11. sunnuntai helluntaista, Luuk. 4:23–30, Jussi Mäkelä

Jussi Mäkelä
Vuosaari

”Kun pahan valta kasvaa ympärillä, vahvista ääni toisen maailman,
niin että uuden virren sävelillä kuulemme kansasi jo laulavan.”

(Virsi 600:4)

Tämän virren Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan sanat kirjoitti saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer ollessaan vuonna 1944 natsien vankina ja odottaessaan teloitustaan. Inhimillisesti katsottuna Hänen tilanteensa oli lohduton, silti hän kirjoitti Jumalaan luottaen ja turvautuen nämä lohdulliset sanat äärimmäisen pahuuden keskellä.

Äärimmäinen pahuus näyttäytyi meille Suomessakin kaksi päivää sitten. Turun julma terroriteko aiheutti meissä kaikissa suurta surua ja järkytystä, mutta on pakko tunnustaa, että minussa se sai aikaan myös pelon ja vihan tunteita. Ja tuskin olen ainoa. Vaikka se on täysin luonnollista, niin pitemmän päälle kumpikaan ei ole meille hyväksi. Sehän on terrori-iskun tavoitteena, että me pelkäisimme emmekä pystyisi elämään enää normaalia elämää vaan olisimme vihan ja kostonhimon vallassa.

Pelko

Kun pelko tulee meihin, me emme yleensä toimi enää järkevästi. Etenkin se, että terrorin uhrit valittiin sattumanvaraisesti, aiheuttaa pelkoa, koska silloinhan kuka tahansa voi joutua uhriksi. Järki sanoo, että on paljon suurempi todennäköisyys, että ihminen jää auton alle tavallisessa liikenneonnettomuudessa kuin joutuu terrorin kohteeksi. Mutta tahallinen julma teko on paljon pelottavampaa kuin onnettomuus.

On toki helppo sanoa toiselle älä pelkää, mutta juuri sitä Jumala haluaa sinulle sanoa. Juuri niin meidän tulee toinen toisiamme rohkaista. Raamatussa Jumala sanoo meille moneen kertaan: älä pelkää tai älkää pelätkö. Hän tuntee meidät, Hän on luonut meidät ja tietää, miten helposti vaivumme pelkoihimme. Pelko lamauttaa, Hän ei halua meidän elävän elämäämme peläten, vaan Hän haluaa antaa meille yltäkylläisen elämän. Jeesus sanoo: Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät kykene tappamaan sielua. (Matt. 10:28).

Ainoa pelko, mikä on meille hyväksi, on ns. Jumalan pelko. Se ei tietenkään tarkoita, että peloissamme juoksemme pois Jumalan luota, vaan että kunnioitamme Jumalaa ja kuulemme sitä mitä Hän meille Sanassaan opettaa. Silloin emme eksy. Kaikkien maailman pelottavien asioiden keskellä Jumala haluaa antaa meille rauhan sydämeemme. Jeesus sanoo: Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. (Joh. 14:27).

Maailma ei voi poistaa pelkoamme eikä antaa rauhaa. Mikään laki tai mikään määrä poliiseja ei voi tehdä maailmasta täysin turvallista ja antaa meille täyttä rauhaa. Vain Jumala sen tekee, kun kaikessa turvaudumme Häneen. Psalmissa 91 sanotaan: Se, joka asuu Korkeimman suojassa ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa, sanoo näin: ”Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani. Jumalani, sinuun minä turvaan (Ps. 91:1-2).

”Suo, Herra, toivon kynttilöiden loistaa, tyyneksi, lämpimäksi liekki luo. Valaiset pimeän, voit pelot poistaa. Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!”
(Virsi 600:3)

Viha

Saarnaajan kirjassa sanotaan näin: Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla… aika rakastaa ja aika vihata… (Saarn. 3:1, 8) Onko nyt sitten oikein vihata marokkolaisia tai muslimeja? Onko nyt oikein vaatia, ettei hengenvaarassa oleville turvapaikan hakijoille myönnetä lupaa jäädä? Onko nyt aika vastata pahaan pahalla? Ei, ei ja ei!

