Tämän pyhäpäivän aihe tuntuu hyvin sopivalta: SYKSYN PÄÄSIÄINEN.
Jeesus antaa elämän
– Vietettiinhän eilen isäni hautajaisia.
Emme mekään viettäneet niitä pitkänperjantain tunnelmissa
vaan pääsiäisen luottamuksessa:
Uskovan ihmisen elämä ei pääty kolkkoon kuolemaan
vaan kerran tulee ylösnousemuksen päivä Jeesus antaa jälleen elämän.
Silloin ei palata enää tähän samaan langenneisuuteen ja vajavuuteen.
Ei ole luonnevikaa eikä lonkkavikaa.
Ei sielun eikä ruumiin sairautta.
Ei syntiä eikä sen seurauksia.
– Ylösnousseet saavat uuden kirkastetun ruumiin.
Heidän persoonansa säilyy, mutta puhdistettuna kaikista
syntiinlankeemuksen jäljistä.
***
Päivän evankeliumin kertomus ennakoi jo tuota päivää.
Jeesus voitti lesken pojan kuoleman,
vaikka tämän toki piti kerran uudelleen kuolla.
– Kuoleman mahti oli kuitenkin kohdannut vahvempansa,
Jeesuksen Kristuksen.
Oikeastaan tuo pojan kuolleista herättäminen oli alkusoitto
Jeesuksen pelastustyölle.
Tuolla Nainin kaupungissa hän astui vihollisen maaperälle.
Ja alkoi tuon pahan vihollisen alueiden valtaaminen.
Tapahtui sama kuin silloin, kun Caesar astui Rubikon-virran yli.
Rooman sotajoukkojen ei ollut lupa astua sinne,
koska tuo alue kuului Persian valtakunnalle.
Caesar kuitenkin tietoisesti rikkoi tuota lakia vastaan.
Siksi hän astui jokeen ja sanoi: Arpa on heitetty
(tai: alea jacta est, niin kuin se latinaksi kuuluu).
Caesar tiesi, mitä Rubikon-virran ylittämisestä seuraisi.
Vihollinen suuttuisi ja koettaisi tuhota Caesarin sotajoukon.
Mutta Caesar oli valmis tuohon koitokseen.
Hän tiesi mitä oli tekemässä ja luotti voittoonsa.
***
Näin tiesi Jeesuskin.
Ei hän lähtenyt soitellen sotaan saatanaa ja tämän vasallia,
kuolemaa vastaan.
Jumala oli lähettänyt Jeesuksen maailmaan juuri tuota taistelua varten.
Siksi kuoleman voittaminen ei ollut mikään kummallinen asia,
niin kuin me nykyisin saatamme ajatella.
Me olemme kuulleet Markku Koivistosta, joka yritti herättää
kuolleen pojan ruumishuoneella ja pyörittelemme päätämme.
Ei noin voi toimia!
Jeesukselle mikään ei kuitenkaan ollut luonnollisempaa kuin
juuri kuolleiden herättäminen.
Yhdessä virressäkin lauletaan:
Murra pimeyden valta, suista vallat turmion.
Riistä saalis kuolemalta, ristissäsi toivo on. (404:2a)
Tämä on Jeesuksen ominta työtä.
Nainin lesken pojan jälkeen Jeesus herätti kuolleista
Jairoksen tyttären ja vielä ennen palmusunnuntaita Lasaruksen.
Kolme saalista kuolemalta.
Siinä vaiheessa saatana kiehui jo raivosta.
Se täytti suuren neuvoston jäsenet valheen hengellä ja he puhuivat
keskenään Jeesuksesta:
Jos yksi mies kuolee kansa puolesta, se on … parempi
kuin että koko kansa joutuu tuhoon (Joh. 11:50)
Saatana halusi mieluummin tappaa Jeesuksen
kuin menettää orjansa, synnin orjat.
– Siksi kaikki pahuuden voimat keskittyivät raivaamaan
Vapahtajan pois päiviltä.
Kuoleman voittajan pitää kuolla
– Se oli saatanan johtoajatus.
