On kulunut yli 55 vuotta siitä, kun Martin Luther King lausui kuuluisat sanansa: ”minulla on unelma”. Näillä muutamilla sanoilla on ollut valtava merkitys monille, varsinkin heille jotka ovat taistelleet epätasa-arvoa vastaan.
Melkein vastaavanlaiset sanat kuulin jokin aika sitten, kun rakas kollegani Tuija Kruus piti puhetta erilaisten kulttuurien välisessä juhlassa. Hän sanoi hänellä olevan unelman: ”jossa sinun ilosi voisi olla minun iloni ja sinun surusi voisi olla minun suruni”. Nämä sanat pysäyttivät ja laittoivat minut jälleen kerran pohtimaan omaa suhdettani toisiin ihmisiin ja Jumalaan.
Ajattelen, että jokaisella ihmisellä on unelmia. Minulla on omani ja sinulla on omasi. Minä unelmoin maailmasta, jossa ihmiset tukevat, kannustavat ja rakastavat toisiaan. Mistä sinä unelmoit?
Usein kun puhutaan unelmista ja toiveista ne heitetään ajatuksen tasolla ilmaan ja ne jäävät sinne. Silloin tällöin tapahtuu kuitenkin niin, että jos oikea tilaisuus sattuu kohdalle, niistä yritetään tehdä totta. Unelmien ja toiveiden keskelle vie meidät myös tämän pyhän evankeliumi. Tulemme kirjoittajan kuvauksen perusteella temmatuksi Betesdan altaan äärelle. Altaan, joka on kuuluisa parantavasta voimastaan. Siksi sen ympärillä on suuri joukko erilaisista sairauksista kärsiviä ihmisiä. Täällä kohtaamme myös Jeesuksen, hänet jolla on valta tehdä kaikkien unelmista ja toiveista totta.
Jeesus valitsee väkijoukon keskeltä erään miehen, jonka kanssa hän käy keskusteluun. Keskustelua käydään kunnes se päättyy Jeesuksen sanoihin: ”nouse, ota vuoteesi ja kävele”.
Ajattelen, tällä Jeesuksen kohtaamalla miehellä on ollut suuri unelma. Hänellä on ollut harras toive siitä, että hän vielä 38 sairausvuoden jälkeen parantuisi. Voi olla, että tämä miehen unelma on muuttunut ajan saatossa hauraaksi ja häilyväksi. Ehkä hän ei uskalla ottaa Jeesusta todesta. Voisiko se olla syynä siihen, miksi mies vastustelee kun Jeesus tulee hänen luokseen.
Jeesuksen ja miehen välisessä keskustelussa, jossakin sanojen takana, tapahtuu muutos. Mies oivaltaa, että kaikkien näiden ihmisten joukosta Jeesus on valinnut juuri hänet. Jeesuksen valinta ja olemus vakuuttavat miehen. Mies päättää tarttua tilaisuuteen, nousee ylös ja ottaa ensimmäisen askeleen kohti unelman toteutumista.
Unelmat ovat vain unelmia ja toiveita, jos emme uskalla ottaa ensimmäistä askelta ja yrittää tehdä niistä totta. Martti Luther Kingillä oli rohkeutta ottaa askeleet eteenpäin ja tehdä unelmasta todellisuutta. Hänen sanansa ja tekonsa vaikuttivat vahvasti siihen, että mustat saivat Yhdysvalloissa yhtäläiset oikeudet kuin valkoiset.
Kaikkien unelmien ei tarvitse olla maailmaa syleileviä tai valtavia. Ne voivat olla hyvinkin arkisia, juuri sen kokoisia, että ne ovat itselle merkityksellisiä. Juuri unelmoinnin lahja sekä rohkeus kysyä ja etsiä ovat minulle suuri jokapäiväinen kiitoksen aihe. Unelmat paremmasta maailmasta, Taivaan kotiin pääsystä ja toive Jumalan vahvoista käsivarsista elämäni ympärillä. Ne unelmat ja toiveet ovat minulle totta. Se saa minut kiittämään hyvästä, jota minun elämässäni on.
Monesti on teologien keskuudessa ajateltu, että tämän pyhän evankeliumissa esiintyvä mies olisi ollut kiittämätön. Hän ei ääneen lausunut kiitosta Jeesukselle. Minä ajattelen kuitenkin toisin. Evankeliumin lopussa saamme vielä kohdata hänet, mutta tällä kertaa temppelissä, Jumalan huoneessa. Minulle Jumalan huoneeseen saapuminen tarkoittaa kiitoksesta suurinta. Kiitollisuutta unelman ja toiveen täyttäjää kohtaan.
Evankeliumia läpi lukiessa mieleeni nousee esille unelmien ja kiitollisuuden lisäksi myös todellisuus. Sellainen todellisuus, jossa unelmille ei ole tilaa tai toiveista ei uskalleta tehdä totta. Ehkä joku muistaa kuinka Jeesuksen ajan kulttuuriin kuului, etteivät sairaat päässeet sisälle temppeliin. Vain terveet saivat tulla.
On surullista ajatella, että vain tietynlainen ihminen olisi Jumalalle kelpaava. Siksi ehkä Tuija Kruusin unelma siitä, että ”sinun ilosi olisi minun iloni ja sinun surusi olisi minun suruni” pysäytti. Se muistutti minua siitä, että hyvät puheet voivat muokata todellisuutta ja erilaiset ihmiset voivat jakaa yhteisen unelman.
Se millä tavoin Jeesus teki ihmisten unelmista totta saa minut luottamaan siihen, että näin Jeesus toimii myös tänä päivänä. Hän etsii minut käsiinsä. Rohkaisee ottamaan ensimmäiset askeleet ja tekemään toiveista ja unelmista todellisuutta.