Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset eivät ole vain taloudellinen, vaan myös ideologinen valinta, uskoo Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson. Hän puhui tänään Lähetysjuhlat aloittavassa teologisessa symposiumissa Rovaniemellä.
–
Meille on sanottu, ettei kyse ole ideologiasta vaan puhtaasti taloudellisesta syystä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kristillisessä teologiassa heikoimmista huolehtiminen on aina ideologinen valinta, Steffansson sanoi.
Voimakkain sanankääntein kehitysavun leikkauksia kritisoinut Steffanson muistutti, että kansainvälistä auttamistyötä on Suomessa tehty tosiasiallisesti paljon köyhemmissäkin oloissa aiempina vuosikymmeninä.
– Näyttää, että teemme taloudesta ainoan ohjenuoran. Autamme vain silloin, kun se hyödyttää meitä itseämme. Tämä ei ole ollut pohjoismainen ajattelutapa, mutta on nyt lyömässä läpi.
Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen nosti esimerkiksi yhdistyksen toiminnan aloittamisen ajankohdan. 1800-luvun toisen puoliskon nälänhädässä kahdeksan prosenttia suomalaisista oli kuollut nälkään.
Vuonna 1870 ensimmäiset lähetit matkustivat Ambomaalle Lounais-Afrikkaan. Rissanen muistutti myös ensimmäisten lähettien olleen yhteiskunnan heikko-osaisia, jotka olivat kärsineet nälänhädästä.
Toistaiseksi ei ole tietoa miten kehitysyhteistyön leikkaukset toteutetaan eli keneltä viedään miten paljon. Jos tuki Lähetysseuralta loppuisi kokonaan, se johtaisi käytännössä joidenkin käynnissä olevien projektien alasajoon.
Tämä voisi paitsi vahingoittaa seuran mainetta luotettavana yhteistyökumppanina, myös osua kipeästi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Vaikuttamistyön erityisasiantuntija Kati Kemppainen muistutti, että Lähetysseura on rakentanut työtä sellaisten ihmisryhmien parissa, joiden luo muut eivät mene.
Uusi teologinen asiakirja esittelee hankalan toimintaympäristön
Symposiumissa julkaistiin uusi Lähetysseuran toimintaa ohjaava teologinen asiakirja Elämään ja oikeudenmukaisuuteen. Edellinen koko seuran toiminnan perusteet määrittelevä asiakirja Yhteinen usko – yhteinen tehtävä oli kolmentoista vuoden takaa.
Asiakirjassa käsitellään laajasti muun muassa Lähetysseuran nykyistä toimintakenttää maailmalla ja kotimaassa. Se on rakennettu niin sanotun Luukkaan evankeliumin apokalypsin ympärille ja on sävyltään varsin pessimistinen.
Asiakirjan kirjoittamista johtanut Anna-Mari Pöntinen kuitenkin muistutti symposiumissa, että Lähetysseuran työtä ohjaa toivo ja usko hyvyyden voimaan.
Asiakirjassa käsitellään myös lähetyksen suhdetta muihin uskontoihin, lähetystyön kokonaisvaltaisuutta, yhteistyötä ja lähetystyön sopeutumista eri kulttuureihin.
Kuva: Joona Raudaskoski
Lue myös:
Järjestöt: Leikkaukset vaarantavat pitkäjänteisen kehitysyhteistyön
Ilmoita asiavirheestä