En ymmärrä ollenkaan, en käsitä, en hiffaa, puhumattakaan hokaamisesta. Sellainen kuin viime viikko vl-uutisineen ja tiedotustilaisuuksineen olikin, sunnuntaina useissa saarnoissa käsiteltiin Kristuksen kirkkolakia. Ystäväni ovat olleet kuulolla ja kertoneet, itselläni seurapolut ovat kertakaikkisen umpiruohottuneita.
Minun korviini alkavat pikkuhiljaa kuulostamaan kirosanoilta kaksi asiaa: vanhoillislestadiolainen seurakuntaoppi ja nk. Kristuksen kirkkolaki. Näitten kahden sanan avittamana päästään pahan aiheuttamisessa tosi pitkälle ja aiheutetaan henkisiä kärsimyksiä ihmisille kehdosta hautaan.
Ensin itse määritellään, mikä kaikki on syntiä, miten pitää ajatella, puhua ja toimittaa ja sitten jos ei toimi määrittelyn mukaisesti, aletaan soveltamaan Kristuksen kirkkolakia! Miten kertakaikkisen väärin!
Oikeasti kyseessä on ihan jokin muu, kuin Kristuksen kirkkolaki. Paremminkin SRK-laki, jota sovelletaan kaikkein hanakimmin silloin, kun joku uhkaa ajatuksillaan, puheillaan tai toiminnallaan yhteisöä. Tottelemattomuus seurakuntaa/yhteisöä/organisaatiota vastaan, on pahempi kuin tottelemattomuus Jumalan antamaa kymmentä käskyä vastaan.
Esimerkiksi sellainen teko, että vaikkapa maalaat kynnet punaisiksi, katsotaan heti epäuskon merkiksi, mutta väkivalta lähimmäistä kohtaan, katsotaan vain lihan heikkoudesta johtuvaksi lankeemukseksi. Punaiset kynnet saavat osakseen ankaran kovistelun ja hoitoprosessin nk. Kristuksen kirkkolain mukaan ja väkivaltateko saa osakseen heti etulahjana armahduksen ja sillä tavalla se halutaan hoitaakin alta pois.
Mutta, mutta, itse asiaan. Tuota nk. Kristuksen kirkkolakia käytetään nyt parhaillaan eräällä paikkakunnalla. Syynä ei ole rikkomus kymmentä käskyä vastaan, vaan paikallista ry:tä vastaan. Taas jälleen kerran näin. Homma on edetessään saanut ihan järkyttäviä piirteitä.
Miksi ihmeessä toimitaan edelleenkin sillä tavalla, että kohta taas jälleen kerran isot otsikot huutavat vl-liikkeen julmuuksia? Siksikö, että toteutuu ajatus: maailma pilkkaa meitä ja sen kuuluukin pilkata, koska olemme uskovaisia. Jumalan seurakunnan tärkein tunnusmerkki on se, että maailma pilkkaa.
Kumpi Sinusta on pahempi asia, se, että eräs ihminen on laitettu roikkumaan pikkuhiljaa kiristyvään hirteen, vai se, että minä kerron siitä?
Jos minun kertomani on pahempi, voit laittaa Ylläpidolle viestiä, että tämä kirjoitus pitää poistaa heti.
Olli Seppälä kirjoitti blogin ”Miksi lestadiolaisesta liikkeestä pitää uutisoida?”
Siinä hän kertoo Kotimaa24:n journalistisesta linjasta ja lainaa virallisista papereista muun muassa näin: ” Kotimaa24.fi-blogialueeseen sovelletaan yleisiä sosiaalisen median ja verkkokeskustelusivustojen ohjeita ja sääntöjä. Blogit eivät ole journalistista toimintaa.”
Timo Engel ja kumppanit, vieläkö olette sitä mieltä, että blogilla on samat journalistiset vaatimukset kuin vaikkapa sanomalehdillä?