Psykoterapeutti Maaret Kallio muistuttaa uudessa kirjassaan, että suojaavat rajat kunnioittavat sekä omaa että jaettua ihmisyyttä. On oikein ajatella myös omaa jaksamistaan ja puolustaa herkkyyttään. On opeteltava ottamaan lepohetkiä myös silloin, kun kaikki on kesken.
Kehohäpeästä kärsivät niin naiset kuin miehet. Mutta kannattaako tuhlata aikaansa, energiaansa ja rahaansa itsensä vihaamiseen? Ei, jos kysytään brittinäyttelijä Emma Thompsonilta. Aikuisen ihmisen vartalossa on kypsää kauneutta, joka on erilaista kuin nuorella.
Rakkaatkin esineet muuttuvat rojuksi, kun niitä on liikaa. Ammattijärjestäjä Ilana Aalto tietää, minkälaiset tavarat suomalaisten koteja tukkivat. Hänen mukaansa tavaroiden karsiminen kannattaa aloittaa pohtimalla, mitkä tavarat ainakin haluaa säilyttää.
Jos Jumalan rakkauteen ja hyvään tahtoon luottaminen tuntuu mahdottomalta, taustalla saattavat vaikuttaa lapsuudessa psyyken suojaksi muodostuneet tunnelukot. Aikuisena niiden purkaminen on mahdollista.
Jos vanhemmat ovat lapsina jääneet vaille riittävää empatiaa, rohkaisua, kohdatuksi tulemista ja hoivaa, heihin on voinut jäädä syvää tarvitsevuutta. Trauma- ja kriisiterapiaan erikoistuneen psykologin ja psykoterapeutin Aino Juusolan mukaan aivan tavallinen lapsi normaaleine tarpeineen saattaa tuntua tällaisen taustan omaavasta vanhemmasta vaativalta ja vaikealta – ja kierre jatkuu.
Kiltti ihminen on empaattinen, herkkävaistoinen ja eettisesti älykäs. Toisaalta hän voi ajautua hyväksikäytetyksi ja katkeroitua. Miten valjastaa kiltteys voimaksi?
Moniammatillinen kuntoutus on antanut lukuisista kroonisista kivuista kärsivälle Tanja Järvikylälle toivoa ja työkaluja arjesta selviämiseen. Siihen pääsy kesti kuitenkin yli kaksitoista vuotta.
