2. adventtisunnuntai, Luuk. 21:25-36, Sakari Hosike

Sakari Hosike
Tampereen Luther-talo

Montako yötä jouluun?
En tiedä – en ole laskenut – eikä oikeastaan kiinnosta.

Montako yötä maailmanloppuun?
Montako yötä siihen, että Jeesus – kuninkaamme tulee kunniassa?
En tiedä – kiinnostaisi kyllä – mutta en ole laskenut, koska se päivämäärä on salattu ihmiseltä, eikä meidän kuulu tietää sitä, emmekä me saa tietää sitä edeltä.

Maailmanloppu on laaja-alainen aihe ja viisaiten käsittelemme sitä ja parhaiten valmistaudumme Jeesuksen paluuseen katsomalla palan kerrallaan ja tänään katsotaan tämä pala, joka on vain osa Jeesuksen opetusta Jerusalemissa ennen pääsiäistä maailmanlopusta ja Hänen paluustaan.

Maailmanlopun merkkejä on arvailtu aina.
Muistamme esimerkiksi Tsunamin vuodelta 2004. Meri ja aallot pauhasivat ja jälleen kerran arvailtiin siitä maailmanloppua edeltävänä merkkinä.
Mutta taivas oli tyyni. Aurinko nousi ja aurinko laski kuten nytkin ja illalla syttyvät tähdet. Auringossa, kuussa ja tähdissä ei näy merkkejä. Ahdistusta ja epätoivoa on kansoilla, mutta sitä on ollut aina ja ihmiskunnan raaka historia on usein johtanut vääriin hälytyksiin koskien maailmanloppua. Vaikka monenlaista jännitettä ja mahdollista uhkaa on nytkin kansojen välillä, tilanne on tänään parempi kuin I tai II ms aikana.
Tästä ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöstä, että maailmanloppu olisi peruttu tai se olisi etäällä, mutta sen voi sanoa, että merkit eivät ole vielä täynnä.

Mitä tarkoittavat merkit taivaalla? Matteus täsmensi: aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät.
Moni asia maailmanlopussa on salattu, mutta yksi on varma: se ei tapahdu salassa, vaan se käy kaikille ilmi kuten myös se, että Ihmisen Poika palaa kuten Hän helatorstaina täältä lähtikin, Jeesus palaa pilven päällä ja sillä kertaa suurella voimalla ja kirkkaudella.

Maailmanlopussa ihmistä kiehtovat kysymykset milloin ja mitä ja miten ja missä ja kenelle ja niihin yritetään sommitella erilaisia vastauksia. Ymmärryksemme on kuitenkin vajavaista ja erehtyväistä kuten tulemme näkemään viikunapuu-vertauksen kohdalla.
Parhaiten valmistaudumme Jeesuksen paluuseen, kun luemme mitä Jeesus käskee ja kehottaa selväsanaisesti.
Se, miten kristityn tulee suhtautua maailmanloppuun, selkiintyy paljon, kun tekee seuraavan tehtävän: ottaa kynän ja tämän luvun 21 Luukkaan evankeliumista ja alleviivaa Jeesuksen suorat käskyt ja kehotukset kristityille, mitä meidän tulee tehdä koskien lopunaikaa.
Katsotaan tästä nämä käskyt ja rohkaisut, mitkä Jeesus päivän evankeliumitekstissä antaa ja muut kohdat kannattaa katsoa itse kotona.

Jeesus sanoo:
”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.”
Kristittyjen ei kuulu arvailla päivämääriä, vaan kun nämä alkavat tapahtua ja taivaitten voimat järkkyvät, kuuluu kristittyjen toimia päinvastoin kuin muu maailma:
Kun kansoilla on ennennäkemätön ahdistus ja epätoivo, kuten Ilmestyskirjasta voimme lukea, ja he jopa menehtyvät pelätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa, meidän kristittyjen tulee toimia päinvastoin: rohkaista itsemme ja nostaa päämme.
Miksi?
Siksi, että vapautuksemme on silloin aivan lähellä ja me pääsemme tästä vaivan ajasta kirkkauteen.
Kristitty rakastaa Herraansa Jeesusta ja odottaa Häntä takaisin kuten Paavali kirjoittu Timotukselle (2. Tim. 4:8):
”Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat.”

