Adventtipuhe lapsille pussikalenteri mukaan
Minulla on tässä kummallisen näköinen pussirykelmä. Se haisee ihan tavalliselle säkkikankaalle. Jokaisen pienen töppösen näköisen pussin päällä on joko punainen sydän tai vihreä kuusi. Ja kuusen tai sydämen sisällä on numero. Tämäpä ihmeellistä. Se tuoksuu ihan arkiselta, peräti halvalta.
Numerot alkavat ykkösestä ja päättyvät kahteenkymmeneenneljään. Tämä viimeinen numero antaa vihjeen siitä, mihin tämä pussien epäsiisti rykelmä mahtaakaan tähtää, sillä 24 on jouluaaton päivämäärä. Totta kai, sinä jo tiedät, että tämä on adventtikalenteri. Jokaisen pussin suulla on pieni punainen nauha, jolla sisältö turvataan uteliailta katseilta. Kuitenkin aikoinaan lapsemme puristamalla sisältöä jo uumoilivat, mitä me vanhemmat olimme laittaneet siihen seuraavaa päivää varten.
Nyt meidän pitää löytää ja avata tämän päivän pussi. Mikä tässä mahtaakaan olla: (avaan). Siinä on tällainen esine: pyyhekumi, ihan tavallinen pieni ja käytetty pyyhekumi. Mutta täällä vielä rapisee jokin. Mitä se mahtaa olla? Adventtiaika on täynnä salaisuuksia. Tästä tulee vielä pieni punainen lappu. Mitä siinä lukee? ”Minä pyyhin pois sinun syntisi.”
Adventti on siis jouluun valmistautumista. pahat teot pyyhitään pois. Se pimeys elämästä poistetaan ja valoa tuodaan. Niin kuin pyyhekumi pyyhkii viat pois ja paljastuu paperin pinta, jonne voi yrittää uudelleen, niin adventtina koulun ja kotiin, leikkiin ja lepoon, koko elämäämme saapuva herra Jeesus Kristus pyyhkii pahan pois antamalla synnit anteeksi ja nimensä mukaan vapauttaa meidät pahasta. Siksi kansa aikoinaan huusi Hoosianna, joka merkitsee: ”Auta, armahda meitä”. Hän tulee ja auttaa meitä valmistautumaan joulua sydämessämme ja elämässä. Siksi veisaamme hänelle nyt rukouksena virren n:o 1 Hoosianna, Daavidin Poika.