Kyrkpressenin mukaan teologit ovat usein joogasta eri mieltä keskenään. Larsmon kirkkoherran Max-Olav Lassilan mukaan huoli kristittyjen joogan harrastamisesta on perusteltu. Hän näkee, että joogan juuret ovat niin syvällä hindulaisuudessa, että vieras uskonto ei voi olla jättämättä siihen jälkiä.
– Jooga on niin syvästi hengellistä, että riski ajautua sen myötä hengelliseen pimeyteen, on myös läsnä. Joogaajat toistavat mantroja, joiden väitetään olevan merkityksettömiä, mutta jotka tosiasiassa ovat hindulaisten jumalien nimiä, Lassila sanoo.
Dogmatiikan tutkija Patrik Hagman Åbo Akademista pitää joogasta käytävää keskustelua tärkeänä, mutta peräänkuuluttaa maltillista arviointia siitä, mikä on hyväksi kristitylle ja mikä ei.
– 1960-luvulla kristittyjä varoiteltiin elokuvista ja tanssista. Nyt itämaisten liikesarjojen harjoittaminen nähdään vaarallisena.
Hagman näkee, että jos joogan harrastaja kokee ajautuvansa pahojen henkien vaikutukseen, hänen kannattaa tietenkin lopettaa harrastus.
Vasabladetin yleisönosastolla on kannettu huolta siitä, että joogan myötä kristityt aloittavat jotakin tietämättä mihin päätyvät. Hagman arvelee, että pelossa on kyse oman harkintakyvyn aliarvioimisesta.
Ilmoita asiavirheestä