Lopun aikojen pohtiminen ahdistaa montaa kristittyäkin, mutta tässä on sitä varten Jeesukselta yksi selvä käsky: rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne.
Kun viitsii katsoa niitä muitakin Jeesuksen suoria ja luotettavia käskyjä ja kehotuksia kristityille koskien maailmanloppua, on valmistautunut Herramme paluuseen ja suhtautuminen lopunaikaan selkeytyy.

Moni maailmanlopun tapahtuma on meille arvoitus ja vaikka runsasta arvailua riittää, me emme tiedä mikä on esimerkiksi paljon puhuttu Googin sota, mutta sen sijaan Jeesuksen seuraavat sanat ovat selvät ja helposti ymmärrettävät: ”Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät.”
Ei pidä turruttaa itseään päihteillä, mutta ei myöskään hukata Taivas-näkyä ja Taivas-toivoa laskujen, pyykkivuoren ja ”Miten lapset pärjäävät” -kysymysten alle. Ei tarvitse tietää Googin sodan osapuolia, vaan valvoo itseään ja katsoo, että illalla ei sammu juopotteluaan tai heräile pitkin yötä, kun murehtii seuraavaa päivää.
Näillä ja muilla Jeesuksen käskyillä ja ohjeilla valmistautuu maailmanloppuun ja Jeesuksen paluuseen.

Sitten vertaus viikunapuusta:
29 Ja hän puhui heille vertauksen: ”Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia puita.
30 Kun ne jo puhkeavat lehteen, niin siitä te näette ja itsestänne ymmärrätte, että kesä jo on lähellä.
31 Samoin te myös, kun näette tämän tapahtuvan, tietäkää, että Jumalan valtakunta on lähellä.
32 Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki tapahtuu.
Vertauksen tulkinnat tuovat hyvin esiin miten vajavaisia ja erehtyväisiä me ihmiset olemme ja miten lopunaikoja kannattaa lähestyä asettuen tukevasti Jeesuksen selviin käskyihin ja ohjeisiin, jotka jokainen voi lukea.

Miten tämä selitettiin vuonna 1919? Miten selitettiin vertaus viikunapuusta 100 vuotta sitten Suomessa?
Oppikaa luonnosta.
Se oli siinä. Selitys oli: Oppikaa luonnosta.
Näin lyhyt selitys ihmetyttää tänä päivänä, kun viikunapuuhun liitetään voimakkaita tulkintoja Israelin valtiosta.
Kun Israelin valtio perustettiin uudelleen vain 30 vuotta myöhemmin kuin äsken kuultu selitys esitettiin, Israelin perustaminen oli yllätys, jos ei koko kristikunnalle, niin ainakin merkittävälle osalle.
Onko tästä luettava, että Israelin valtion uudelleen perustaminen on merkkinä lopun ajoista ja vielä ”tämän sukupolven” aikana?
Ei ja kyllä.
Kun lukee tarkkaan, niin viikunapuu tai kaikki puut -vertaus tarkoittaa sitä, että kun tietyt merkit täyttyvät Jeesuksen paluu on väistämättä pian edessä kuten puiden puhkeaminen lehteen ennakoi väistämättä kesän tuloa. Siinä mielessä on oltava varovainen lukemasta tähän enempää kuin siinä on, mutta toisaalta viikunapuu on Israelin vertauskuvia ja antiikin kansan ja Jumalan kansan paluu omaan maahansa on ainutlaatuista, että sitä ei voi olla huomioimatta.
Tämä ei johdu Raamatun epäselvyydestä, vaan siitä, että nämä asiat ovat meiltä salassa. Meidän arvailumme tulevista tapahtumajärjestyksistä jäävät helposti yhtä hatariksi kuin vuonna 1919 ei osattu odottaa pian tulevaa Israelin valtiota. Siksi meidän onkin päivämäärien sijaan hyvä kiinnittää itsemme Jeesuksen selviin käskyihin ja kehotuksiin kuten Jeesus itse sanoo: Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.

