävilleni, joille en ole korttejakaan vuosiin jaksanut laittaa.
Ystävät ovat tärkeitä.
Seuraava runoni kerto tästä.
Ystävän ikävä
päiväkahvin aikaan
katson usein
ikkunasta pihatielle
jospa tänään
voisin kattaa pöytääni
toisenkin kupin
Aamu TV:ssä käsiteltiin asiaa.
http://yle.fi/uutiset/manaajakirjailija_demonien_karkottaminen_ihmisista_taysin_katolisen_kirkon_oppien_mukaista/7572217
”Paavin mukaan piispojen nimittämät manaajat tuovat kirkon rakkauden ja huolenpidon paholaisen töistä kärsivien ihmisten ulottuville.”
Tämä tästä nyt vielä puuttui. Koko noitasakki koolla manaamassa rakkautta ja huolenpitoa kärsiville ihmisille.
Aloittaisivat vaikka manaamalla kondomien käytön puolesta ja pappien selibaatin nurin, niin voisi pikkuhiljaa alkaa tapahtua jotain parannusta AIDSista ja pedofiliasta kärsivien ihmisten keskuudessa.
Vuosituhannen vaihteessa katolisessa kirkossa uusittiin pahojen henkien karkoittamisen kaava paavi Johannes Paavali IIn aikana.
Yksi tapaus sen käytöstä ylitti uutiskynnyksen. Paavi toimitti manauksen henkilölle jota jo useat olivat yrittäneet auttaa, mutta ilman tulosta. Paavin toimittaman manauksen toimituksessa kyseessä oleva ihminen vapautui pahan hengen vallasta.
Kimmo
1
Kaikki noitahommat ja kirkon toimittama manaus ovat tasan tarkkaan toistensa vastakohtia.
2
Valtaosassa kristikuntaa esimerkiksi kasteen toimituksen yhteydessä toimitetaan saatanan ulosajo, koska juuri kasteessa ihminen siirtyy saatanan vallasta Jumalan valtakuntaan.
Meidän kirkossamme tuo sanamuoto vain on lievennetty niin ettei sitä enää juurikaan voi manaukseksi mieltää.
3
Mitä tulee esim AIDsista kärsivien ihmisten auttamista esim. Afrikassa ihan konkreettisesti niin että jotain todellakin tehdään eikä vain toitoteta tyhjiä ohjelmia ohjelmien tarpeellisuudesta ilman käytännön toimia, niin juuri kirkkojen apu on aivan ratkaiseva. Tässä toimivat kaikkien kirkkokuntien lähetystyöt sekä kansainväliset avut erittäin tarmokkaasti.
Valitettavasti monien valtiollisten ja/tai sekulaarien ohjelmien toteutus useinkin kaatuu monimutkaiseen byrokratiaan, jossa organisaatio kyllä kasvaa ja kuluja tulee ja rahaa palaa, mutta vain pieni osa tulee itse apua tarvitsevien konkreettiseksi hyväksi.
Noinhan se on. Kotimaisia skismaatikkoja ja pakanoita yhdistää yllättävän vahvasti se, että he eivät välitä ottaa selvää asioista, joita haukkuvat. Onhan se aina helpompaa ja mukavampaa luoda mielikuva jostain ja haukkua sitten sitä. Mitäpä tiedolla tekee, jos on mielstään kuitenkin aina oikeassa.
Roto: ”Kaikki noitahommat ja kirkon toimittama manaus ovat tasan tarkkaan toistensa vastakohtia.”
Kummallisia poppaukkojen rituaalihommia joka tapauksessa kummatkin. Usko se on taikauskokin.
Kuka mihinkin uskoo.
AIDsin leviämisen ehkäisemiseksi paavi voisi lopettaa täysin typerän ehkäisykiellon ja alkaa jakaa kondomeja afrikkalaisille.
Olisi siitä ainakin enemmän hyötyä kun jostain poppaukkojen hölmöistä höpötyksistä.
kimo wallentin :”AIDsin leviämisen ehkäisemiseksi paavi voisi lopettaa täysin typerän ehkäisykiellon ja alkaa jakaa kondomeja afrikkalaisille.”
