”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” – Näihin Jeesuksen sanoihin sisältyy rakastamisen velvoite. On kuitenkin armollista, että hän käyttää sanaa ”jos”. Kovin toisenlaiselta tuntuisi, mikäli sen sijalla olisi sana ”koska”. Silloin lausuma kuuluisi näin: ”Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, koska te rakastatte toisianne.” Kristuksen opetuslapsi voisi olla vain hän, joka rakastaa lähimmäistään aidosti.
Rakastetuksi tuleminen ja kyky rakastaa ovat ihmiselämän perimmäisiä kysymyksiä. Ne ilmaisevat syvällä tavalla sen, mitä on olla ihminen toiselle. Rakastamisen vaikeutta oli mietitty jo ennen Jeesusta. Vanhan testamentin 10 käskyä ovat itse asiassa rakkauden vaatimus. Sen vuoksi ne on pelkistetty rakkauden kaksoiskäskyksi: Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä kuin omaa itseä. Rakkauden vaikeus on myös psalmien teema.
Sydämiin jo alusta alkaen kirjoitettu
Jo psalmin 1 ensimmäisillä riveillä sanotaan: ”Hyvä on sen osa, joka… löytää ilonsa Herran laista, tutkii sitä päivin ja öin”. Ja Raamatun pisimmässä psalmissa 119 todetaan: ”Onnellisia ovat ne, joiden vaellus on nuhteetonta, ne, jotka seuraavat Herran lakia. Onnellisia ne, jotka pitävät hänen liittonsa ja koko sydämestään kysyvät hänen tahtoaan… Sinä olet antanut säädöksesi tarkoin noudatettaviksi. Kunpa kulkuni olisi vakaa, kunpa aina seuraisin sinun määräyksiäsi!”
Näin kirjoittaessaan psalmin laatija tunnustaa rakkauden lain tarkoituksen: ihminen voi löytää ilon elämäänsä ja tulla onnelliseksi Jumalan tahtoa noudattamalla. Samalla hän myöntää epävarmuutensa. Nuhteeton Jumalan tahdon noudattaminen taitaa olla liian suuri vaatimus. Tavoitteen ja todellisuuden välillä on ilmeinen ristiriita. ”Kunpa kulkuni olisi vakaa”, mutta kun ei taida olla…
Miten ratkaista ristiriita?
Psalmin kirjoittaja ei pystynyt ristiriidan ratkaisemiseen. Sen vuoksi psalmeista huokuu jatkuva rukous ja avunpyyntö. Mahdotonta se oli juutalaisille oppineille. Emmekä mekään ole kyenneet voittamaan todellisuuden ja ihanteen ristiriitaa, vaikka maailmamme on paljon kehittyneempi ja käytössämme ovat tieteen ja tutkimuksen suoma viisaus ja mahdollisuudet. Ehkäpä tästä syystä psalmit yhä vieläkin puhuttelevat Raamatun lukijaa. En pysty siihen, mitä minulta odotetaan. Sen vuoksi voin vain sanoa: ”armahda minua Herra”.
Jeesuksen puhe viimeisellä aterialla
Ristiriidan avain löytyy siitä, mitä Jeesus sanoo ennen kuin kehottaa rakastamaan toisia. Herramme totesi näin: ”Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne.” Johannes puolestaan kirjoitti evankeliumiinsa Jeesuksesta: ”hän osoitti heille täydellistä rakkautta loppuun asti” (Joh. 13:1).
Mitä tarkoittaa Jeesuksen täydellinen rakkaus, jonka vuoksi lähimmäisen rakastaminen on ihmiselle mahdollista? Se käy ilmi tilanteesta, jossa Jeesus uudisti rakkauden käskyn. Nämä puheet on pidetty pääsiäisviikolla viimeisellä aterialla, jonka Jeesus nautti oppilaidensa kanssa. Pitkäperjantaina kävi ilmi, kuka hän oli ja mitä varten hän oli tullut maailmaan.
Kaikista Jeesuksen teoista ja opetuksista tärkein oli se, että hän uhrasi itsensä syntisten ihmisten puolesta. Hän asettui sille paikalle, jossa meidän olisi pitänyt olla. Hän otti harteilleen meidän puutteemme ja syyllisyytemme. Hän sai aikaan sovinnon Isän ja turmeltuneen luomakunnan välille. Ihmiselämää tuhoavien voimien valta on murrettu.
Uskon avulla omistetaan Kristus ja Jumalan lahjat
Mikä sitten tekee meidät osallisiksi Kristuksen rakkaudesta? Eikö se ole usko. Usko on luottamusta Jumalan hyvyyteen ja armollisuuteen – ja vieläkin enemmän. Usko liittää meidät Kristukseen. Usko on Jumalan hyvien lahjojen omistamista. Kokemus Jumalan hyvyydestä herättää sitten halun elää Kristuksen mielen mukaisesti. Se saa meidät tekemään hyvää lähimmäisille ja avuntarpeessa oleville.
Usko Kristukseen on siis tärkeä rakkauden tähden. Kristitty tarvitsee kumpaakin. Ilman rakkautta usko muuttuu oikeassa olemiseksi ja kovuudeksi. Ilman uskoa puolestaan rakkaudesta tulee pelkkää hyväntahtoisuutta ja yhteys Jumalaan katoaa. Uskon varassa kristitty rohkenee tunnustautua Jeesuksen oppilaaksi, vaikka hänen rakkautensa onkin keskeneräistä.
Kristuksesta todistaminen – yhteinen tehtävämme
Pääsiäisen jälkeen Jeesuksen sanojen tarkoitus selvisi hänen oppilaille. He saivat tehtäväkseen kertoa kaikille, että Jeesus oli noussut ylös kuolleista ja eli. Nyt punnittiin oppilaiden todistus ja tunnustautuminen Kristuksen oppilaiksi.
Kristitty voi todistaa Kristuksesta eri tavoin. Jotkut kertovat Herrastaan sanoin. Toiset todistavat elämällään, ja kolmannet teoillaan. Monta kertaa rakkauden teot puhuttelevat ihmisiä sanoja syvemmin. Usko ilman hyviä tekoja voi olla kuollutta uskoa. Vaikka hyvät teot tuntuvat meistä tarpeellisilta, niin rakkaus on sittenkin epävarma kristityn tuntomerkki.
Kristus Keuruulla
Piispantarkastuksen aikana olemme pohtineet Keuruun seurakunnan tulevaisuutta. Etualalle on noussut kirkon kokonaisvaltainen lähetystehtävän hoitaminen. Jos seurakunta ottaa todesta tehtävänsä todistaa Kristuksesta, se on ja pysyy elävänä. Lähetystehtävä vie joitakin meistä niiden luo, jotka ovat kaukana eivätkä vielä tunne Kristusta. Mutta yhtä tärkeää on huomata, että Keuruullakin elää monia, jotka eivät enää tunne Kristusta. Sen vuoksi: ota sinäkin paikkasi seurakunnassa. Löydä juuri se sinulle sopiva tapa kertoa siitä, mihin olet laittanut toivosi arjen ahdistuksissa ja ikuista elämää silmällä pitäen.
Entä sitten, jos huomaat, että kristityn vaelluksesi ja rakkautesi eivät ole nuhteetonta. Älä silloin lannistu. Meitä saman kokeneita on muitakin. Kristuksen rakkaus sen sijaan on täydellistä eikä se riipu sitä, mihin ihminen pystyy. Kristus pysyy uskollisena. Uskolla on siis yhä luja katoamaton kiintopisteensä. Se on Jumalan armo. Aamen.