Sodoma.
Satunnainen kirkossakävijä voi ihmetellä, että miksi keskellä kesää saarnataan Sodomasta. Selitys on yksinkertaisesti se, että Jeesuksen opetusta käydään läpi järjestelmällisesti ja tänä pyhänä, jolloin käsitellään etsikkoaikoja, on vuorossa nämä Jeesuksen sanat.
Joku saattaa huudahtaa, että kovia ovat Jeesuksen sanat.
Näin on.
Mutta sen sijaan, että kauhistuu ja lähtee kirkosta pois tai ei tule pitkään aikaan tai ei ollenkaan takaisin, kannattaa jäädä ja myöhemmin kotona lukea koko luku. Se on Matteuksen evankeliumin 11. luku ja nämäkin sanat tulevat tarkastelluksi oikeassa kokonaisuudessaan.
Jeesus nuhteli kovin sanoin juutalaisia.
Kuulijan kannattaa olla tarkkana. Jeesus ei varoita, että teidän käy kuin Sodoman. Vanhassa testamentissa Jumala tuhosi Sodoman tulella ja tulikivellä sen syntien vuoksi. Jeesus ei varoita, että teidän käy kuin Sodoman, vaan jopa Sodomankin käy paremmin kuin näiden kolmen juutalaisen kaupungin.
On huomattava, että oli kyseessä varoitus. Jeesus ei laittanut vielä tuomiota täytäntöön. Nämä kolme kaupunkia ja silloinen Israel saivat 40 vuotta armonaikaa. Sitten roomalaiset kyllä tuhosivat sen juutalaisvaltion ja ajoivat juutalaiset maanpakoon vajaaksi 2000 vuodeksi. Päivän evankeliumitekstissä Jeesus varoitti ankarasti näitä juutalaisten kaupunkeja: Korasinia, Betsaidaa ja Kapernaumia.
Mitä olivat nämä kaupungit ja mitkä olivat niiden synnit? Mitä niiden asukkaat olivat tehneet, että saisivat kovemman rangaistuksen kuin Sodoma, jos eivät kääntyisi?
Valitettavan usean kohdalla täällä Huittisissa ja sen lähialueilla tulee vastaan seuraava ajatus: ”Sitten uskon, kun näen. Kun saan nähdä, niin sitten uskon.”
Tällainen ajattelu on pinnallista, eikä se ota huomioon uskon ja epäuskon syvempää olemusta.
Nämä juutalaisten kaupunkien, Koratsin, Betsaida ja Kapernaum, olivat saada nähdä. Se, mitä Jeesus näytti ihmetekoja sekä saarnasi, siitä olisi pitänyt olla seurauksena usko ja kääntymys. Kun Jeesus sanoo, että Tyros ja Sidon ja lopulta jopa Sodoma olisivat kääntyneet, tehneet parannuksen ja uskoneet, jos ne olisivat nähneet Hänen ihmetekonsa ja julistuksensa, Jeesus sanoo tällä, että nyt on näytetty ja tarpeeksi näytetty ja siitä pitäisi olla seurauksena parannuksentekoa ja uskoa.
Jeesus uhkaa näin kovasti, koska on saatu nähdä, mutta ei silti uskota.
Eli jos vetää tämän Huittisiin, niin vaikka sellainen huittislainen, joka sanoo: ”Sitten kun saan nähdä, niin sitten uskon.” jos hänelle näytettäisiin Jeesuksen ihmeet ja opetus, niin sittenkään hän ei välttämättä uskoisi. Hän saisi nähdä, mutta ei silti uskoisi. Hänelle paljastuisi perimmäinen ongelma, perimmäinen synti: epäusko.
Toiset eivät usko, vaikka saavat nähdä. Toiset uskovat näkemättä.
Uudestaan.
Toiset eivät usko, vaikka saavat nähdä. Toiset uskovat näkemättä.
Uskon salaisuutta ei pysty analysoimaan loppuun asti, mutta sen voi heti todeta, että se ei ole näin pintapuolista: että usko syntyy niks-naks, kunhan vaan nähdään tai muuten halutaan. Kyse on jostain paljon syvemmästä ja se tulee järkytykseksi nykyaikaisellekin ihmiselle, että usko ei synnykään siitä, että ihminen haluaa sitä tai päättää alkaa uskoa. Usko, kristinusko, usko Jeesukseen on lahja Jumalalta ja ihminen ei sitä tee.
Jeesus puhui 6 kaupungista.
Minkälaisista kaupungeista oli kyse?
Kaikki kolme juutalaista kaupunkia, Korasin, Betsaida ja Kapernaum sijaitsivat Gennesaterin järven rannalla Galileassa. Kooltaan ne olivat kaupunkeja, ei kyliä. Raunioiden perusteella Korasin huomattavakin kaupunki, mutta eivät erityisessä asemassa edes omalla alueellaan Välimeren perällä. Kaksi asiaa voidaan nostaa esiin: ne kaikki kolme kaupunkia ovat olleet raunioina jo kauan sekä Kapernaum. Kapernaum oli se kaupunki, johon Jeesus siirtyi, kun hänen oma kotikaupunkinsa Nasaret torjui Hänet nimenomaan epäuskon tähden. Jeesuksen sanoista näemme, että kapernaumilaisten tilanne ei suinkaan ollut se, että he Jeesuksen kanssa ovat nousemassa Taivaaseen, vaan heitäkin Jeesus uhkasi ja varoitti Helvetillä.
