Todennäköisesti jokaisella sielunhoitajalla on kokemuksia seurakuntalaisista, jotka ovat tavalla tai toisella ahdistuneet saarnoista tai kirjoituksista, jotka ovat yhteisössään kokeneet, että heitä on painostettu tai syrjitty, tuomittu tai runneltu uskonnon tuoman auktoriteetin varjolla. Varsinkin pienissä, suljetuissa ja äärivanhoillisissa yhteisöissä ja herätysliikkeissä henkinen liikkumavara voi olla äärimmäisen pieni. Siksi kaikilla saarnaajilla ja opettajilla on tavattoman suuri vastuu. Kun halutaan vaikuttaa ihmisten arvoihin, vakaumukseen ja elämäntapoihin, täytyy oman elämän ja arvopohjan olla kunnossa. Viime aikojen skandaaleista lienee kaikkein surullisin Nokia Mission tapaus
Suomessa on 1980-luvulta lähtien vaikuttanut Uskonnon uhrit -niminen järjestö, joka pyrkii tukemaan uskontojen kaltoin kohtelemia ihmisiä. Sen perusti eräs kuopiolainen aviopari, jolla oli itsellä hyvin kipeitä kokemuksia mormonismista. Eräässä hiljattain antamassaan haastattelussa he kertoivat, että ortodoksikirkko on ainut Suomessa vaikuttava uskonnollinen yhteisö, jonka piiristä ei ole koskaan otettu yhteyttä heidän järjestöönsä.
Eivät ainoastaan ääriliikkeet ole aiheuttamassa ahdistusta. Selkeitä normeja asettava liike voi jopa olla omiaan auttamaan esim. huume- ja päihderiippuvuudesta toipuvaa henkilöä. Näissä liikkeissä myös usein tavataan pitää hyvin huolta niistä, jotka tosissaan pyristelevät eroon rikkinäisestä elämäntavastaan.
Myös muodollinen, pelkkiin ulkonaisiin tapoihin pitäytyvä ja Raamattua vierastava uskonnollisuus voi ahdistaa ihmistä. Varsinkaan elämän kriisitilanteissa eivät pelkät hartaat toimitukset paljon anna. Seurakunta täyttää tehtävänsä vasta sitten, kun se kykenee tarjoamaan todellista matkakumppanuutta ja keskusteluapua aina kun seurakuntalainen sitä tarvitsee.
Jeesuksen parantamis- ja opetustoiminta kietoutuivat tiiviisti yhteen. Toisinaan hän opetti ensin ja havainnollisti opetustaan jollain tunnusteolla. Toisinaan hän ensin paransi sairaan ja opetti sitten, mitä merkitsee, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Tämän päivän tekstissä hän peräänkuuluttaa inhimillisyyttä. Hänen ankarimpien aikalaistensa mukaan sapattina ei ollut lupa auttaa edes suurimmassa vaarassa olevia omaisia. Pelkoon ja uhkailuun perustuvan uskonnollisuuden tilalle Jeesus halusi tuoda uskon, joka luottaa Jumalan hyvään, pelastavaan tahtoon. Jeesus itse on Jumalan ainutlaatuinen tapa kumartua kärsivän ihmiskunnan puoleen.
Jeesuksen toiminta merkitsi välirikkoa hänen oman uskonnollisen taustansa eli juutalaisuuden kanssa. Side toisensa jälkeen katkesi varsinkin sen kaikkein jyrkimpiin suuntiin. Ensimmäiset kristityt toki lukivat Vanhaa testamenttia, mutta he lukivat sitä nimenomaan siinä uskossa, että Jeesus on sekä lain että ennustusten täyttymys, Jumalan lupaama pelastajakuningas eli Messias.
Kristinuskon ilmiömäisen menestyksen takana oli varmaankin lämmin yhteisöllisyys, tasa-arvon oppi, Pyhän Hengen synnyttämä uusi elämä ja varmuus siitä, että Jumala on totta ja hyvin lähellä. Tämän kokemuksen varassa uskallettiin kohdata mitä tahansa vaikeuksia ja vaaroja. Vähitellen kristinuskon saadessa jalansijaa ja vaikutusvaltaa Rooman valtakunnassa uudenlaiset, aikaisempaa inhimillisemmät arvot pääsivät voitolle. Orvoista, vanhuksista ja sairaista alettiin huolehtia aivan uudella tavalla. Tämä oli sitä Jeesuksen peräänkuuluttamaa oikeaa paastoa eli omasta edusta kieltäytymistä toisten parhaaksi.