Samuel Salmi ottaa kantaa oululaisten Rebekka Naatuksen ja pastori Päivi Jussilan kolumneihin. Salmi vastaa Kotimaa24:n sähköpostitse lähettämiin kysymyksiin, että hänen päällimmäinen kokemus kolumneista on suru.
– Suru siksi, että lähetystyötä koskeva kannanotto on loukannut ihmisiä, jotka ovat sitoutuneesti tehneet ja tekevät työtä Kristuksen mission toteuttamiseksi. Voin vain kuvitella, millaisia haavoja tällainen kirjoittelu saa aikaan niin kotimaan kentällä kuin ulkomaillakin, hän sanoo.
– Sananvapauden nimissä on lupa esittää ajatuksia suuntaan jos toiseenkin. En tarkoita, että asia olisi pitänyt sensuroida. Kolumnin murrosikäinen ote viittasi kuitenkin siihen, että suosittelisin jatkossa Nuorten aikuisten palstan tai Rippikoulunuorten palstan avaamista Kotimaan sivuille. Näin kolumnin konteksti näyttäisi luontevammalta keskustelupohjalta, hän lataa Rebekka Naatuksen 4.1. Kotimaa-lehdessä ilmestyneestä kolumnista, jossa todettiin lähetystyön joutavan museoon.
Oululainen luterilainen pappi, Suomen ekumeenisen neuvoston jäsen Päivi Jussila puolestaan haastoi Rauhan Tervehdyksen
kolumnissa toteamalla, että kirkon ykseysliike on ajautunut karille. Hän ihmetteli, kuka enää jaksaa tosissaan uskoa kirkon näkyvään ykseyteen.
– Ekumenian kolumni oli lajissaan toinen ”alkuvuoden avaus”, joka myös tuo julki varmasti niitä äänenpainoja ekumeniasta, joita on olemassa. Omakohtaisesti ekumeenisen elämänotteen omaksuneena en kuitenkaan tunnistanut artikkelista sitä, mistä ainakin Oulun ekumeniassa on ollut kysymys kautta jo lähes sukupolven. Olemme Oulussa rakentaneet vahvasti niin kutsutun eleitten ekumenian varaan. Se on merkinnyt keskinäistä kunnioittamista ja uskon aarteiden vastavuoroista jakamista. Yhdessä on voitu rehellisesti osoittaa, kuinka pitkälle kirkkokunnat voivat omille perinteilleen uskollisina osoittaa olevansa konkreettisesti saman tien kulkijoita, Salmi kommentoi.
– Tästä keskinäisestä jakamisesta on syntynyt toivon kokemuksia, jotka ovat ovat ilmenneet herkimmin ilon kyynelinä yhteyden rikkaudesta. Näin tapahtui myös Uuden Oulun loppiaisen juhlassa, jossa kolmen kirkkokunnan piispojen edustus saattoi saatella Uutta Oulua siunaten kohti tulevaisuutta. Eikö ekumenialla näin voida osoittaa kristittyjen yhteistä tietä?
Salmi katsoo, että Jussilan kolumnin taustalta lienee kokemustausta, jota monet kantavat mielessään.
– Se on turhautuminen ekumenian tien hitauteen. Maailman muuttaminen ei kuitenkaan ole meidän käsissämme. Se on Hengen salattua työtä. Muurit saattavat murtua yllättävän nopeasti ja padot yhteyden tieltä laueta, kun syntyy pieni aukko, josta tulvii lävitse uusi todellisuus. Itse uskon tähän ja ymmärrän, että ekumenia on kärsivällisyyden laji.
– Kolumnien kirjoittajat ovat tulleet julki ajatuksillaan suoraan lehdistön välityksellä. On hyvä, että samaa metodia käyttäen voin näin myös kantani ilmaista sen ohella, että opetuspuheissani tahdon teroittaa toisenlaista todellisuutta, piispa lisää.
”Toivon keskustelun ’vesilasissa’ vahvistavan ekumeniaa ja lähetystyötä”
Salmen mukan lähetystyö kuuluu evankeliumin keskiöön.
– Se on osallistumista Jumalan missioon. Kun aika oli täyttynyt lähetti Jumala Poikansa. Sitä seuraa lupaus iankaikkisen elämän osallisuudesta kaikille, jotka ottavat vastaan Kristuksessa tämän mission. Kasteessa puolestaan ihminen tulee osalliseksi Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Kaste on siis osallisuutta koko Kristukseen. Kristuksen elämässä kaikuu vahvana mission tulevaisuuteen suuntautuva motivointi: ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, lähetän minäkin teidät.” Kirkon itseymmärryksen ja identiteetin kannalta lähetys on tältä perustalta tarkastellen luovuttamaton perustehtävä.
Salmen mukaan ekumenia liittyy kirkon kannalta olennaisesti Kristuksen antamaan tehtävään.
– Rukoileehan Kristus Isäänsä, että ykseys toteutuisi. On kyse pyhän Kolminaisuuden omasta dynamiikasta, jotta maailma uskoisi.
Salmi toteaa, että keskustelut tuulettavat kirkkoa.
– Itse toivon, että tämä keskustelu ”vesilasissa” olisi vahvistamassa ekumenian tuulia ja sitoutumista Kristuksen mission toteuttamiseen. Itse rukoilen kaikkien kirkkomme lähettien ja lähetystyön puolesta.
Lue myös: Lähetyskolumnin laineet lyövät – Piispa: En arvioinut kolumnistin uskoa
Tampereen piispa: Oulusta kuuluu outoja
Ilmoita asiavirheestä