Ehdinkin jo yhdessä blogitekstissäni käsittelemään Kouvolan rakennusarkitehtuuria, mutta Kirkkopäivien lähestyessä yksi asia on tullut selväksi: hotelleja kaupunkiin on rakennettu turhan kitsaasti.
Kouvolan keskustan alueella on kaksi suurempaa hotellia, joista MatkaVekka on majoituskiintiöt varannut. Nämä petipaikat loppuivat heti alkuunsa. Tämä oli kuitenkin jo etukäteen arvattavissa, joten petipaikkojen puutteeseen varauduttiin varaamalla kirkkopäivävieraille majoitustilaa myös ympäröivistä kaupungeista: Kotkasta, Lappeenrannasta ja Lahdesta. Idea oli yksinkertainen ja toimiva – kun tulet MatkaVekan bussilla Kouvolaan, matkasi hintaan sisältyvät päivittäiset edestakaiset kuljetukset näiden kaupunkien hotelleista Kouvolaan.
Itsehän kuljen päivittäin Lahden ja Kouvolan väliä, joten minulle ei asia näyttäydy minkäänlaisena ongelmana. Heräät vain kuudelta niin kyllä ehdit kahdeksaksi työpöydän ääreen. Junia kulkee tunnin välein, bussejakin silloin tällöin.
Silti hyvä ideamme ei ole saanut tuulta alleen, Kirkkopäivävieraat haluavat majoittua mahdollisimman lähelle tapahtumapaikkoja. Mikä siis neuvoksi, kun hotelleihinkaan ei määräänsä enempää mahdu?
Vietä viikko Kouvolassa
Eräänä pelastuskeinona tulee Kouvolan sijainti vesistöjen lähellä. Olemme omatoimisia matkailijoita kannustaneet tutustumaan VisitKouvolan sivuihin, josta voi varata vaikka mökkimajoituksen järvinäköalalla. Repoveden kansallispuiston maisemissa on useampiakin mökkejä vuokrattavana niin lyhyeksi kuin pidemmäksikin aikaa, joten Kirkkopäivien jälkeen lomailua voi jatkaa vaikka kajakkimelonnan tai vaellusretken merkeissä.
Lisäksi majoitusta löytyy pienistä parin hengen bed & breakfest –paikoista oppilaitoksiin ja leirikeskuksiin. Seurakunnan omatkin leirikeskukset ovat varattuja Kirkkopäivien käyttöön, ja mukavasti paikat ovat täyttyneet, vaikkei ihan hotellimajoitukselle vedäkään vertoja.
Pelko siis pois, että joutuisit Kouvolassa teltassa yöpymään. Ensiksi kannattaa tietysti kysellä sukulaisilta ja tutuilta, jospa sohvannurkkaan saisi päänsä kallistaa, mutta kyllä muitakin vaihtoehtoja löytyy vielä. Eikä Helsingistäkään junalla kulkemiseen mene kuin puolitoista tuntia, ja viimeinen vuoro lähtee klo 21.27. Siinä ehtii oopperankin näkemään.
”Moralismi nostaa päätään heti kun munkit panevat parastaan. Siis olutta ja sen tislettä, jota myös viskiksi kutsutaan (taitaa tulla muinaisgaelinkielisestä “elämän vettä” tarkoittavasta sanasta).Kautta historian luostareissa on pantu parasta olutta ja tehty parhaat viinit ja niiden johdannaiset.”
Koska aito kiukustunut kommenttini poistettiin sanotaan sama toisin: Alkoholimolekyyli eli keskushermostomyrkky-yksikkö ei tiedä, onko tämä myrkky laadukasta vai ei, tappaa laadusta huolimatta,jos alkoholia on.
Enkä näe 3000:n viinaan vuositain kuolevasta ihmisestä huolestumista moralismina. Jokainen uusi avaus viinan valmistamisen, markkinoinnin ja myynnin lisäämiseksi on minusta moraaliton!
Alkoholi tuo rahaa ja sen takia raitistumista ei mainosteta yhtä aktiivisesti. Raitis elämä on hyvää elämää. Ravintolaelämä ei ole minusta oikein muuta kuin elämysten korvike.
Alkoholi aiheuttaa masennusta, unettomuutta ja levottomuutta. Se tuhoaa otsalohkon aluetta tehokkaasti ja sen takia työsuoritus heikkenee ja tarvitsee yhä enemmän aikaa työpäivästä selviämiseen. Tehokkuutta tavoittelevien tulisi nimenomaan vaatia alkoholin käytön vähentämistä.
Juhla voi olla juhla ilman viiniä tai skumppaa.
Alkoholin käyttö ei myöskään kuulu minusta nuoruuteen, aikuisuuteen eikä edes vanhuuteen. Vanhusten ja naisten alkoholin käyttö kasvaa vuosi vuodelta.
Kannattaisin vielä miedompien viinien markkinoille tuloa-0.5%.