Päivän evankeliumi kertoo, kuinka vihan vallassa olleet Nasaretin asukkaat olivat viemässä Jeesusta lynkattavaksi. Se että väkijoukko raivon vallassa kuljettaa yhtä tapettavaksi ei ole kaukana terrorismista. He halusivat vaientaa Jeesuksen ja Hänen opetuksensa, koska se ei miellyttänyt heitä. He menettivät etsikkoaikansa, he eivät kääntyneet elävän Jumalan puoleen. Ei anneta meille tapahtua samoin.

Mitä Jeesus teki häntä terrorisoineille ja lopulta tappaneille ihmisille? Jeesus rukoili heidän puolestaan: Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät. Jeesus opettaa vihasta näin: Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia… Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen. (Matt. 5:43–48) Jumala ei siis halua meidän vihaavan toisia ihmisiä. Viha saa aikaan katkeroitumista ja anteeksiantamattomuutta. Jeesus sanoo: Jos te ette anna anteeksi, ei teidän taivaallinen Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne. (Mark. 11:26).

Voi ainoastaan kysyä kuka hyötyy vihastamme? Sielumme vihollinen paholainen haluaa meidän elävän pelossa ja vihassa! Se haluaa meidän kostavan ja se haluaa erottaa meidät elävän Jumalan yhteydestä. Niin inhimillistä kuin olisikin vihata tuota terroristia ja toivoa hänelle vain pahaa, niin teemme silloin vain pahaa omalle sielullemme. Ei ole helppoa nähdä, että terroristi on vain ihminen, joka uskoi saatanan valheita. En tarkoita, etteikö hänen tulisi kantaa vastuuta julmista teoistaan, päinvastoin. Terroristi ansaitsee tekojensa tähden kovimman mahdollisimman rangaistuksen mitä Suomen laki voi määrätä. Mutta jos me annamme sydämemme vihata häntä, vain paholainen voittaa.

Tämän päivän 1. lukukappaleessa sanottiin näin: Näin sanoo Herra: – Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa, ottakaa oppia menneistä ajoista! Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä, niin löydätte rauhan. (Jer. 6: 16-19) Ja ainoa oikea tie sydämen rauhaan on turvata Jumalaan. Liian usein me turvaudumme vääriin asioihin kuten omaan viisauteemme. Raamatussa sanotaan: Älä jätä elämääsi oman ymmärryksesi varaan, vaan turvaa koko sydämestäsi Herraan. (Sananl. 3:5) Jumala haluaa, että me turvaudumme niin ilon, surun kuin hädänkin hetkellä ainoastaan Häneen. Ja Hän lupaa meille: Herran armo ympäröi sen, joka häneen turvaa. (Ps. 32:10).

Pahan valta tulee kasvamaan, siitä kertoo jo Raamattu. Elämme lopunaikoja ja siksi tiedämme, että laittomuus tulee lisääntymään. Mutta Jumala haluaa rohkaista meitä. Hän on meidän turvamme ja kilpemme kaiken maailman pahuuden keskellä. Hän lohduttaa ja rohkaisee meitä Sanallaan, sillä Hän on meidän kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti.

”Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Häneltä saamme huomispäivänkin.”
(Virsi 600:5)

Rukous

Rakas Jumala, auta ettei pelko valtaisi minua. Auta, että luottaisin ja turvautuisin Sinuun Herra. Anna minun pitää aina mielessäni se, mitä olen sinulta saanut, se huolenpito ja se isällinen rakkaus, jota olet minulle osoittanut. Äläkä anna minun unohtaa rakasta Vapahtajaani Jeesusta, jolta saan parannuksen haavoihini, lohdun toivottomuuteeni ja anteeksiantamuksen synteihini. Tulevinakin päivinä kuten entisinä. Häneen uskoen olen turvassa, vaikka kuolemankin uhatessa. Sinä Herrani ja Vapahtajani olet sama eilen, tänään ja huomenna. Siitä kiitän ja nostan katseeni eteenpäin ja turvaudun Sinun sanasi lupaukseen: ”minä annan teille tulevaisuuden ja toivon” (Jer. 29:11). Minä olen sinussa ja sinun kanssasi turvassa tänään ja iankaikkisesti. Aamen.

(Rukous on muokattu emeritus arkkipiispa Jukka Paarman rukouksen pohjalta)