Kotimaa kysyi diakoniatyön kuulumisia eri puolilta Suomea. Yksi viesti on sama pohjoisessa ja etelässä, pienissä ja suurissa seurakunnissa: hallituksen leikkaukset aiheuttavat pienituloisissa ahdistusta ja taloudellinen hätä on entistä syvempää.
Kirkon tilastojen mukaan evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyö on myöntänyt tänä vuonna avustuksia toukokuun loppuun mennessä lähes 3,5 miljoonaa euroa, kun vastaavana aikana viime vuonna summa oli 2,6 miljoonaa euroa. Lisäksi ruoka-apua on jaettu aiempaa enemmän.
ROVANNIEMEN ETELÄPUOLELLA sijaitsevalla 3 500 asukkaan Ranualla diakonia-asiakkaiden määrä on lisääntynyt kuluvan vuoden aikana jonkin verran, mutta asiakkaiden taloudelliset vaikeudet ovat kasvaneet merkittävästi.
– Samat asiakkaat ottavat siis yhä enemmän yhteyttä, koska raha ei riitä edes ruokaan. Kaikki on kallistunut ja tukien leikkaukset koskettavat melkein jokaista asiakastani. Kun esimerkiksi yksinhuoltajalta on poistettu työttömyysturvan lapsiosa ja pienennetty asumistukea, se vie perheen todelliseen ahdinkoon, diakoniatyöntekijä Laura Sarajärvi kertoo.
”Kaikilla ei vaan ole mahdollisuuksia ja terveyttä käydä töissä.”
Ranualla asukkaita kuormittavat erityisesti työttömyys, sairaudet, masennus ja uupumus sekä nuorten kohdalla jonkin verran myös uusavuttomuus.
– Pienellä paikkakunnalla työpaikat ovat kiven takana. Eivät ihmiset tahallaan ole työttömiä tai sairaspäivärahoilla. Kaikilla ei vaan ole mahdollisuuksia, terveyttä ja voimavaroja käydä töissä. Leikkauksilla ihmisiä ei saada töihin, vaan valmiiksi tiukilla elävien elämä muuttuu vaan entistä tiukemmaksi.
ETELÄ-POHJANMAAN maakuntakeskuksessa, 66 000 asukkaan Seinäjoella ruoka-avun tarve on selkeästi lisääntynyt kuluvan vuoden aikana. Seinäjoen alueseurakunnan diakoniajohtajan Otto Savolaisen mukaan taustalla vaikuttavat hallituksen leikkaukset mutta myös ukrainalaisten suuri määrä.
– Ruoka-avun piirissä on tällä hetkellä ukrainalaisia enemmän kuin kantaväestöä. Myös kansainvälisten opiskelijoiden osuus ruoka-avun hakijoissa on lisääntynyt.
”Diakoniatyöntekijät koetaan ihmisiksi, joille voi käydä huokaisemassa mielipahaansa.”
Lisäksi diakoniatyöstä on haettu Seinäjoella aiempaa enemmän tukea asumiseen ja erityisesti sähkölaskuihin. Avustusvaroja jaetaan aiempaa suuremman joukon kesken. Savolaisen mukaan kaikkein vaikeimmassa taloudellisessa asemassa ovat vuosi toisensa jälkeen yksin elävät. Toisaalta hallituksen tekemät leikkaukset ovat nyt koetelleet erityisesti lapsiperheitä.
– Toki apua haetaan myös arjessa jaksamiseen, hengellisiin kysymyksiin, ihmissuhdeongelmiin ja päihdeongelmiin. Diakoniatyöntekijät koetaan ihmisiksi, joille voi käydä huokaisemassa mielipahaansa. Keskusteluissa pyrimme luomaan toivoa toivottomuuden keskelle.
”Myös rakkaiden lemmikkien kulut rasittavat monen taloutta.”
HELSINGIN MALMIN seurakunnassa asiakaskohtaamisia oli viime vuonna tammi-elokuussa 1 489 ja tänä vuonna samana ajanjaksona peräti 2 072. Diakoniajohtaja Elina Leppihalmeen mukaan erityinen piikki käynneissä oli huhtikuussa, kun jo toteutuneet sosiaaliturvan leikkaukset yhdessä hintojen nousun kanssa sekä huoli tulevista leikkauksista saivat asiakkaat ottamaan yhteyttä.
Malmilla taloudellista tukea haetaan eniten ruokaan, vuokriin, sähkö- ja vesilaskuihin, terveydenhuoltomenoihin ja lasten harrastuksiin. Vuokravelat käsitellään Helsingin seurakuntayhtymässä yhteisessä kriisirahastossa, mutta hakemukset sinne lähetetään paikallisseurakunnista.
– Myös rakkaiden lemmikkien kulut rasittavat monen taloutta.