Jeesus sanoo:
”Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä.”
Jeesus käskee aina valvoa ja rukoilla.
Ensin pienempi asia: ”että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea.”
Myös kristityt kohtaava maailmanlopun tapahtumat kuten jakeessa 35 Jeesus sanoo: ”niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat. Kuten ansa laukeaa saaliseläimen sitä aavistamatta, samoin napsahtavat lopun ajan tapahtumat yht´äkkiä.” Se ero kristityillä ja maailmalla on, että maailmalle se tulee täytenä yllätyksenä, me kristityt tiedämme, että nämä tapahtuvat joku päivä, vaikka emme tiedä päivämäärää tai aikaa.
Tarvitsemme Jumalalta voimaa, että tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan voimme paeta lopun kauhuja. Tämä Jeesuksen opetus lopunajoista Luuk. 21 kaksitasoinen, osa tapahtuu lopussa, mutta osa on jo toteutunut ja aiemmin tässä luvussa Jeesus opetti Jerusalemin hävityksestä, joka tapahtui v. 70 ja silloin juutalaiskristityt pakenivat ennen kuin kaupunki piiritettiin.

Mutta ennen kaikkea me tarvitsemme voimaa, että emme erkane Jeesuksesta, emmekä luopuisi uskostamme.Ja se isompi asia ja tärkein asia on, että kerran kestäisimme Ihmisen Pojan, Jeesuksen edessä. Lopussa kyllä kaikki kootaan Jeesukseen eteen, mutta kuka kestää Hänen edessään?
Vain Jeesuksen veren turvissa kestää.
Joka uskon ja kasteen kautta omistaa Jeesuksen ristinkuoleman sovituksen, kestää viimeisellä tuomiolla.
Vaikka pelkästään erilaiset ennustukset ja opetukset maailmanlopusta ovat hurjia ja monimutkaisia, puhumattakaan sitten itse tapahtumista, kun aurinkokin sammuu ja maa häviää, niin tämä ei muutu miksikään.
Taivas ja maa katoavat, mutta Jeesuksen sanat eivät katoa ja Jeesus sanoo, että joka uskoo ja kastetaan, hän pelastuu. Se on voimassa maailman loppuun asti ja siinä on ainoa ja kestävä turvamme. Jumala ja Hänen armonsa Jeesuksessa on lopunaikojen yläpuolella.
Taivas ja maa katoavat, mutta Jeesuksen risti ei kaadu, eikä Jumalan armo Jeesuksen tähden lopu.

Vielä lopuksi sille, joka ihmettelee, että miksi tällainen teksti joulun alla, että miksi taas palataan maailman loppumiseen, kun sitä juuri toissa sunnuntaina ja sitä edeltävänä sunnuntaina käsiteltiin sekä miksi minä en ole laskenut öitä jouluun, enkä sen kummemmin odota sitä.
Ihmettelijän kysymys on hyvä ja perusteltu: jos viime sunnuntaina, 1. adventtina tuli pitkästä aikaa tai ensimmäistä kertaa Sanan kuuloon tai laulamaan hoosiannaa ja tunsi, että tästä kristinuskosta saa jotakin, niin voi tänään voi tuntua raskaalta ja jopa petetyltä.
Eipä hätää.
Kristityn vaelluksen alussa sopii vallan hyvin katsoa Jouluevankeliumiin ja Jeesus-lapseen seimessä, siitä sitten oppii katsomaan Häntä ristillä syntiemme sovittajana ja lopulta odottamaan tuomarina ja kuninkaana.
Kirkkovuoden tekstit menevät näin, kun ne on näin sovittu ja ollut tapana, ne voisi järjestellä toisinkin, jos haluttaisiin, mutta sille ei loppuviimeksi ole tarvetta, kun ymmärtää mitä kristitty odottaa ja mihin valmistaudutaan. Siksi minäkään en laske öitä jouluun, koska loppuviimeksi kristikunta ei odota joulua, vaan valmistautuu Jeesuksen paluuseen.
Vaikka ei ole tarpeellista sen kummemmin joulua odottaa ja valmistautua siihen, se on tärkeä juhla tänä muukalaisuutemme aikana ja pitkällä vaelluksellamme kohti taivasta, että uskomme vahvistuisi ja pysyisi, kun kokoonnumme yhteen ja muistamme sitä, että Jumalan Poika tuli ihmiseksi ja että Hän tuli Taivaasta tänne sovittamaan meidän syntimme ristillä.
Amen.