Tässä evankeliumitekstissä on kolme kohtausta. Ensimmäinen kohtaus on, kun Jeesus kohtaa sairaan miehen. Toinen kohtaus on, kun parannettu mies keskustelee juutalaisten kanssa. Viimeisessä kohtauksessa Jeesus ja parannettu mies keskustelevat.
I kohtaus
Kaikki ihmeet eivät ole Jeesuksen tekemiä. Raamattu kertoi meille, että Jerusalemissa oli Betesdan allas. Siellä makasi suuri joukko sairaita: sokeita, rampoja ja halvaantuneita. Aika ajoin tapahtui ihme. Herran enkeli liikutti vettä ja se, joka ensimmäisenä astui kuohuvaan veteen tuli terveeksi, sairastipa hän mitä tautia tahansa. Millaista oli Betesdan viidessä pylväshallissa? Siellä oli voihkintaa ja kipua. Eri tavoin sairaita ihmisiä oli paljon. Epätoivoisia ihmisiä, joita lääkärit eivät voineet parantaa. Se ei ollut todellakaan kauniiden ja rohkeiden kylpylä. Te osaatte kuvitella miten lukemattomin eri tavoin ihminen voi olla sairas. Kaikkein epätoivoisimmat ja toivottomat sairaat olivat täällä. Eivätkä he olleet saattohoidossa. Voimme olettaa, että kaiken sairastamisen päällä oli kuumeinen odotus. Kaikki sairaat olivat tulleet saattajineen sinne vain yhtä tarkoitusta varten. Yksi tarkoitus: jotta ehtisi ensimmäisenä veteen, kun se kuohuu, että paranisi. Miettikää. Viisi pylväshallia täynnä sairaita. Mitä tapahtui, kun vesi alkoi kuohua. Sokeat, rammat ja halvaantuneet lähtivät klenkkaamaan kohti vettä, eikä siinä annettu kaverille tietä. Kyynärpäät sohien syöksyttiin eteenpäin. Vain ensimmäinen parantuisi, muut jäisivät odottamaan. Se oli epäilemättä rumaa katsottavaa, kun sairaat ihmiset kompuroivat kuumeisesti kohti allasta kilpaillen siitä kuka olisi ensimmäinen. Hyvin ruma näky.
Samoin on tänä päivänä. Jos olisi tällainen Betesdan allas, jossa parantuminen olisi varma, niin ympäri maailman olisi eri tavoin sairaita ihmisiä kyttäämässä omaa mahdollisuuttaan parantua. Tilanteemme ei ole paljoakaan muuttunut. Toki nykyaikana voidaan tehdä paljon enemmän, mutta sokeaa ei saa näkeväksi, halvaantunutta on hyvin vaikea parantaa ja puuttuvia raajoja on käytännössä mahdoton korvata. Parantumattomia vammoja ja sairauksia on edelleen. Ei auta olla myöskään tekopyhä. Jos oma kipu ja sairaus ovat parantumattomia ja ylitsepääsemättömiä, niin sitä pyrkisi kaappaamaan parannuskeinon hinnalla millä hyvänsä, vaikka sitten kamppaamalla, jos se toinen meinaa päästä ensin altaaseen. Mutta meidän ei kannata haikailla Betesdan allasta.
Sairas mies oli ollut 38 vuotta sairautensa kourissa. Melkein 40 pitkää vuotta. Hän oli sairastanut melkein koko ikänsä, kun huomioidaan, että keski-ikä oli tuolloin alempi. Ehkä hän oli ollut Betesdan altaallakin pitkään. Päivästä päivään odottamista. Odottaminen oli lisäksi epätoivoista, koska miehellä ei ollut ketään ketä olisi auttanut hänet altaaseen sen kuohuessa. Hän oli siellä. Ehkä jos kumminkin paranisi? Tämä oli parempi vaihtoehto kuin olla jossain muualla, missä ei varmasti paranisi. Surkeaa odottamista ja pitkiä päiviä. Ja myös pitkiä öitä. Sairaiden kivunhuudot ja voihkinta kuului varmasti läpi yön viidessä pylväshallissa.