Leppihalme kertoo, että Malmin seurakunnassa nostettiin kesällä 2023- ruoka-avustusten kertasummia vastaamaan paremmin kohonneita hintoja. Tämä yhdistettynä kasvaneeseen avuntarpeeseen vaikeuttaa avustusmäärärahojen riittämistä. On priorisoitava ja varmistettava entistä tarkemmin, mitkä ovat yhteiskunnan virallisten tukijärjestelmien mahdollisuudet auttaa.
– Seurakuntamme luottamushenkilöillä on onneksi tahtoa vastata vähävaraisten tarpeisiin vaikeassa yhteiskunnallisessa tilanteessa. Ensi vuoden budjettiin on jo tehty korotus avustusmäärärahoihin. Meillä ei kuitenkaan ole mitään mahdollisuuksia korvata yhteiskunnan virallisia palveluita tai sotejärjestöjen tekemää merkittävää työtä.
Diakoniatyön keskusteluissa Malmilla näkyy yleinen ahdistuneisuus ja pelko tulevasta. Ihmiset ovat pettyneitä yhteiskuntaan ja kokevat, etteivät saa apua monin tavoin kuormittuneissa elämäntilanteissa. Ikäihmisten ja mielen ongelmista kärsivien on erityisen vaikea päästä hoitoon.
– Pitäisi tehdä politiikkaa, jossa heikoimmassa asemassa olevat huomioidaan kaikessa. Myös perusterveydenhuoltoa pitää kehittää. Lisäksi tarvitaan joku ihme, joka mahdollistaa kohtuuhintaisen asumisen myös pääkaupunkiseudulla, Leppihalme sanoo.
”Olemme tärkeitä toivon tuojia toivonsa kadottaneille.”
MYÖS SALON seudulla Lounais-Suomessa hintojen nousu ja tukien lasku ovat näkyneet diakoniatyössä taloudellisen avun tarpeen kasvuna. Samoille ihmisille kasautuu entistä enemmän taakkaa. Lisäksi 18–30-vuotiaiden nuorten ongelmana ovat esimerkiksi pikavipit, joista osa on jo ulosotossa.
Keskusteluissa esiin nousevat henkisen ja fyysisen pahoinvoinnin, maailman tilanteen ja taloudellisten ongelmien lisäksi myös uusien hyvinvointialueiden tuomat ongelmat. Ryppäissä tuleviin laskuihin on vaikea varautua, omaishoitosopimuksia on ajettu alas ja vammaistukia katkaistu eikä vammaisille nuorille tahdo aina löytyä jatkokoulutuspaikkaa.
– Aika varataan usein taloudellisten kysymysten vuoksi, mutta vastaanotolla pohditaan myös elämän syvempiä asioita. Joskus asiakas on kiitellyt, että tuntui hyvältä tulla oikeasti kuulluksi. Asiakkaat kokevat, että seurakunta on ainoa paikka, missä heidät on otettu tosissaan. Olemme tärkeitä toivon tuojia toivonsa kadottaneille, sanoo Salon seurakunnan Halikon alueen diakoni Kaija Virtanen.
Salon seurakunnan kansainvälisyystyöstä vastaava diakoniatyöntekijä Taina Lindholm painottaa, että lakimuutokset ovat heikentäneet myös turvapaikanhakijoiden ja paperittomien tilannetta. Heidän parissaan työskentelevät ovat yhdessä esittäneet huolensa hallitukselle ja ministeriöille.
– Myös erityislapsiperheiden ja perheen ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tilanteet ovat vaikeutuneet. Palveluiden ja tuen oikea-aikaisessa saatavuudessa on huomattavia ongelmia, Lindholm sanoo.
”Esimerkiksi sähkön katkaisu saattaa uhata jo seuraavana päivänä.”
PERÄMEREN RANNALLA sijaitsevan Tornion seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Aila Ylinärä on havainnut, että monilla on epävarmuutta siitä, miten tukien hakemisessa tulisi soteuudistuksen jälkeen toimia ja mistä apua pitäisi uudella hyvinvointialueella hakea. Myös hallituksen leikkaukset aiheuttavat jatkuvaa huolta.
Uusina asiakasryhminä diakoniatyön piiriin on tullut Torniossa nuoria sekä työssäkäyviä henkilöitä, joiden taloudellinen tilanne on tiukka. Pienituloisten ja työttömien joukossa on yhä enemmän heitä, joilla ei ole rahan suhteen lainkaan pelivaraa.
– Asiat menevät hyvin pitkälle ennen yhteydenottoa diakoniatyöntekijään. Esimerkiksi sähkön katkaisu saattaa uhata jo seuraavana päivänä. Myös yksinäisyys nousee usein esiin keskusteluissa eri-ikäisten asiakkaiden kanssa.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä