Näin pakkasten keskellä meille avautuu tänään ajatuksia, jotka liittyvät veteen Eikä ihan mihin tahansa veteen, vaan kasteveteen. Keskittyväthän tämän päivän lukukappaleet kasteen ympärille, Evankeliumimme kertoo tutun kertomuksen siitä, miten Jeesus kastettiin. Muut lukukappaleet enemmänkin siitä mitä kaste merkitsee meille, kristityille, kastetuille. Mutta mikä kasteessa on meille kaikille näkyvää, se on vesi, kastevesi.
Siitä kertoo meille virsi, jota kanttorimme laulaa:
1. Vetten alta, syvyyksistä
Luoja kutsui eloon maan,
kaiken mikä liikkuu, lentää,
miehen, naisen sanallaan.
Virta kiitää,
lähde loistaa,
puu ja ruoho vettä saa.
Kastemaljan vesi kiittää
elämämme antajaa. (Ruotsin kirkon virsikirja, virsi 386)
Mietitäänpä hetki tuota kastevettä. Vettä. Vesi, se on elämän ehto.
Elämä on alkanut vedessä, meressä. Maailmankaikkeuden tutkijat ovat ensimmäisenä kiinnostuneita selvittämään, onko jollain planeetalla vettä. Onko Kuussa vettä, onko Marsissa vettä? Monet tutkijat sanovat, että pian on edessä aika, jolloin sotien syynä saattaa olla vesi, juomavesi.
Mitä vesi merkitsee sinulle! Työpäivän jälkeen tai kahvitauolle mennessä. Lasillinen kylmää, raikasta vettä. Entä lomalla – lomaan liittyy vesi hyvin monelle. Kirkas tunturipuro, helmeilevä, hymyilevä järvi, syvänvihreä lampi. Vuolas virta, vaahtoava, rannaton meri. Kukapa ei olisi ylpeä, jos talon tai mökin tontilta löytyy oma lähde. Tai – talvella lumikiteet, syksyn lämmin sankka sumu tai syksyinen rankkasade. Kaikki ne ovat vettä.
Vesi on kemiallisesti hyvin yksinkertainen aine H2O. Vetyä ja happea. Kaasuja, joita emme näe, mutta näemme, vetenä. Ne ovat meille elämisen ehto.
Vesi on kasteen väline. Elämän, kristityn elämän ehto.
Varsinaisen kastamisen hetkellä pappi lausuu kastettavan nimen, valaa vettä kolmesti kastattavan päähän ja sanoo: Minä kastan sinut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. (vala vettä sanoessa)
Se on hetki, jona läsnä olevat lapset etenkin tarkkaavat mitä kastaminen on ja miten se tapahtuu. Sillä hetkellä etenkin lasta kastettaessa kaikki kuuntelevat herkistyen.
Kanttori laulaa 2. säkeistön.
2. Kasteen vettä katselkaamme:
rakkaus on rajaton.
Kristus syntyi, kärsi, kuoli,
ylösnousi, läsnä on.
Virta kiitää
lähde loistaa,
puu ja ruoho vettä saa.
Kastemaljan vesi kiittää
elämämme antajaa.
Kasteen hetkellä mukanaolijat kuulevat lapsen nimen, he kuulevat kastajan sanat ja he kuulevat kasteveden solinan takaisin kastemaljaan. He näkevät veden pisaroiden loisteen lapsen päässä, hennoissa hiuksissa, papin kädessä, ehkä pöydälle pudonneissa pisaroissa. (vala vettä kolmasti) Tuona hetkenä moni toivoo kastettavalle, lapselle samaa kuin eräs alkukantainen kansa lapsen ensi pesemisen yhteydessä: Olkoon elämäsi pitkä kuin virran juoksu ja kirkas kuin puhdas vesi.
Ihmismielessä asuu elämän ja kaiken hyvän kaipuu. Kaste on Jumalan vastaus siihen, hänen lahjansa alkavalle elämälle.
Vesi oli mukana jo luomisessa, maailman syntyessä.
