”Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.”
Kaikki, mitä tapahtui pääsiäisenä ristillä, oli kirjoitettu jo paljon aikaisemmin Vanhan testamentin kirjoihin. Satojen vuosien odotus oli päättynyt. Kristus oli voittanut kuoleman vallan.
Mutta mitä pääsiäisen aika kokonaisuudessaan merkitsee meille tänään? Pelkistyykö kaikki vain ristille ja tyhjään hautaan? Vai onko pääsiäisen teksteissä meille sellaista viestiä, joka meidän tulisi huomioida omassa elämässämme?
Tietysti yksittäiset hetket voivat kohdistaa sanansa meidän sydämiin vahvalla tavalla, mutta löydämmekö itsemme useista henkilöistä, heidän valinnoistaan, heidän roolistaan tuon viikon aikana.
Palmusunnuntaina puhuttiin Kunnian Kuninkaan alennustiestä. Voisimmeko sinä ja minä nähdä oman itsemme nöyrtymässä lähimmäistemme edessä? Asettaisimmeko me sille ehtoja? Mitä luulet, oletko kohdannut ihmisiä, jotka eivät koskaan itse koe tarpeelliseksi nöyrtyä lähimmäisen edessä. He voivat tehdä mitä he itse kokevat oikeaksi eivätkä näe mitään ongelmia omassa käytöksessään. Kysymys: Nöyrtyikö Jeesus heidän edessään? Pitäisikö meidän, sinun tai minun, nöyrtyä heidän edessään?
Kun Jeesus oli tutkittavana, hän kieltäytyi vastaamasta kysymyksiin. Miksi? Olisiko yksi syy siinä, että sanoi hän mitä tahansa, se olisi tulkittu toisin. Tapahtuuko niin tänään? Tulkitsemmeko me, sinä ja minä, lähimmäistemme vastaukset oman mielemme mukaan. Sillä tavalla joka antaa meille mahdollisuuden joko syytöksiin tai sitten vastaus imartelee meitä. Haluammeko tai uskallammeko me kuulla vastauksia kysymyksiimme, joiden sisältö ei ole meille mieluinen, mutta joiden kautta me voisimme oppia ja kasvaa ihmisinä? Kysymys: miksi kasvaminen on vaikeaa?
Kun Jeesus tuomitaan, häntä rangaistaan ruoskimisella, hän joutuu kantamaan raskasta ristiä sen jälkeen, kunnes viimein hänet ristiinnaulitaan. Eli monenlaisia rangaistuksia yhdestä niin sanotusta rikoksesta. Tapahtuuko meidän aikanamme näin? Tuomitsemmeko me toisiamme samasta teosta moneen kertaan, monella tavalla? Pitäisikö meidän mieluummin olla tuomitsematta ja jättää tuomiovalta Jumalalle? Olisiko Hänellä enemmän ymmärrystä ja tietoa olla oikeamielinen tuomari?
Kun luin Helsingissä teologian opintojen ohella hieman sosiaalipsykologiaa, eräs luennoitsija kertoi, miten Etelä-Euroopassa jalkapallo aiheuttaa suuria tunteita. Hävityn ottelun jälkeen ikkunoita särkemässä tai sytyttämässä autoja tuleen voi olla lääkäreitä, lakimiehiä, professoreita jne. Kysymys: olisitko sinä voinut olla mukana tuomitsemassa Jeesusta ristille?
Kun Jeesus asettaa ehtoollisen, hän lausuu: ”Totisesti, yksi teistä on kavaltava minut.” Yksi ihmiskunnan epäjumalista on aina ollut raha. Sen eteen on uhrattu sekä oma terveys, jopa oma henki. Ja kovin usein myös monien muiden ihmisten henki. Sen kautta on koettu saatavan valtaa ja kunniaa. Raha on tehnyt ihmisestä monen mielestä paremman ihmisen. Juudas valitsi rahan Jeesuksen sijaan. Kysymys: Kumman sinä olisit silloin valinnut, rahan vai Kristuksen seuraamisen? Mikä on sinun valintasi tänään?
Tyhjän haudan viesti on yhä edelleen monelle tutkijalle kiinnostava kysymys. Jumala halutaan asettaa sellaiseen ’muottiin’, jonka kyvyt ja taidot me kykenemme ymmärtämään, jopa määrittelemään. Mikä on Jumalalle mahdollista, mikä ei. Alkuräjähdyskin vaati muutamia aika uskomattomia tilanteita, mutta ne on helpompi hyväksyä, koska kukin tutkija tuo oman viisautensa samalle viivalle muiden kanssa. Siksi Jumalan olemassaolo on helpompi kiistää.