Ja mitä noille kondomeille tapahtuu? Afrikkalaiset lapset tekevät niistä jalkapalloja. Kondomien jakaminen ei auta, jos uskon perusta on se, että AIDsista voi parantua raiskaamalla, kuten Afrikassa on uskottu.
Yksi lastemme ystävistä toimi Unicefin vapaaehtoistyöntekijänä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alueella, josta länsimaat olivat vetäneet apunsa pois, kun pitivät AIDS-tilannetta toivottomana. Työtä sairaalassa tekivät monet AIDSiin raiskausten seurauksena sairastuneet hoitajat – enkä koskaan unohda lastemme ystävän ottamaa valokuvaa, jossa pieni poika sairaalan sängyssä turhaan odotti apua, jota koskaan ei tullut. Hän menehtyi AIDSiin [muistaakseni] 5-vuotiaana.
Kimmo
Ainakaan Afrikassa tilastolliset tulokset eivät tue väitettäsi kondomivalistuksen merkityksestä AIDsin torjunnassa.
Niisä maissa missä on menty puhtaasti kondomivalistukseen AIDSia ei ole torjuttu yhtä tehokkaasti kuin niisä maissa joissa on satsattu sellaiseen valistukseen missä tuetaan perheiden uskollisuutta.
Kamerunissa, jossa olen työskennellyt, on valistus ilmaistu porrastettuna: 1) Ensisijaisesti suositellaan pidättyvyyttä avioliiton ulkopuolisista suhteista. 2) Toissijaisesti että jos kuitenkin joku harrastaa riskisuhteita, niin käyttäköön kondomia.
Roto: ”Ainakaan Afrikassa tilastolliset tulokset eivät tue väitettäsi kondomivalistuksen merkityksestä AIDsin torjunnassa.”
WHO:n mukaan kondomien käyttö on tehokkain tapa välttää hiv-tartunta, mutta se edellyttää, että kondomia osataan käyttää oikein. Ei maailman terveysjärjestö turhaan kondomien oikeanlaisesta käytöstä valista ja niitä Afrikkaan jaa, vaikka paavi paneekin hartiavoimin hanttiin. Käsittämätöntä edesvastuuttomuutta katoliselta kirkolta.
Roto: ”Ensisijaisesti suositellaan pidättyvyyttä avioliiton ulkopuolisista suhteista.”
Vielä tehokkaampaa olisi suositella selibaattia.
Kimmo
Manaamisen toimituksessa pappi on vain välikappale.
Itse tapahtuman tekee Jumala itse. Hänen voimansa vaikuttaa domonien ulosajon.
”Manaamisen toimituksessa pappi on vain välikappale.”
Eivätkös ne poppaukot ja shamaanit kuulu ihan siihen samaan manaajien sakkiin. Johonkin jumaluskoon kai niittenkin manaukset ja loitsut perustuvat. En näe mitään eroa paavin manaajien ja vinkuintiaanien poppaukkojen höpinöiden välillä.
Jokainen saa tietysti ihan vapaasti uskoa mihin haluaa tai olla uskomatta mihinkään. Onneksi.
Kimmo Wallentin: jos alat haukkua jotain uskontoa, ota selvää edes peruskäsitteistä. Nyt ymmärrät niistä yhtä vähän kuin sika satelliitista, mutta eihän se sinun asenteisiisi vaikuta.
Pulkkinen: ” Nyt ymmärrät niistä yhtä vähän kuin sika satelliitista,”
Tuskinpa noista kukaan muukaan sen enempää ymmärtää. Nehän perustuvat sokeaan uskoon johonkin, mitä ei ole. Ihminen on luonut itselleen tuhansia eri sorttisia jumalia siitä lähtien kun oppi pelkäämään ukkosen jyrinää.
Mutta jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, jos siltä tuntuu. Ihan vapaasti.
kimmo wallentin :”Mutta jokainen tulkoon uskollaan autuaaksi, jos siltä tuntuu. Ihan vapaasti.”
