Jeesuksen ilmoitus tulevasta kuolemastaan oli opetuslapsille hyvin hämmentävä. Jeesus oli juuri kysynyt opetuslapsiltaan kuka hän heidän mielestään on, ja Pietari tunnusti: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika.” Mutta nyt Jeesus kertoi joutuvansa kärsimään ja kuolemaan! Opetuslapset taas olivat odottaneet Jeesuksen nousevan hallitsemaan Israelia.
Nuo kolmisen vuotta, jotka opetuslapset saivat seurata Jeesusta, olivat aivan uskomattomia! He saivat nähdä Jumalan kasvosta kasvoihin, he saivat kuulla Hänen opetustaan. He saivat kokea Hänen puhdasta rakkauttaan heitä kohtaan, he saivat nähdä sokeiden silmien aukeavan, kuurojen kuulevan, mykkien puhuvan, spitaalisten puhdistuvan ja he näkivät kuolleiden heräävän! Se oli jotain sellaista mitä kukaan ei ollut koskaan aiemmin nähnyt ja kokenut. Jeesus sai heissä syttymään valtavan ilon, sydämen palon ja rakkauden. Jos me olisimme olleet Jeesuksen opetuslapsia tuolloin, emme mistään hinnasta olisi halunneet luopua tuosta kaikesta.
Pietari ei ollut kuitenkaan ymmärtänyt Jeesuksen tehtävän perimmäisintä syytä. Siksi hänen rakkaudelliselta kuulostava estelynsä olikin sielunvihollisen asettama ansa, sillä se yritti saada Jeesuksen luopumaan Jumalan tahdosta ja valitsevan helpon elämän kaikkien muiden kustannuksella. Sillä jos Jeesus ei olisi kuollut uhrikuolemaa, me emme saisi syntejämme anteeksi.
Voisi helposti kuvitella, että eihän mikään kiusaus voinut Jeesukselle olla vaikea, sillä Hänhän on Jumalan Poika. Helppohan Hänen oli niitä vastustaa. Mutta Jeesuksen kiusaukset olivat todellisia. Jeesus tuli ihmiseksi, Hänellä oli kaikki samat tunteet ja kiusaukset kuin meilläkin, mutta sen lisäksi Hänellä oli valta ja voima! Suurin kiusaus oli käyttää tuota valtaa omaksi hyväkseen, sillä Hän olisi siihen pystynyt! Jeesus olisi voinut vallallaan estää oman kärsimisensä ja kuolemansa, mutta Hän ei tehnyt sitä, koska Hän ei halua sinun joutuvan kadotukseen! Sinun tähtesi Hän ei käyttänyt tuota valtaa, vaan Hän halusi kuolla sinun puolestasi! Hän halusi kärsiä sinun sijastasi, jottet joutuisi ikuiseen eroon rakastavasta Jumalasta!
Meidän kiusauksemme
Meillä on suuri vaara joutua eroon Jumalastamme, jos elämme maailman oppien mukaan. Maailma opettaa meille hymyssä suin, että ainoa tapa vapautua kiusauksista on antaa niille periksi! Se on suuri valhe. Jokainen joka uskoo siihen, on äärimmäisessä vaarassa! Kuinka niin? Koska synti erottaa meitä rakastavasta Jumalasta! Niin helposti me kuvittelemme, ettei sillä ole niin väliä, jos teemme pieniä syntejä. Mutta on sillä väliä!
Teidän tulee hylätä entinen elämäntapanne ja vanha minänne, joka on petollisten himojensa vuoksi tuhon oma. Teidän tulee uudistua mieleltänne ja hengeltänne ja pukea yllenne uusi ihminen, joka on luotu sellaiseksi kuin Jumala tahtoo, elämään oikeuden ja totuuden mukaista, pyhää elämää. (Ef. 4: 22–24).
Jumala haluaa, ettemme anna itsekkäiden himojemme ohjata meitä, vaan annamme Hänen Pyhän Henkensä johdattaa meitä. Meidän kristittyjen ei ole tarkoitus kulkea eksyneinä, lihallisen maailman orjina! Vapauteen Kristus on meidät vapauttanut, ja meidän tulee käyttäytyä sen mukaisesti, sillä kaikki ei ole meille hyväksi. Jos me annamme himojemme ohjata meitä, kuljemme kohti tuhoa, uskoimme sitten Jumalaan tai emme!
Lihan mukaan elävillä on lihan mukaiset pyrkimykset, Hengen mukaan elävillä Hengen mukaiset. Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman, Hengen pyrkimykset elämän ja rauhan. Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin eivätkä voikaan alistua. Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla Jumalalle mieleen. (Room. 8:5–8)
Lihan mieli tarkoittaa, että ajatuksemme pyörivät pääasiassa maailman asioissa. Jos taas ajatuksiamme hallitsee se, mitä Jumalan Sana sanoo, on meillä Hengen mieli. Jos me emme anna Jumalan Sanan uudistaa mieltämme, elämme lihamme mukaan. Siksi on niin tärkeää vastustaa kiusauksia! Luonnollinen ihmisemme ei halua ottaa tätä sanaa vastaan, vaan se vastustaa sitä. Luonnollinen ihminen minussa yrittää estää puhumasta tätä, sillä se tietää, ettei tällainen puhe ole suosittua. Mutta Henki meissä ymmärtää, että meidän on vastustettava syntiä.
Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä. (Jaak. 4:7)
Mitä enemmän me teemme syntiä, sitä kauemmaksi me kuljemme Jumalasta. Ja mitä kauempana me olemme Jumalasta, sitä helpommin sydämemme paatuu. Paatunut sydän ei pidä syntiä syntinä ja se antaa halujemme ohjata elämäämme. Meidän tulee vastustaa kiusauksia, ihan niin kuin Jeesuskin teki. Jeesus ei tee sitä puolestamme, mutta Hän auttaa meitä vastustamaan kiusauksiamme.
Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta. Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään. Jokaista kiusaa hänen oma himonsa; se häntä vetää ja houkuttelee. Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin, ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman. Älkää eksykö! (Jaak. 1:13–16)
Paholainen ei pysty pakottamaan ketään tekemään syntiä. Mutta se houkuttelee meitä. Se lupaa hyvää, mutta sitä synti ei meille anna. Se houkuttelee sinua juuri niihin vääriin asioihin, joihin sinä tunnet halua. Paholainen ei voi saada sinua tekemään mitään sellaista mitä sinä et itse halua! Jos et jotain asiaa halua, ei siihen synny houkutusta! Mutta jokaisella meistä on haluja, joihin se yrittää meitä vietellä. Meidän on pyrittävä luopumaan maailman haluista! Meidän on naulittava omat himomme ristille! Jos me emme pyri karkottamaan itsestämme halua kulkea maailman tietä, silloin me lankeamme aina ennemmin tai myöhemmin syntiin.
Kenellekään meistä ei ole annettu erioikeuksia, jokaisen meistä tulee vastustaa kiusauksia. En siis puhu vain jostain tietystä ihmisryhmästä. Me olemme erilaisia ja me lankeamme eri asioihin! Meillä on kiusaus osoitella toisten näkyviä syntejä, vaikka jokaisella meistä on muiden näkymättömissä piilosyntejä. On aivan turha verrata omia ja toisten syntejä keskenään, sillä vaikka me arvotamme jonkun synnin pahemmaksi kuin jonkun toisen, niin kaikki synti erottaa meitä rakastavasta Jumalastamme. Tarkemmin sanoen syntiä on kaikki, mikä erottaa meidät Jumalasta. Synti vie meitä kauemmaksi rakastavasta Isästä, kuuliaisuus Jumalan tahdolle tuo lähemmäksi!
Mistä sitten apu, jos kerta toisensa jälkeen, me lankeamme kiusauksiin? Paholainen yritti vietellä Jeesustakin, miten Hän vastasi siihen? Jumalan Sanalla! Siihen meidänkin kannattaa turvautua.
Teitä kohdannut kiusaus ei ole mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. (1. Kor 10:13)
Tämä on niin rohkaiseva Raamatun kohta! Jumala ei anna kiusausten käydä ylivoimaisiksi, kunhan me toimimme Hänen tavallaan emmekä omallamme. Jos pyrimme niitä vain omin voimin vastustamaan, niin lankeamme joka kerta. Raamattu on ainoa oikea tapa vastustaa kiusauksia. Sana on paras puolustuksemme! Näin vähän aikaa sitten huoneentaulun, jossa luki: ”Joko Raamattu pitää sinut erossa synnistä tai synti pitää sinut erossa Raamatusta!” Tämä on niin totta, monen meistä omakohtaisesti kokemaa. Sillä mitä enemmän me teemme syntiä, sitä vähemmän me haluamme ottaa Raamatun Sanaa vastaan. Mutta mitä enemmän me annamme Raamatun Sanan muuttaa meitä, sitä vähemmän me lankeamme kiusauksiimme. Synnitöntä se ei meistä tee, mutta himoihimme keskittyminen johtaa aina lankeamiseen kun taas Jumalan Sanaan keskittyminen auttaa meitä voittamaan kiusauksen. Toisten kristittyjen tuki on myös todella tärkeää, siksi meidän tulee tukea toisiamme kiusausten vastustamisessa.
Rohkaiskaa toinen toistanne joka päivä… ettei kukaan teistä lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi. (Hepr. 3:13)
Jokainen meistä on langennut kiusauksiin ja tulee todennäköisesti vielä lankeamaan. Jos ja kun niin tapahtuu, meidän ei pidä juosta Jumalaa pakoon, vaan palata Hänen luokseen. Mikään ei tuota Taivaan Isälle suurempaa iloa kuin meidän palaamisemme Hänen luokseen.
Palatkaa minun luokseni, niin minä palaan teidän luoksenne, sanoo Herra Sebaot. (Sak. 1:3)