Kiitokset Anne Mikkolalle näistä mielenkiintoisista ja kantaa ottavista kirjoituksista ja mielipiteistä viime vuosien aikana joita olet K24 ja muille palstoille kirjoittanut !. On hienoa lukea sinun monipuolisia kirjoituksia elämästä ja uskon pohdiskeluista tai muita kirjoituksia joista esim tämä kooste alkoholin kohtuukäytön haittavaikutuksista vuodelta 2012 on hyvä esimerkki:
http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/article/?bid=456&id=32879
Kiitos !
Mielestäni kyseenalaista toimintaa suomalaisessa luostarissa. Tässä maassa on niin paljon ihmisiä, joille alkoholi on välittömästi tai välillisesti suuri ongelma. Alkoholihaitat ja niistä maksettava henkinen ja taloudellinen hinta on paljon korkeampi kuin alkoholista saatava taloudellinen ja henkinen hyöty. Lisäksi luostari ei ota huomioon Raamatussa esiintyvää ns. heikomman veljen etiikkaa, jolle olisi paljon kysyntää tämän päivän Suomessa.
Kiitos kauniista sanoistasi Mikko Niemi! Kirjoitin blogimetsa.fi -sivustolle juuri ennen tätä uutista blogin otsikolla ”Alkoholin taloustiede – osa 1”. Nuo keskustelut tuolloin vuonna 2012 jättivät minuun aikalailla pysyvän jäljen. Aionkin käyttää alkoholia ”esimerkkihyödykkeenä” taloutieteen perusteiden kurssilla syksyllä. Se tuo esimerkkinä hyvin monia puolia esille nimenomaan taloudellisesti, ja ennen kaikkea tekee selväksi juuri tuon mistä Martti Tuure erinomaisesti kirjoittaa.
Pelkästään taloudellisten argumenttien tähden ongelman helpottamiseksi kannattaa tehdä kaikki mahdollinen. Säästyneet ihmishenget (3000 henkeä/vuosi) ja inhimillisen kärsimyksen vähentäminen ovat sitten lisäbonusta. Liekö niillä mitään arvoa?
Muuten Mikko Niemelle haluaisin esittää ”ehdollisen kutsun” ja Martti Tuurelle ehdottoman: http://www.blogimetsa.fi/item/1497-kutsu-blogimetsae-tapaamiseen-25-8-ugandalaisten-kanssa
Tässä asiassa olen Seppo Heinolan ja Anne Mikkolan kanssa samoilla linjoilla. Suomen kansantalous olisi tasapainossa ilman alkoholihaittoja.
Niin, enole mikään asiantuntija näissä suomalaisten alkoholi ongelmissa. Kesksutelusta voisi kuitenkin todeta, että Valamon luostarin viskintislaus , siis viinien tuotevalikoiman laajenntaminen , väkeviin, viskiin on ehkä kirkkokuntaperinteeseen liittyvä periaatekysymys , jolla hyvin vähän merkitystä nykyisiin alkoholin liikakayttö ongelmiin ja seurauksiin Suomessa.
Kuten keskustelusta on edellä käynyt ilni on kansan … suonalaisten keskimääräinen alkoholin käyttö taloudellisine ja sosiaalisine seurauksineen merkittävä ongelma nyky- Suomessa.
Mainittu 6.0 mrdin kusutannukset alkoholin haitoista veronmaksajille vaikuttaa suurlhkolta , muuta sitä luokkaa kuitenkin..
Valtion velkarahotuksella korkoineen maksettuna viinan juomis – lysti on todella kestävyysvajetta ja myös luottoluokitus- riskiä lisäävä, varsinkin kun työteon – ja maksamisen vallmius heikkenevät terveysriskien myötä.
Muistaakseni eurooppalaisessa vertailussa suomalaiset ovat tässäkin kärkisijoilla, Ranska johtaa.
Suomi , suomalaiset 10-12 l puhtaaksi alkoholiksi muutettuna per henkilö kulutuksesa vuosittain. Luvut vaihtelevat talous – syklin mukaisesti suuruusluokka kuitenkin em. tasolla.
Edellä on mielestni asiokkaasti selvitetty viinan juonnin vahingollisuuutta ja monenlaisia terveydellisiä ja taloudellisia….. seurauksia. Ok.
Entä syyt em. suomalaisten alkoholiongelmaan ?Voidaanko syihin vaikuttaa ?
Asiaa on käsitelty jo aikaisemminkin mediassa ja asiantuntija paneeleissa.
Muistan viitisen vuotta sitten HS;n keksutelussa mm. prof. Pekka Puskan johtopäätöksenä oli , että mikäli pliittiset päättäjät niin päättävät viinan kulutusta voidaan rajoittaa Suomessa joko oikealla hinnoittelulla ja tai saatavuutta rajoittamalla. Näin kai onkin menetelty. Ratkaisut eivät kuitenkaan näytä olevan näin yksiselitteiset kuten olemme nyt huomanneet.