Samalla hän paljasti sen, mikä loppujen lopuksi ärsyttää
pimeyden valtoja kaikkein eniten:
Se, että he menettävät vahvimman aseensa, kuoleman vallan.
Jos näin tapahtuisi, sodan lopputulos olisi selvä.
Kristus seisoisi viimeisenä meidän multiemme päällä,
Voittajana, Elämän antajana.
***
Saimme eilen olla hautajaissaattueessa, niin kuin päivän
evankeliumissakin ollaan. Me vain kuljimme vesibussilla,
sitten arkkua kantaen Mäntysaaren kappeliin ja
taas surusaatossa kappelista haudalle.
– Jotenkin siis hyvin tutulta kuulostaa tuo, kun lesken
poikaa kannettiin paareilla kohti hautaa.
Itämaiset hautajaissaattueet olivat varmaan paljon
kovaäänisempiä kuin nykyiset.
Siellä vollotettiin kovaan ääneen, soitettiin soittimia ja
poltettiin tulia.
Ei ollut toivoa pojan heräämisestä ei tässä ajassa eikä
tulevassakaan.
– Siinä suhteessa uskovan ihmisen hautajaiset ovat aivan
erilaiset kuin pakanan.
***
Jeesus näki tämän lohduttoman kulkueen.
Hän näki murtuneen äidin poikansa paarien perässä.
Kreikankielisessä Raamatussa on sanoja, jotka avaavat
meille vielä syvemmän näköalan tähän hetkeen.
Alkutekstissä sanotaan, että tuo kuollut oli leskiäidin
ainosyntyinen poika (monogenees hyios).
Mehän tunnemme erään toisen ainosyntyisen pojan,
Jeesuksen itsensä. Hän oli Jumalan ainosyntyinen poika.
Tässä siis kohtaavat toisensa kaksi ainosyntyistä,
kuollut ja kuoleman voittaja.
Jeesuksen oli varmaan helppo samastua tuohon poikaan.
Olihan hän itse samassa asemassa.
***
Mutta Jeesus pystyi asettautumaan myös tuon äidin osaan.
Olihan Jeesuksellakin äiti, Maria.
Vapahtaja tiesi, kuinka raskas on äidin osa, varsinkin Hänen
oman äitinsä osa.
Hän oli kuullut ennustuksen, että miekka tulisi käymään
Marian sydämen läpi,
sillä hetkellä kun Hänen rakas Poikansa kuolisi Golgatan ristillä.
Siksi Jeesus tunsi erityistä sääliä tuota äitiä kohtaan.
– Ja kyllä Hän säälii jokaista äitiä, joka suree lastensa puolesta.
Kreikan kielen sääliä tarkoittava sana tulee sanasta,
joka tarkoittaa sisälmyksiä.
Sääli on sellaista rakkaus, joka tulee ihan sisälmyksistä saakka.
Se kouraisee syvältä sitä, joka tuntee myötätuntoa.
– Näin oli erityisesti Jeesuksen kohdalla:
Sisälmyksiään myöten Hän tunsi sääliä tuota naispoloista kohtaan.
Eikä Jeesus vain TUNTENUT sääliä
vaan Hän toimi sen pohjalta.
***
Jeesus pysäytti hautajaissaaton.
Paarit pysäytettiin.
Välijoukko hiljeni.
Kaikki katsoivat, mitä tuo Nasaretin profeetta nyt tekisi.
Tulisiko Hän esittämään surunvalittelut?
Ei. Hän sanoi: Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse!
Omituinen sana.
Jeesus puhui kuolleelle.
Eihän kuolleelle VOI puhua.
Hänhän on kuollut, ei hän kuule mitään.
Mutta Jeesus puhuttelee nuorukaista, aivan niin kuin hän jo
olisi elossa.
Ja juuri tuo SANA herättää kuolleen pojan.
Jumalan luova sana luo uuden elämän, aivan niin kuin kerran
maailman luomisessa, aikojen alussa.
Jumala sanoi ja niin tapahtui.
Ei kuollutta voi myöskään vaatia nousemaan. Ei tietenkään.
Eihän hänellä ole elämää, ei voimaa jäsenissään, ei
aivotoimintaa, jota vaaditaan itsensä liikuttamiseen.