Mitä olivat pakakaupungit?
Tyros ja Sidon olivat ikivanhoja voimakkaita kauppakaupunkeja, jotka aika ajoin hallitsivat Välimeren kaupankäyntiä. Vaikka Vanhassa testamentissa joihinkin otteisiin Israelin ja näiden kaupunkien välit olivat jopa liittolaismaiset, ne olivat pakanakaupunkeja, joissa palvottiin epäjumalia ja tässä merkityksessä Jeesus puhuu niistä nyt. Mielenkiintoinen asia on se, että Tyron ja Sidon ovat edelleen pystyssä jossakin muodossa toisin kuin mainitut juutalaiset kaupungit.
Näitä nykyisiä kaupunkeja ei voi pitää kristillisinä, mutta vuosisatoja ne olivat kristittyjen asuinseutuja.
Sitten Sodoma.
Sodoman synnistä hetken kuluttua tarkemmin, mutta muuten Raamatusta voimme lukea, että se oli kaupunkivaltio Aabrahamin aikaan Kuolleen meren eteläpäässä ja sitä johti kuningas. Jumala tuhosi sen noin vuonna 2100 eKr. tulella ja tulikivellä.
Jeesus soimasi ja varoitti oman kansansa, koska he eivät uskoneet. Jeesus sanoi, että Tyros ja Sidon, pakanakaupungit, epäjumalia ja rahaa palvovat pakanat mahtavissa merilinnoituksissaan, hekin olisivat kääntyneet ja uskoneet, jos olisivat saaneet nähdä Jeesuksen ihmeet ja kuulleet Hänen Sanansa. Mutta juutalaiset eivät.
Jeesus nosti vielä esiin Sodomankin: Vanhan testamentin inhimillisen pahan voimakkain tiivistymä. Jeesus ei tosiaan varoita, että teidän käy vielä kuin Sodoman, vaan Jeesus sanoi, että jos Sodomassa olisi nähty ne Jeesuksen tekemät ihmeet ja kuultu Hänen Saarnansa, sodomalaiset olisivat kääntyneet ja uskoneet ja Sodoma olisi vielä tänäänkin olemassa.
Mutta koratsinilaiset, betsaidalaiset ja kapernaumilaiset eivät.
Mikä oli niin suuri synti?
Ensin voi miettiä Sodoman syntiä.
Kuten koko sanakin on otettu myöhemmin käyttöön ensin merkitsemään homoseksuaalisuutta ja sittemmin eläimiinsekaantumista, voi tästäkin aavistella miten paha oli Sodoman synti. Profeetta Hesekielin kautta tiedämme Sodoman synnistä tarkasti:
Sodoman synti: ylpeys, ja kaikissa yltäkylläisyys, ja hyvä rauha, joka hänellä ja hänen tyttärillänsä oli: mutta köyhiä ja tarvitsevia ei he auttaneet;
50 Mutta he olivat ylpiät, ja tekivät kauhistuksen minun edessäni; sentähden olen myös minä heittänyt heidät pois, kuin minä sen näin.
Hieman yllättäin Sodoman syvin synti ei ollutkaan karkeat seksuaaliset synnit tai väkivalta, vaan ylpeys ja laupeuden, lähimmäisen laiminlyönti.
Raamatussa tiivistetään, että ”Mutta Sodoman kansa oli paha, ja rikkoi kovin Herraa vastaan.” 1. Moos. 13:13 ja Ja Herra sanoi: Sodomassa ja Gomorrassa on suuri huuto, ja heidän syntinsä ovat sangen raskaat. 1. Moos. 18:20. Osaamme helposti nostaa esiin mihin kauheuksiin ihminen pystyy ja mitä hän tekee, ja niitä sodomalaiset tekivät.
Sodomalaisten synnit olivat sangen raskaat.
Mitkä olivat sitten korasinilaisten, betsaidalaisten ja kapernaumilaisten synnit?
Tekojensa puolesta he olivat verrattain siivoa joukkoa, kun verrataan ympäröiviin pakanakansoihin Rooman valtakunnassa Välimeren alueella. Juutalaisilla ei ollut oikeutta surmata syntymättömiä tai pieniä lapsia.
Vaikka Jeesus moitti ja syystä moitti juutalaisia pahaksi avionrikkojasukupolveksi, oli avioliiton rikkumattomuus ja pyhyys jossakin määrin paremmassa asemassa kuin ympäröivillä kansoilla. Myös jossakin määrin sen ajan juutalaiset varsinkin syrjäseudulla Galileassa olivat taipuneet Jumalan tahdon alle ja pysyivät kerrankin erossa pakanajumalista ja epäjumalien palvonnasta. Verrattain siivoa joukkoa he olivat myös siinä mielessä, että he eivät ryöstelleet tai valloitelleet lähialueita. Kävivät he jopa kirkossa, omilla rahoillaan he olivat maksaneet Kapernaumiin synagogan ja rakensivatpa sen vielä uudestaankin.
