Luin Js:n vertauksen kolmesta palvelijasta, jotka saivat erisuuruiset rahasummat isännältään., joka aikoi pitkälle matkalle. Rahat jaettuaan hän lähti pois. Kun hän palasi pitkän ajan kuluttua hän kysyi rahojensa perään. Kaksi palvelijoista oi sijoittanut ne tuottavasti, he olivat ottaneet riskin niillä, ja onnistuneet. Riski oli tuottanut. Yksi ei ollut uskaltanut pelata saadulla rahalla, vaan antoi sen
takaisin sellaisenaan.
Hän joka ei ollut uskaltanut pelata, sijoittaa saamaansa rahaa, oli kelvoton. Ja hänet tuomittiin.
Minä en ole milloinkaan ymmärtänyt tätä vertausta, vaikka aina joskus olen selityksiäkin kuullut ja lukenut. Minä olisin käyttäytynyt kuin tuo kelvoton palvelija. En uskalla riskeerata muiden omaisuudella, tuskin omallakaan.
Tästä ja muista Jeesuksen vertauksesta me voimme vähän päätellä millainen Js, meidän herramme on. oli. Hän oli johtaja. Hän oli nokkela ja nopeaälyinen. Hyvä keskustelija, löysi heti nasevia vastauksia eikä tilanteen jo mentyä.
Js uskalsi sanoa, tarvittaessa suoraan ja sattuvastikin. Muistamme kun hän sanoi läheiselleen Pietarille, Sinä Saatana. Pietari aivan varmasti loukkaantui, mutta tilanne laukesi, ja P oppi. Siitä ei evankeliumeissa puhuta mitään pyysikö Js anteeksi.
Mt 16:23
Js ja opetuslapset eivät olleet tasa-arvoisia keskenään, vaan Js oli ehdoton pomo. Hän jakoi muille heidän tehtävänsä ja paikkansa. hän tunsi oppilaansa. Tiesi mitä tekoa he olivat. Heidän vahvuutensa ja
heikkoutensa.
Js oli ihminen joka tänäänkin keräisi ympärilleen oppilaita. Js oli johtaja, jonka alaisuudessa oli turvallista olla. Johtaja, jonka edestä saattoi antaa henkensä.
Vaeltaessaan täällä keskuudessamme Js oli ihminen niin kuin mekin, vain verrattomasti täydellisempi, ei kuitenkaan Jumala. Jlan poika joka luopui Paavalin mukaan oikeudestaan olla Jlan vertainen, voidakseen siten auttaa meitä. Ja se on totta. Ihmisenä hän on meidän
vertaisemme ja enemmän. Kuolleista herätettynä Kristuksena hän on meidän ikiaikainen turvamme, jota me saamme rakastaa, joka, siitä
saamme olla varmoja, rakastaa meitä. Ja puolustaa meitä, kun tekomme syyttävät meitä viimeisellä tuomiolla.