Margaret Milesin vastajulkaistu kirja (A Complex Delight:The Secularization of the Breast, 1350-1750) pyrkii jäljittämään, minne renessanssin jälkeen katosivat kuvat imettävästä Neitsyt Mariasta. Aiheesta kertoo Huffington Post laajassa artikkelissaan.
– Jeesus ei syönyt tuttipullosta. Mitä ihmetta tapahtui Marian rinnoille? tutkija Margaret Miles kysyy.
Miles toteaa tutkimuksessaan, että vaikka ihmisvartaloa pidettiin pitkään jumalallisuuden heijastuksena, käsitys muuttui kun kirjapainotaito kehittyi ja nousi 1400-luvun Euroopassa. Pornografian joukkomarkkinoinnin myötä naisvartalo seksuaalistui. Toisaalta lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetut anatomiset piirrokset levisivät ja vähensivät ihmisvartaloon liitettyä salaperäisyyttä.
Uusi teknologia mahdollisti myös Raamatun isommat painosmäärät. Protestanttisuus, joka keskittyi enemmän evankeliumien teksteihin sai lisää jalansijaa. Eräs seuraus tästä oli, että kuvien käyttämistä ja katolisia käytäntöjä, kuten Neitsyt Marian palvontaa pyrittiin rajoittamaan.
Miles kertoo Huffington Postissa, että kulttuurin muutoksen myötä katolilaisetkin alkoivat pitää kuvissa näkyviä rintoja epäsopivina kirkkoon. Ristin uhri ja kärsivä Jeesus kohosivat kristinuskon pääaiheeksi.
– Kristinuskon varhaisista vaiheista asti pidettiin imettävää Neitsyt Mariaa Jumalan ihmisiä kohtaan osoittaman rakkauden pääsymbolina – kunnes ristiinnaulitseminen syrjäytti sen, Miles toteaa.
Vanhin tunnettu kuva Neitsyt Mariasta onkin peräisin Rooman katakombeista 200-luvulta. Kuvassa vastasyntynyt Jeesus-lapsi imee Marian paljasta rintaa. Aihe oli tavattoman suosittu keskiajalle saakka, mutta rinta kadotti uskonnolliset ulottuvuutensa, kun siitä tuli lääketieteellisen ja seksuaalisen kiinnostuksen kohde.
Miles kertoo, ettei imettävää Mariaa löydy uskonnollisista kuvista vuoden 1750 jälkeen, vaikka paljaita rintoja esiintyy useissa ei-kristityissä klassikkomaalauksissa. Ranskan vallankumousta kuvaava Vapaus johtaa kansaa -maalaus on hyvä esimerkki.
Voiko lastaan imettävä Maria Lactans siis tulla takaisin kirkkoon – edes lyhytaikaisesti vaikkapa jouluna?
Miles ei pidä mahdottomana ajatusta, että kaiken maallistamisen ja seksualisoimisen jälkeen rinta palaisi uskonnolliseksi symboliksi. Esimerkkejä on – konservatiivit tyrkyttävät jossain maailman kolkalla rintaa imevää Jeesusta abortin vastaisen liikkeen symboliksi. Toisaalla vapaamielisemmät uskovat ovat lainanneet imettävää Neitsyt Mariaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuspolitiikan innoittajaksi.
Kuva: Wikipedia/Neitsyt ja lapsi (yksityiskohta Jean Fouquet’n: Antwerpenin Kuninkaallisessa taidemuseossa sijaitsevasta Melun -diptyykistä).
Ilmoita asiavirheestä