Mutta.
Mikä oli heidän niin paha syntinsä, että Sodomankin oli parempi.
Se on epäusko.
Kaikki synnit ovat pahoja, mutta epäusko on se, joka vetää ihmisen Helvettiin.
Tämä täytyy ymmärtää.
Jeesusta oli kuulemassa kansaa ja Jeesuksen sanat tulivat myös korasinilaisten, betsaidalaisten ja kapernaumilaisten korviin.
Keitä he olivat?
Kalastajia, maanviljelijöitä, kauppiaita, käsityöläisiä, vuokratyöläisiä, kirvesmiehiä, perheenäitejä ja -isiä. Heille Jeesus sanoi, että Te olette pahempia kuin sodomalaiset ja teidän rangaistuksenne on kovempi kuin Sodoman.
Voi miettiä mitä he olisivat vastanneet Jeesukselle ja väittäneet vastaan. Ehkä he olisivat kysyneet, että mikä on muka meidän syntimme? Emme me ole mitään murhaajia, varkaita, huijareita tai huorintekijöitä. Päivän teemme työtä ja illaksi menemme kotiin ja sapattina menemme kirkkoon. Mikä muka on meidän syntimme?
Vastaus on:
Koska te ette usko Jeesukseen.
Epäusko.
Ihminen mittaa eri tavoin kuin Jumala.
Meistä ihmisistä murhat, varkaudet, valehtelu ja aviorikokset eli huorintekeminen ovat pahempia kuin epäusko. Pahoja ne ovatkin ja ne on jätettävä tekemättä ja jopa ajattelemattakin, mutta Jumalan edessä pahin synti on epäusko.
(”18 Joka hänen päällensä uskoo, ei häntä tuomita;) mutta joka ei usko, se on jo tuomittu; sillä ei hän uskonut Jumalan ainoan Pojan nimen päälle. ” Joh. 3:18
Pahin synti on siis epäusko.
Epäusko oli korasinilaisten, betsaidalaisten ja kapernaumilaisten synti. Kun huomioi taustan, niin nämä sanat on tarkoitettu paitsi näille kolmelle kaupungille, myös kaikille juutalaisille ja ylipäätään kaikille ihmisille kaikkina aikoina. Epäuskon synti on vaarallinen kaikille, myös tänään meille täällä kirkon sisäpuolella ja ulkopuolella.
Mitä sitten tehdään?
Jumala ei lähettänyt Poikaansa Jeesusta maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
Ja
Joka Jeesukseen uskoo, ei häntä tuomita.
”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, niin myös sinun perhekuntasi”.
Jeesus varoitti ja ravisteli kovaa Korasinin, Betsaidan ja Kapernaumin asukkaita. Samoin hän ravistelee muinakin aikoina, tänäänkin, että me uskoisimme ja pysyisimme uskossa Häneen.
Ei Jeesuksen tarkoitus ole tuhota ketään, vaan pelastaa, uskon ja kasteen kautta -jokainen.
Lopulta rangaistus epäuskosta ja muista synneistä on kyllä kova, mutta kenenkään ei tavitse mennä Helvettiin. Sinne kyllä joutuu, jos sanoo Jeesukselle EI elämänsä loppuun asti, mutta kenenkään ei ole pakko sinne mennä.
Jumala on hyvä ja Hänen hyvyytensä vetää sinua parannukseen (Room. 2:4)
Epäusko on eri asia kuin heikko usko, uskon puute tai epäilevä usko.
Epäusko on sitä, että sanoo Jeesukselle ja Hänen tarjoamalleen pelastukselle EI.
Heikko usko, uskon puute tai epäilevä usko on sitten esimerkiksi sitä, että sanoo Jeesukselle: Haluaisin kyllä uskoa, mutta kun se on vaikeaa tai jotain muita esteitä.
Usko ei ole meistä ihmisistä lähtöisin, eikä meidän valintamme. Se on Jumalan lahja ja Pyhän Hengen työtä meissä. Vaikka se ei ole meidän omassa kädessämme, eikä tahtomisessamme, niin Jumala haluaa lahjoittaa sen jokaiselle, että jokainen olisi osallinen Jeesuksen pelastustyöstä ristillä ja ylösnousemuksesta.
Uskostaan saa olla kyllä myös varma. Vaikka pitkään on suosittu epäilyksiä ja varottu uskonvarmuutta kristikunnankin piirissä, niin ei ole syytä, etteikö uskossaan saisi olla varma. Saatana ja lihamme, paha luontomme kyllä kiusaa meitä ja nostaa esiin yhtä ja toista epäilystä ilman, että meidän tarvitsee itse lähteä tekemään epäilyksiä tai epävarmuutta.
Uskostaan saa olla varma.
Jeesukseen kastettu ja uskova on vanhurskas, hän on saanut vapauttavan tuomion, Jumala ei muista hänen syntejään, niitä ei enää ole ja muut tuomiot eivät häntä koske.
Saat uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä tänään ja Jeesuksen paluuseen asti.
Amen.