11. sunnuntai helluntaista, Luuk. 12:42-48, Sakari Hosike

Sakari Hosike
Tampereen Luther-talo

Herra tarkoittaa Jeesusta.
Palvelusväki tarkoittaa Jeesuksen seurakuntaa, kirkkoa.
Huoneenhaltija tarkoittaa seurakunnan paimenta.

Mikä on ruokaosa?
Jeesus sanoo: ’Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee’.”
ja Hän sanoo:
”Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma. ”

Ruokaosaa ovat Jumalan Sanan kuuleminen ja ehtoollisen nauttiminen.

Se, että herra asettaa huoneenhaltijan pitämään huolta hänen palvelusväestään ja antamaan ajallaan heille heidän ruoka-annoksensa, tarkoittaa sitä, että Jeesus on asettanut jonkun paimenen seurakuntaan huolehtimaan, että Sana julistetaan oikein ja sakramentit kaste ja ehtoollinen toimitetaan oikein.

Jeesus sanoo: ”Minä olen elämän leipä.”

Miten Jeesus on meidän ruokaosamme?
Konkreettisesti Jeesus on ruokaosamme ehtoollisella, kun syömme Jeesukseen ruumiin ja juomme Jeesuksen veren syntien anteeksi saamiseksi.
Myös elämme Jumalan Sanan leivästä, Raamatusta kun uskomme Jeesukseen, uskomme syntimme anteeksi Hänen tähtensä, kuulemme Hänen Sanaansa ja harjoitamme sitä antamalla Pyhän Hengen ohjata ja taivuttaa sen Sanan mukaisesti elämäämme.

Seurakunnan paimenen tehtävä on antaa ajallaan tätä Jumalan Sanan leipää eli huoneenhaltijan on huolehdittava siitä, että palvelusväki saa ruokaosansa – ja saa sen ajallaan.

Oikea Jumalan Sanan leipä on helppo tunnistaa: se kertoo Jeesuksesta, ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta Jeesuksesta, joka on sovittanut koko maailman synnin ja siitä, että tämän syntien anteeksiannon saa omakseen kasteen kautta ja uskomalla Jeesukseen.

Joka syö tätä Jeesus-leipää, ei koskaan ole nälissään, vaan hän elää iankaikkisesti.

Tällaista huoneenhaltijaa, joka huolehtii palvelusväestä ja antaa heille heidän ruokaosansa ajallaan Jeesus ylistää autuaaksi ja autuasta ovat myös hänelle uskottu palvelusväki, koska he ovat saaneet ruokaosansa ajallaan: sellainen seurakunta, joka pysyy Jeesuksen Sanassa, pysyy Jeesuksessa ja pelastuksessa.

Sitten Jeesus varoittaa:
45 Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: ’Herrani tulo viivästyy’, ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä,

Jeesus varoittaa paitsi seurakuntaa myös erityisesti paimenta. Jeesus ei varoita vain seurakuntaa, että on huonoja ja vääriä paimenia, vaan myös itse paimenia siitä, että on vaara, että he ovat uskollisen ja ymmärtäväisen huoneenhaltijan sijaan kelvottomia. Merkille pantavaa on ensimmäinen asia mitä tällainen kelvoton paimen pohtii: ”Herrani tulo viivästyy.” eli ajatellaan, että Jeesus ei ole tulossa takaisin pian tai ei ollenkaan, jos Jumalaa on olemassakaan.

Näin ei kristitty, eikä varsinkaan seurakunnan paimen voi ajatella. Seuraukset ovat tuhoisia kuten näemme niissä seurakunnissa ja paimenien keskuudessa, jossa on unohdettu, kielletään tai vähätellään sitä, että Jeesus palaa ja pian.

Jeesus varoittaa edelleen:
niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille.

Herra tarkoittaa Jeesusta, Hänen paluunsa maailmanloppu, jonka hetkeä emme tiedä, ja Jeesus on myös tuomari ja omin käsin rankaisee tällaista kelvotonta palvelijaa eli heittää hänet Helvettiin.

Miksi rangaistus on näin kova?

Kelvottoman huoneenhaltijan synti ei ole ensisijaisesti tehtävien laiminlyönti, vaan loppuviimeksi epäusko: ”Herrani tulo viivästyy.”
Rangaistus on kova myös siksi, että kun autuaan huoneenhaltijalle uskottu palvelusväki on autuasta, epäuskoisen huoneenhaltijan palvelusväen usko on vaarassa, koska se sitä kohdellaan väkivaltaisesti ja se jää ilman ruokaosaansa eli ilman oikeaa Sanaa ja sakramentteja ja sellainen palvelusväki nääntyy tai sen täytyy lähteä muualle.
Kelvottoman palvelijan eli epäuskoisen paimenen rangaistus on näin kova, koska hän tuhoaa Jeesuksen seurakuntaa.

Jos kiinnittää huomiota sivuseikkaan, niin näiden kohtien perusteella tulee kysymys onko seurakunnassa sitten ihmisten välillä arvojärjestys?
Lyhyesti voi vastata, että ei ole.
Pidemmin voi vastata, että seurakunnan ns. arvojärjestys on jotain muuta kuin maallinen arvojärjestys. Vaikka joku asetetaan seurakunnan paimeneksi, ei tällainen huoneenhaltija omista taloa, eikä palvelusväkeä, vaan koko seurakunta on Jeesuksen, ja vaikka paimenella on tiettyjä oikeuksia, ne on annettu hänelle, jotta hän voi hoitaa velvollisuutensa ja vastuunsa, jotka ovat raskaita. Seurakunnassa ei saa olla päälliköitä, eikä herroja, sillä ”Jos joku tahtoo olla ensimmäinen, hänen on oltava viimeinen ja kaikkien palvelija.”

Paitsi huoneenhaltijalla myös palvelusväessä jokaisella palvelijalla on tehtävänsä ja tehtävänsä on jokaisella seurakuntalaisella, ja omaa kutsumustaan ja sen hoitoa voi jokainen punnita Sillä jokaiselta, jolle on paljon annettu, myös paljon vaaditaan; ja jolle on paljon uskottu, siltä sitä enemmän kysytään. Olenko ollut laiska tai peräti laiminlyönyt työni? Vai olenko ollut uskollinen työssä, joka on minulle annettu? Tarkalleen ottaen nykyisessä kirkollisessa ja seurakuntamme tilanteessa moni meistä on siinä tilassa, että kysyy mikä minun tehtäväni on? Sitä on hyvä kysyä uskossa ja pysymällä Sanan kuulossa.

Epäusko kyllä vetää Helvettiin, mutta tekomme ja palvelumme eivät meitä pelasta, vaan yksin Jeesus pelastaa uskon ja kasteen kautta.

Hyvä isäntä huolehtii palvelusväestään ja pitää sen ruoassa.
Jeesus huolehtii seurakunnastaan. Hetken kuluttua saamme syödä Jeesuksen ruumiin ja juoda Jeesuksen veren syntiemme anteeksi saamiseksi ja uskomme vahvistukseksi.
Amen.