Sitten yhtenä päivä tuli mies pylväshalliin. Tuskin se päivä erosi muista päivistä. Tuli 30-vuotias mies ja kysyi: Tahdotko tulla terveeksi? Mitäpä sairas mies olisi enemmän halunnut. Hänen ajatuksensa olivat kiinni altaassa, ei ollut ketään, joka olisi auttanut häneen veden kuohahtaessa. Ehkä hän ajatteli, että ehkä tämä mies voisi jäädä odottamaan ja auttaa hänen veteen. Pieni toivo ehkä heräsi. Mies sanoikin yllättäen: Nouse, ota vuoteesi ja kävele. 38 vuoden odotus päättyi. Allas ei oltu tarvittu mihinkään. Enkeliä ei ollut tullut, vesi ei ollut kuohunut. Tuli vain mies ja sanoi, että nouse, ota vuoteesi ja kävele.
Betesdan altaan ja taikatemppujen perään ei kannata haikailla. Jeesuksen perään kannattaa haikailla. Hän on parantaja. Hän sanoi vain sanan ja mies parani. Jeesus osoitti tällä ihmeellään, että hän määrää myös sairaudesta.
Joku voi kysyä miksi Jeesus ei parantanut kaikkia sairaita. Ehkä paransikin. Raamattu ei kerro. Maanpäällisen toimintansa aikana Jeesus ja hänen valtuuttamat opetuslapset paransivat paljon sairaita ihmisiä. Mutta ensisijaisesti Jeesus tuli parantamaan syntisairautta. Kerron siitä myöhemmin lisää. Sairaus ja kuolema kuuluvat tähän maailmaan. Ne eivät jätä meitä nyt, eikä se jättänyt ihmisiä silloinkaan. Ne ovat seurausta syntiinlankeemuksesta. Tässä maailmassa on paha olla. Tuonpuoleisessa, Taivaassa niitä ei ole. Helvetissä ne kylläkin ovat edelleen. Mutta Taivaassa ei ole kipua, sairautta, eikä kuolemaa. Tässä maailmassa kyllä. On ajateltava niin, että Jeesuksen parannustyöt olivat kuin näytekappaleita. Hänen ja opetuslapsien ja seuraajiensa tekemät ihmeet olivat ja ovat merkkejä siitä millainen Jumalan valtakunta eli Taivas tulee olemaan. Tämä maailma ei tule muuttumaan. Täällä on aina kipu ja sairaus, mutta Jeesus teki ihmeitä, paransi ihmisiä eli antoi näytekappaleita tulevasta Taivaasta. Hän näytti, että tätä seuraa, kun pistää toivonsa Jeesukseen. Siksi Jeesus ei parantanut kaikkia. Hän ei tullut ensisijaisesti muuttamaan tätä maailmaa, vaan avaamaan tien Taivaaseen ja kertomaan millaista siellä on.
II kohtaus parannettu mies ja juutalaiset
Toinen kohtaaminen on surkea esimerkki ihmisen sydämen paatuneisuudesta. Parannettu mies käveli ja kantoi vuodettaan. Toiset juutalaiset sanoivat: Nyt on sapatti, ei sinun ole lupa kantaa vuodettasi. Vuoteen kantaminen laskettiin työksi ja se oli kielletty sapattina. Parannettu mies vastasi: Se, joka teki minut terveeksi sanoi minulle: Ota vuoteesi ja kävele. Mitä juutalaiset tekivät? Heidän sydämensä oli paatunut, eivätkä he huomanneet, että oli tapahtunut ihme. Heiltä meni kameli ohi silmien, kun he alkoivat siivilöimään hyttystä. Heidän silmiensä edessä oli 38 vuotta sairastanut mies, joka oli nyt terve, ja he alkoivat nipottamaan sapattisäännöksistä. Heidän nipottamisensa olisi suurin piirtein yhtä tyhmää kuin sanoa: Ihmeet suoritettava virka-aikana. Juutalaisten sydän oli paatunut. Se ei merkinnyt heille mitään, että äsken sairas mies käveli, mutta se merkitsi, että joku kantoi vuodettaan sapattina.
