Aloitus on aina tärkeää. Aloitukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Romaanin ensimmäiset sivut tai elokuvan ensimmäiset minuutit tai saarnan ensimmäiset sanat voivat ratkaista sen, kuinka kiinnostuneina kirjaa luetaan, elokuvaa katsotaan tai saarnaa kuunnellaan. Se, millainen aloitus on, useimmiten määrittelee sen sävyn, joka luonnehtii aloituksen jälkeen seuraavaa jatkoa. Aloitukseen kannattaa kiinnittää huomiota myös siksi, että sen toteuttaminen tai siihen ryhtyminen ei ole aina helppoa. Tiedämme jokainen, miten aika ajoin tekisi mieli lykätä joidenkin asioiden aloittamista ja niihin ryhtymistä tuonnemmaksi. Mutta yhtä kaikki: alku on tärkeä ja siihen tulee panostaa.
Päivän evankeliumissa kohtaamme Jeesuksen, jonka julkinen toiminta oli alkamassa. Johannes Kastaja oli jo tehnyt omaa työtään ja valmistanut ihmisten mieliä ja ajatuksia ottamaan vastaan Jeesuksen ja hänen sanomansa Jumalasta, joka haluaa olla meille ihmisille taivaallinen Isä. Johannes ei halunnut korostaa itseään, vaan hän halusi varmistaa, että Jeesuksen oli hyvä aloittaa oma toimintansa.
Evankeliumissa kerrotaan, että kansa oli odotuksen vallassa. Odotuksen vallassa ollaan aina, kun jotakin uutta ounastellaan alkavaksi. Kansaa askarrutti, oliko Johannes Jumalan lupaama Messias. Monet merkit puhuivat tämän tulkinnan puolesta. Mutta päättäväisesti Johannes kielsi olevansa Jumalan lupaama Messias. Johannes suuntasi kansan odotukset Jeesukseen ja siihen alkuun, josta Jeesuksen julkinen toiminta lähti liikkeelle.
Odotuksen vallassa on eletty myös täällä Raaseporissa viimeisten vuosien aikana. Yhteiskuntaamme syvältä koskettavat rakennemuutokset ovat tuntuneet myös täällä läntisellä Uudellamaalla. Tilanteet ovat johtaneet siihen, että muutamia päiviä sitten, vuoden alussa, Karjaan ja Pohjan suomalaiset seurakunnat yhdistyivät Raaseporin suomalaiseksi seurakunnaksi, joka kattaa koko Raaseporin alueen, ei ainoastaan vanhaa Karjaata ja Pohjaa. Seurakuntaliitoksien suunnittelu ja valmistelu eivät ikinä ole helppoja, eikä yhteiselämän aloittaminen ole koskaan yksinkertaista. On niin monia asioita, joihin täytyy löytää ratkaisu. On useita näkökulmia, joiden kesken pitää löytää tasapaino. Mutta tähän päivään on nyt tultu – on aloittamisen aika.
Tämä alku on tärkeä uudelle Raaseporin suomalaiselle seurakunnalle. Uuden ajanjakson lähtiessä nyt liikkeelle on syytä kiinnittää huomiota siihen, miksi seurakunta on olemassa. Mikä on kristityn elämän ja kirkon alku? Miksi Raaseporin suomalainen seurakunta edelleen jatkaa sitä työtä, jota on näillä alueilla tehty jo vuosisatojen ajan?
Vastauksia voisi muotoilla monella tapaa, sillä nämä kysymykset ovat laajoja ja syvällisiä. Päivän evankeliumissa meille annetaan yksi vastaus. Kaiken lähtökohtana on kristityn elämän alku. Tämä tietty kristityn elämän alkuhetki on pyhä kaste. Jeesukselle kaste merkitsi muun muassa sitä, että ottamalla Johannekselta kasteen hän osoitti lähtevänsä kulkemaan nyt sitä pitkin, jota Johannes Kastaja oli valmistellut. Tämä kaste oli vastaus kansan odotukseen ja kysymykseen, kuka on Messias.
