1. sunnuntai pääsiäisestä, Joh. 20: 19-31, Hans-Christian Daniel

Hans-Christian Daniel
Espoonlahti

Päivänavaus alakoululle virsi 104

En mä ikinä enää leikki sun kaa! Näin saattaa kuulua, kun on tullut riita teidän väliinne. Toinen lähtee paiskien oven takanaan ja toinen jää yksin pettyneenä. Riita on viimeinen sana. Molemmat ajattelevat toisesta että se on ihan tyhmä.

Näin ei tee Herramme Jeesus Kristus. Kuolleista ylösnousseena hän ei mennyt hyppimään Pilatuksen tai ylipapin nenille, vaan hän meni opetuslasten eli ystävien luokse. Nämä olivat kaikki paenneet. Pietari oli kieltänyt Jeesuksen. Nyt Jeesuksen ystävät pelkäsivät, että heillekin käy huonosti ja heitäkin ruvetaan vainomaan, kun kerran itse mestari tapettiin.
Opetuslapset olivat koolla lukittujen ovien takana, kun he pelkäsivät. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. (Joh. 19:19-20) Lukittujen ja kiinni paiskattujen ovien taakse Jeesus tulee. Hän ei nuhtele eikä rankaise. Hän ei käänny pettyneenä pois. Hän näyttää uuden elämän mallia.

Hän sanoo Rauha teille. Missä ollaan riidoissa, sieltä puuttuu rauha. Missä muistellaan toisen tyhmyyttä, sieltä puuttuu rauha. Se joka on ollut tyhmä, pelkää, ja joka on haukkunut toista tyhmäksi, on suuttumuksensa vallassa. Hänelläkään ei ole rauhaa.

Jeesus sanoo: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut.” (Joh. 19: 22-23) Herra Jeesus Kristus opettaa meille pääsiäistä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen arkielämäämme: meidän tulee olla rauhan lapsia, jotka elävät anteeksiannosta. Jeesuksen mukaan on synti kuollut ja anteeksianto on ylösnoussut. Meidän tulee olla valmiita pyytämään anteeksi ja antamaan anteeksi. Jokainen ihminen on joskus ihan tyhmä, minäkin ja sinäkin. Jeesuksen antama Pyhä Henki pehmittäköön meitä pyytämään ja antamaan anteeksi.

Herrä siunatkoon sinua …