Tämä näyttää meistä kovin alleviivatulta, mutta jokaisen on hyvä valvoa oman sydämensä tilaa. Sokea piste on sokea piste, eikä sitä huomaa. Omaa paatuneisuuttaan on todella vaikea huomata ja sitä on syytä tarkkailla jatkuvasti ja päivittäin.
III kohtaus Jeesus ja mies
Myöhemmin parannettu mies ja Jeesus tapasivat temppelissä. Jeesus sanoi miehelle: Sinä olet nyt terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin. 38 vuoden sairaus oli rangaistus jostain synnistä tai synneistä. Ehkä 38 vuoden sairaus oli rangaistus miehen sydämen paatuneisuudesta ja hänen kuuroudestaan, välinpitämättömyydestä Jumalaa kohtaan. Rangaistus on varmasti meidän jokaisen mielestä kova. 38 vuotta lyhentämättömänä oman kehonsa vankilassa. Eikä vain istumassa vaan myös sen sairauden kiduttamana. 38 vuotta konkreettista kidutushuonetta. Kova rangaistus. Mutta. On hyvä muistaa, että jokainen synti on majesteettirikos. Jokainen synti on rikos Jumalaa vastaan. Jokainen synti on liikaa ja siitä ansaitsi kuoleman. Oikea rangaistus tällekin miehelle synneistään olisi ollut välitön kuolema ja ikuinen helvetti. Sen hän olisi ansainnut. Nyt voimme tarkastella uudelleen tuota 38 vuoden rangaistusta. Sekin on armoa. Jumala armahti miehen kuolemalta ja helvetiltä. Jumala ei tuhonnut miestä hänen syntiensä vuoksi. Hänet pistettiin kyllä kovaan kouluun, mutta sen tavoitteena oli parantaa ja pelastaa mies. Hän sai ankaran ajallisen rangaistuksen eli sen 38 vuotta kestäneen sairauden, jotta hän olisi ottanut opikseen ja välttyisi ikuiselta, tuhoavalta rangaistukselta. Jeesus sanoi: Sinä olet nyt terve. Jeesus oli parantanut miehen kahdella tavalla. Hänen ruumiillinen sairaus oli parannettu, mutta myös syntisairaus oli parannettu. Mies oli puhdas ja armahdettu. Hänen syntinsä oli otettu pois. Jeesus oli tehnyt nämä molemmat. Jeesus oli parantanut miehen kelvolliseksi Jumalan edessä. Jeesus oli tehnyt tämän, vaikka mies ei ollut osannut pyytää kumpaakaan niistä.
Jeesus on meidän parantajamme. Me voimme turvautua häneen, kun olemme sairaita tai kivuliaita. Hän ehkä parantaa sairautemme, ehkä ei. Kaikkia sairauksia ei oteta pois täällä ajassa, mutta hän antaa varmasti voiman kestää vaikeimmatkin sairaudet. Jeesus parantaa meidän syntisairautemme. Se, joka katuu syntejään ja pyytää anteeksi Jeesuksen tähden, saa ne anteeksi. Kuten mies ei osannut pyytää Jeesukselta mitään, meidän pyyntömme ovat usein heikkoja, mutta jos me haluamme saada syntimme anteeksi, niin ne varmasti meille annetaan Jeesuksen tähden.
Tämä on ilosanoma. Jeesus tulee jokaisen syntisairaan luokse, joka haluaa ottaa hänet vastaan, ja antaa kaikki synnit anteeksi.
Mies lähti sieltä ja kertoi juutalaisille, että Jeesus oli hänet parantanut. Kun Jeesus on parantanut sinun syntisairautesi, voit sopivan tilaisuuden tullen ja joskus sopimattomaltakin tuntuvana hetkenä kertoa syntisairaille, että Jeesus on parantanut sinut. Hän on paras ja ainoa parantaja. Amen.