Mitä Jumala sanoi Jobille Jobin kirjan 38. luvussa?
(Lue jakeet 1-16. 22-30)
Näin Jobin kirjassa kuvataan, Jumalan omin sanoin veden merkitystä silloin kun maailma sai muotonsa.
Miten kanttorimme lauloikaan tuossa virressä:
Vetten alta, syvyyksistä Luoja kutsui eloon maan,
kaiken mikä liikkuu, lentää, miehen, naisen sanallaan.
Virta kiitää, lähde loistaa, puu ja ruoho vettä saa.
Kastemaljan vesi kiittää elämämme antajaa.
Elämä ei ole mahdollista ilman vettä. ”Mitä kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun olette lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaan Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen, juoksevaa vettä käyttäen. Mutta jos sinulle ei ole juoksevaa vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa kylmää vettä käyttäen, kasta lämpimällä. Mutta jos sinulle ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Näin ohjeisti kastetta yksi vanhimmista säilyneistä ohjeista ensimmäisen vuosisadan lopulta Apostolisten Isien opetuksissa.. Vesi oli mukana maailman luomisessa, aamuhetkessä. Vesi on mukana kun kristityn elämä on aamuhetkessä. Vesi on Raamatussa tärkeä elementti. Alun, maailmanluomisen hetki liittyy meidän oman elämämme alkuhetkeen kasteessa ja sama vesi on mukana vielä Raamatun viimeisessä kirjassa, kun tämän maailman aika on ohi, ja edessä on uusi, taivaallinen Jerusalem. Johannes näki ilmestyksissään elämän veden virran, joka kristallinkirkkaana kumpusi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta. Virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu, ja sen lehdistä kansat saavat terveytensä (Ilm 22:1,2).
Kanttori laulaa 4. säkeistön (Huom. 4. säk)
4. Kaikki lähteet sanastasi
pulppuavat, Herramme.
Armo virtaa elämäämme
niin kuin vesi juurille.
Virta kiitää – –
Kasteen vesi on viesti siitä elämää edistävästä, eheyttävästä ja tervehdyttävästä vaikutuksesta, mikä Herramme yhteyteen pääsemisellä on. Kansojen tervehtymisestä puhuessaan Uuden testamentin alkukieli, kreikka käyttää lääketieteestä tuttua sanaa ”terapia” ” eis terapeian t~on etn~on”.Hoito, parantaminen, terapia.
Kirkkomme kasteessa vesi on määrältään vähäinen upotuskasteeseen. Jeesus ja Uusi Testamentti eivät anna vesiohjeita. Vanhin tunnettu ohje voidaan tulkita väljästi, olosuhteiden mukaan. Vesi on kasteessamme Herramme luovan sanan kanssa. Niin kuin yksi päivä Herran edessä on kuin tuhat vuotta, pisara kastevettä on Herran teoissa kuin alkumeri, josta maa tuli näkyviin. Kastekäskyn sana tekee veden kasteeksi ja armorikkaaksi elämän vedeksi.
Kanttori laulaa 3. säkeistön
3. Lasten lailla, kastettuina
ylistämme Jeesusta.
Aina uudet sukupolvet
Herra nostaa helmaansa.
Virta kiitää – –
Vesi tulee ja menee, tapahtuipa kaste miten ja missä tahansa. Herran sana jää ja pysyy. Sana ja sen mukana kaste pysyy voimassa kastetun kaikkina päivinä, kuolinpäivänäkin ja senkin jälkeen, niin kuin se on ollut voimassa ennen syntymäpäivää.
Vesi menee mutta kaste jää. Myös kaikki kastetta koskevat lupaukset jäävät voimaan. Ne lupaukset, jotka saivat alkunsa, vakuutuksen sillä hetkellä, kun Johannes kastoi Jeesuksen.
Kaste kantaa meitä. Ja me olemme, todennäköiset kaikki me, kerran kastettu, Kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Me ylistämme häntä yhtymällä uskontunnustukseen, siihen, joka jokaisen kasteen yhteydessä sanotaan,