Jos Jumala olisi olemassa, Hänen kanssaan olisi hankala alkaa väittelemään. Nyt oman viisauden, omien päätelmien merkitys on monelle elämän perusta. Kysymys: Asettaako Jumala tyhjän haudan äärellä oman viisautemme Jumalan kanssa vastakkain?
Ylösnousemus oli teko, joka merkitsi kuoleman vallan voittamista. Se ja sen jälkeen ylösnousseen kohtaaminen muodostivat perustan kristinuskolle, opetuslastenkin omalle uskolle. Minun vanhassa ammatissani uskottavuus oli yksi avainsanoista. Jos en olisi itse uskonut omaan asiaani, niin kyllä se olisi helposti näkynyt. Ja se taas olisi näkynyt tilastoissa.
Kysymys: Me puhumme usein heikosta uskosta. Onko se selitys sille, että me emme aina ole valinneet omaa ’jumalaamme’? Ketä me seuraamme? Vai onko se tekosyy sille, ettei meidän tarvitse puhua uskostamme, jolloin me voimme elää muiden joukossa vapaasti?
Ylösnousseen kohtaaminen: Nyt opetuslapsilla oli selkeä ymmärrys siitä, että Jeesus todella oli voittanut kuoleman vallan. Ja sitä he lähtivät julistamaan kaikille kansoille.
Millä tavalla Jeesuksen pitäisi ilmestyä meille ihmisille, että me uskoisimme Jumalan Pojan voittaneen kuoleman? Kuvittele mielessäsi, Jumala ilmestyisi taivaan kaarelle, ympäri maailman ja ilmoittaisi kaikilla kielillä, että: Minä olen.
Mitä luulet että sen jälkeen tapahtuisi? Mutta tärkeämpi kysymys olisi se, että mitä sillä teolla Jumala rikkoisi omassa luomistyössään? Raamatussa kerrotaan useassa kohdassa, miten kaikki ihmiset eivät pääse taivaaseen. Jyvät ja akanat, oksat, jotka eivät tuota hedelmää jne. Jos Jumala ilmestyisi jokaiselle ihmiselle, niin olisiko meillä silloin vapaus uskoa ja olla uskomatta?
Eiköhän silloin jokainen ainakin sanoilla sanoisi uskovansa Jumalan olemassaoloon. Todellinen vapaus olisi kadonnut. Ja taas kerran, muista käärmeen sanat: Jumala tietää että kun te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän, että pahan. Me olemme syntisiä jokainen, yhä edelleen vajavaisia ihmisiä. Mutta jotkut ovat omasta mielestään vähemmän vajavaisia kuin toiset. Kysymys: Mikä on sinun valintasi ilman tuota taivaalle ilmestyvää tietoa?
Pääsiäinen on ajanjakso, jonka aikana meidän olisi pitänyt kääntää katseemme omaan itseemme. Ei ihaillen, keikistellen, vaan tutkiskellen omaa sydäntämme? Kysymys, joka meidän tulisi tehdä tänäänkin itsellemme on seuraava: Olenko minä aidosti erilainen kuin nuo ihmiset 2000 vuotta sitten? Olisinko minä tehnyt asioita oikein? Teenkö minä tänään asioita tavalla, joka on Jumalalle mieluisa?
Pääsiäinen sisältää paljon kysymyksiä, joihin meidän on itse vastattava. Aikanaan me vastaamme niihin sitten Jumalalle. Pääsiäisen viestin voisi kuitenkin tiivistää seuraaviin sanoihin: Synnintunto, katumus, anteeksipyyntö ja parannus. Näistä sanoista on suora linkki sanoihin: Syntien sovitus, syntien anteeksisaaminen.
Hyvä ystävä, pääsiäinen on kirkkovuoden tärkein juhla. Pääsiäisen viesti on tarkoitettu meille jokaiselle. Ei kuitenkaan vain pääsiäisenä, vaan elämän jokaisena päivänä. Pääsiäinen kuului Jumalan suunnitelmaan jo aikojen alussa. Sillä hän tiesi millaisia me ihmiset olemme. Jumalan olemukseen kuuluvat yhä edelleen Raamatun perusteella varmuudella sanat rakkaus ja armo. Nuo sanat kuuluvat sinulle ja minulle, meille jokaiselle, sillä Jumalalle me jokainen olemme tärkeitä ja arvokkaita ihmisiä. Meidän tarvitsee vain tarttua Hänen käteensä. Se on ojennettu juuri sinua kohti.