Suomen kieli ei taaskaan tavoita Jeesuksen sanojen perimmäistä
sisältöä.
Sananmukaisesti Vapahtaja ei sano nuorukaiselle: Nouse VAAN
Tule kertakaikkisesti nostetuksi
Tule nostetuksi
Ei kuollut voi itseään nostaa, mutta Jumala Poika voi.
Tuon ihmeen tekee Kristus, ei ihminen.
Kristus nostaa kuolleista.
***
Samoinhan se on silloin, kun ihminen tulee uskoon.
On turha sanoa hengellisesti kuolleelle: nouse ylös.
Eihän hän VOI nousta, koska on kuollut.
Eihän kivikään voi nostaa itseään pystyyn.
Samoin voi hengellisesti kuolleenkin herättää vain ja
ainoastaan Kristuksen sana.
Juuri niinhän Paavali sanoi: Usko tulee kuulemisesta,
mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana (Rm 10)
Uskoontuleminen ei siis koskaan voi olla ihmisen oma teko.
Kukaan ei voi herättää itseään kuolleista ja
alkaa elää uutta elämää Jumalan lapsena.
Ei kuollut voi edes tahtoa tai etsiä tätä uutta elämää.
Vain Kristuksen sana kasteen vedessä ja evankeliumissa
voi tehdä tuon kuolleista herättämisen ihmeen.
Siksi hengellisesti kuolleet tulee tuoda vaikka paareilla
kantaen sinne, missä on Kristus ja missä Hänen äänensä
voidaan kuulla. Siellä synteihinsä kuollut voi kohdata
Vapahtajan sanan: Tule kertakaikkisesti nostetuksi
– Ja tuo sana voi uudestisynnyttää hänet.
Hengellisesti kuolleilla on taipumus karttaa sellaisia paikkoja,
joissa Jumalan sanaa julistetaan puhtaasti.
Sielunvihollinen tahtoo pitää heidät visusti sieltä poissa.
Sillä se tietää, että evankeliumin sana on niin vahva lääke,
että se voi tehdä kuolleestakin elävän
ja temmata saaliin saatanan kidasta.
Siksi tämä maailma, saatana ja synnin orjat vihaavat
ilosanomaa Kristuksen voitosta.
***
Eilen Mäntysaaren hautausmaalla EMME toivoneet sitä,
että Jeesus tulisi sinne hautajaissaaton luo ja
herättäisi isän kuolleista.
Me ymmärsimme jokainen hyvin, että hänen aikansa maanantaina
päällä oli tullut täyteen.
Hän sai nukkua pois elämästä kyllänsä saaneena, 90 vuoden iässä.
Kaikki se oli tullut tehdyksi,
mitä Jumala on tarkoittanut hänen täällä tekevän.
Sen sijaan meidän mielessämme oli kyllä eräs tuleva päivä.
Se suuri päivä, jolloin tämän maailman aika tulee täyteen.
Jolloin Jumalan pelastushistoria tulee päätökseensä.
Silloin Kristus saapuu tänne kuoleman varjon laaksoon,
jonne on haudattu miljoonia ja miljoonia ihmisiä.
Silloin uskossa kuolleet saavat kuulla tuon aivan saman sanan
kuin leskiäidin ainosyntyinen poika Nainin kaupungissa:
Nouse
Tule nostetuksi
Niin kuin virressä lauletaan:
Herätkää! niin huuto kaikaa, ei enää unta eikä aikaa!
Se ääni kuullaan haudoissa. Lunastetut, havahtukaa,
Jumalan lapset kokoontukaa maailman Herran kutsusta.
Yö kuoleman on nyt, iäksi päättynyt, halleluja!
(Valmistukaa ja katsokaa: iäinen päivä kohoaa) Virsi 163:1
Uskon, että sinä päivänä myös Mäntysaaren sydänkiven
alta nousevat Vuokko-äitini ja Paavo-isäni,
täällä syntiset ja sairaat,
mutta sinä päivänä puhtaat ja kirkkaat.
Ja mekin saamme nousta yhdessä heidän kanssaan
pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan.
Niin me saamme aina olla yhdessä rakkaan Vapahtajamme luona.