Myös meille Jeesuksen seuraajille kristillisen elämän alkuhetki on aina pyhä kaste. Toisinaan kuulee joidenkin ihmisten toteavan, että heille ei koskaan ole tapahtunut mitään uskonnollisesti merkittävää. Ei ole ollut voimakkaita kokemuksia Jumalan läsnäolosta, ei selviä rukousvastauksia, ei vahvoja tunnetiloja tai taivaallisia näkyjä. Voi olla, että voimakkaat uskonnolliset tunteet ovat jääneet vähiin, mutta ei se tarkoita sitä, että ihmiselle ei olisi tapahtunut mitään hengellisesti merkittävää.
Kaste on hengellisesti merkittävää tapahtuma. Jokaisen kastetun elämässä on siis tapahtunut jotakin hyvin tärkeää ja hengellisesti luovuttamatonta. Tästä tapahtumasta on olemassa mustaa valkoisella seurakunnan kirkonkirjoissa. Jokaisen meidän kasteemme on niin tärkeä tapahtuma, että se on dokumentoitu säilymään määrättömään tulevaisuuteen. Kasteessa on tultu tietysti seurakunnan jäseniksi. On tärkeää muistaa, että seurakunnan jäsenyys ei ole sama asia kuin vaikkapa jäsenkortin omistaminen kauppaketjun asiakkaana tai jäsenyys aatteellisessa yhdistyksessä. Seurakunnan jäsenyyden alkukohtana on kaste, koska juuri kasteessa alkaa kristityn elämä. Ja tuossa alkuhetkessä lasketaan seurakuntaan kuulumisen perusta, joka ei siis ole se, mitä etuja saa tai millaisia mielipiteitä voi kannattaa. Kasteessa laskettava seurakuntaan kuulumisen perusta ja jokaisen kristityn elämän alkukohta on se, että kasteessa ihminen liitetään Kristukseen.
On myönnettävä, että puhe liittämisestä Kristukseen voi tuntua vaikealta. Mitä sillä oikein tarkoitetaan? Vastausta voisi yrittää pukea sanoiksi monella eri tavalla. Mutta tässä riittänee, kun todetaan, että Kristukseen liittäminen merkitsee hänen omakseen tulemista. Sitä itse asiassa tarkoittaa sana kristitty: kristitty on Kristuksen oma, hän kuuluu Kristukselle. Seurakunta puolestaan on Kristuksen omien ja häneen kasteessa liitettyjen yhteisö, jolle Jumala on antanut tärkeän tehtävän, tehtävän, jossa seurakunnan on määrä toteuttaa eri tavoin Jumalan rakkautta meitä ihmisiä ja koko luomakuntaa kohtaan. Seurakuntaan kuuluminen on siis juuri kastetapahtuman vuoksi mitä hengellisin asia ja siksi kovin toisenlaista kuin kuuluminen joidenkin muiden yhteisöjen jäsenyyteen.
Tällainen on perustaltaan myös Raaseporin suomalainen seurakunta. Se muodostuu oman alueensa kastetuista seurakunnan jäsenistä. Raaseporin suomalaisella seurakunnalla on tehtävä. Tämä tehtävä ei ole muuttunut, vaikka seurakuntien rakenne onkin tullut nyt toisenlaiseksi ja seurakunnan nimi on vaihtunut. Raaseporin suomalainen seurakunta jatkaa edeltäjiensä työtä. Edelleen täällä julistetaan Jumalan sanaa, edelleen seurakunnan kirkoissa polvistutaan ehtoollispöytään, edelleen seurakuntalaiset palvelevat ja tukevat toisiaan, edelleen täällä rukoillaan Jumalan armoa ja johdatusta kaikenikäisten elämään. Edelleen Jumalan rakkaus on se motivaation ja innostuksen lähde, jonka varassa työtä tehdään. Eikä seurakuntaan kuulumisen perusta ole miksikään muuttunut ¬ edelleen kaste on se hengellinen tapahtuma, jonka perusteella jäsenet tähän seurakuntaan kuuluvat.
Päivän evankeliumissa kerrotaan, että kun Jeesus oli kastettu, taivaasta kuului ääni: ”Sinä olet minun rakas Poikani.” Kun meidät on aikanaan kastettu ja kun tässä seurakunnassa kastetaan uusia Jeesuksen seuraajia, koko tapahtuma julistaa Jumalan tärkeää viestiä: ”Sinä olet minun poikani, sinä olet minun tyttäreni. Sinua minä rakastan.”