Juuri näin tulee tapahtumaan, ja jokainen jääköön myös autuaaksi tulematta, jos uskoo, että ihminen on ihminen vain fyysisen ruumiinsa viettien ja vaistojen vietävänä. Vanhaa laulua lainaten ”Ihminen minne, minnekä hän? Minnekä rientää ihmisen henki, tiedätkö sen?”
Kimmo
1
Kristinuskon ainutlaatuisiuus on siinä että Jumala itse on läsnä kun kokoonnumme jumalanpalvelukseen.
Jumalan läsnäolo karkottaa kaikki pimeyden vallat. Jeesus on tullut tekemään tyhjäksi saatanan teot. Tämä on evankeliumin ainutlaatuinen merkitys.
2
Psykologis-sosiologisella tasolla eri uskonnoissa voi olla hyvinkn paljon yhteisiä ilmiöitä. Nämä ilmiöt liikkuvat kuitenkin vain ihmisen psykofyysisellä tasolla. Koko olemassaolon perusselitykseen asti ne eivät ulotu.
Kun tullaan itse perusteisiin saakka niin jokaisessa uskonnossa on jotakin sellaista luovuttamatonta joka erottaa sen toisesta. Jos tämä perustana oleva todellisuus muuttuu niin silloin on kysymys uskonnosta toiseen siirtyminen eikä vain jonkun yksittäisen toiminnan muuttamisesta.
Roto: ”Kristinuskon ainutlaatuisiuus on siinä että Jumala itse on läsnä kun kokoonnumme jumalanpalvelukseen.”
Mistä sinä sen tiedät???
Olen juuri puolessa välissä tuota kyseistä kirjaa. Kannattaa lukea se, sen rinnalla voi lukea Kari Kuulan kirjaa Paholaisen bibliografia.
Hieman OT, mutta pakko kiittää Matias Rotoa päivän piristämisestä. Enpä ole pariin päivään yhtä hyviä nauruja saanut, kuin tämän ketjun viesteistäsi.
”Paavin mukaan piispojen nimittämät manaajat tuovat kirkon rakkauden ja huolenpidon paholaisen töistä kärsivien ihmisten ulottuville.”
Ja höpö höpö. Tuskin paavi itsekään uskoo höpinöitään. Kaikenmaailman puoskareita näköjään katoliseen kirkkoonkin mahtuu.
Mistähän se Hannu taas puhuu.
Hannu
Paavi uskoo tasantarkkaan siihen mitä hän manaamisesta kertoo.
Kyseessä on toiminta, jota jo Jeesus harrasti. Hän vapautti lukemattomia ihmisiä pahojen henkien vallasta.
Opetuslapset jatkoivat tätä työtä Jeesuksen valtuuttamina. Ketju on mennyt eteenpäin kautta koko kirkon historian.
Kastetoimitukset ovat olleet ja ovat yhä edelleen maailman eniten toimitettu kirkollinen toimitus missä pahuuden henkivallat karkotetaan ja missä ihminen vapautuu Jumalan lapsen vapauteen.
Erityisiä maanaajien tehtävien hoitajia on sekä katolisessa kirkossa että joissakin anglikaanisen kirkon hiippakunnissa.
Toimilupa näihin tehtäviin annetaan yleensä vain erittäin kokeneille papeille jotta mahdollisimman varmasti vältytään kokemattomuuttaan virheiden tekoa.
On huomattava että manaaminen ei ole mikä tahansa toimitus, vaan sellainen missä pahan hengen valtaama ihminen vapautetaan todelliseen Jumalan lapsen vapauteen.
Vapauttavassa toiminnassa Jumalan Pyhä Henki käyttää kirkkoa ja kirkon palvelijoita kirkon edustajina tässä toiminnassa. Kirkolle on annettu valta pahojen henkien yli. Siksi myös vapautuminen johtaa vapautuneeseen osallistumiseen kirkon toimintaan Jumalaa kiittämään ja ylistämään, toisin sanoen vapauttaa Jumalan lapsen normaaliin elämään.