Hyvä Tuomasmessuun kokoontunut väki!
Minun lapsuuteni tärkeimmät vuodet sijoittuvat Raisioon, lähiökaupunkiin Turun ja Naantalin välissä. Kaupunginosa, jossa asuin vanhempieni kanssa, on nimeltään Kaanaa. Toivottavasti tämä tuo urheilutermein ilmaistuna minulle jonkinlaisen kotikenttäedun. Häihin en ole Kaanaassa kuitenkaan osallistunut ja paikallisissa juhlissa ei tietääkseni vastaavia ihmeitä ole raportoitu.
Tänään saarnassa trkastellaan Kaanaan häitä kolmesta näkökulmasta. Pohdimme Raamatun samaistuttavia naishahmoja, kuka tai mitä Maria on suhteessa Raamatun profeettoihin ja lopuksi vielä ensimmäisen tunnusteon sanomaa kokonaiskuvassa Jeesuksen elämäntyöhön.
Uusi testamentti kertoo valikoiden Jeesuksen elämänvaiheista. Nasaretilaisen varhaisista vuosista tiedämme jotain mutta varsinaisesti hänen vaiheisiinsa pääsemme tutustumaan, kun hän on noin 30-vuotias. Tästä alkavat hänen toimintansa aktiiviset vuodet.
Ennen aktiivisen toimintansa aikaa Jeesus asui vanhempiensa kanssa ja harjoitti isänsä ammattia rakennusalalla. Jeesuksen kaltainen 30-vuotias poikamies ei ollut tavaton ilmiö tuona aikana. Naisten naimisiinmenoikä sen sijaan oli miehiä huomattavasti matalampi. On hyvä syy olettaa, että Maria saattoi olla teini-ikäinen, kun hän synnytti poikansa. Tämä tarkoittaisi sitä, että Jeesuksen ja Marian ikäero oli noin viidentoista vuoden luokkaa, mutta Joosef oli puolisoaan merkittävästi vanhempi.
Hieman yllättäen tämän kertomuksen suureen rooliin nousee Jeesuksen äiti. Vaikutelma on, että vapahtajan synnyttänyt nainen, sysää synnytyksen tavoin poikansa tielle, joka huipentuu Golgatalle. Äideille tyypilliseen tapaan Maria myös kestää poikansa ärtyneisyyden ja kärsivällisesti ohjaa lastaan.
Ensimmäinen asia, jonka tämä Johanneksen evankeliumin kertomus herätti minussa, on sen ymmärtäminen, että Raamattu tarjoaa kohtuullisen vähän naisia samaistumiskohteiksi. Raamatun naishenkilöistä minua kiinnostaa Maria Magdaleena tai Magdalan Maria. Hänen taustansa pysyy jonkilaisena arvoituksena, mutta kiinnostavaa on, että hän on ylösnousemuksen ensimmäisiä todistajia, yhtenä kolmesta naisesta.
Minun työni Helsingin seurakuntayhtymän viestinnässä verkkotuottajana liittyy usein nettivideoihin. Nyt halusin tuoda lisänäkökulmia sellaisen avulla tähän saarnaan. Kysyin kolmelta tätä messua kanssani valmistelleilta, kuka Ison Kirjan naisista puhuttelee häntä juuri nyt ja mistä syystä. Näin Meri-Anna, Kristiina ja Ari-Pekka vastasivat.
Tähän kohtaa striimissä oli haastateluvideo: https://youtu.be/weMjo8Vfwlk
Näin vastasivat kysymykseen Raamatun puhuttelevasta naishahmosta Meri-Anna, Kristiina ja Ari-Pekka. Mielenkiintoiset ja ajatuksia herättävät vastaukset, kiitos teille!
Eeva ja Ruut ovat molemmat omalla tavalla uskon esikuvia ja merkittäviä henkilöitä. Ari-Pekan vastaus Maria, jääkiekkotermein oli kuin syöttö lapaan tämän saarnan kannalta. Näiden kolmen vaikuttavan naisen välille löytyy yhdistäviä tekijöitä. Eeva on Raamatun ja vanhan testamentin ensimmäinen nainen. Maria on puolestaan Uuden testamentin ensimmäinen nainen, uuden aikakauden aloittaja, synnyttäjä. Marian elämässä toistuu myös Ruutin uskollisuus Jumalalle. He olisivat voineet monta kertaa kieltäytyä, vahvasti kyseenalaista tai tehdä oman päänsä mukaan, mutta he valitsisivat luottamuksen. Enkä puhu tässä esimerkillisyydestä erikseen naisista ja miehistä, vaan nämä hengen hedelmät ovat yhtäläiset.
Nyt keskityn kuitenkin Jeesuksen äitiin.
Marian asema luterilaisuudessa on vuosien mittaan ollut haastettu, tämä johtunee pääosin reformaatiossa tehdystä pesäerosta katolisuuteen. Maria ei luterilaisuudessakaan kuitenkaan ole kuka tahansa. Luterilaisissa uskon perusesityksessä eli Tunnustuskirjoissa esimerkiksi myönnetään Marian ikuinen neitsyys. Tämän Johanneksen välittämän tapahtumasarjan perusteella voisi väittää, että luterilaisessa tunnustuksessa on jonkinasteinen maria-vaje. Myönnän että kärjistän, mutta luterilaisessa kirkkovuodessa Maria pistäytyy muutaman kerran saaden merkittävän roolin oikeastaan vasta jouluevankeliumissa.
Toinen näkökulmani. Minua Marian vahva osuus hämmensi. Mietin, että mitä tämän voisi selittää. Mikä olisi hyvä viitekehys ymmärtämiselle? Johannes Kastaja on uuden testamentin yksi selkeimpiä profeettoja mutta harvemmin tulee ajatelleeksi, että Mariakin olisi profeetta. Profeetan tunnusmerkkejä ovat, että henkilö kokee saavansa viestejä Jumalalta esimerkiksi unien kautta, tietoisuus kutsumuksestaan ja kyky ennustaa tulevaa. Tehtävään kuuluu kansan varoittaminen tulevasta tuomiosta mutta myös lohduttaminen. Profeetat Raamatussa eivät ole ainoastaan miehiä. Esimerkiksi Luukkaan evankeliumissa mainitaan profeetta Hanna, kun Jeesus tuodaan 40 päivän ikäisenä temppeliin.
Monet Vanhan testamentin profeetat tunnetaan vahvasta yhteiskunnallisesta sanomastaan. Eikä Mariakaan jää tässä suhteessa sanattomaksi. Luukkaan evankeliumista löytyy ns. Marian kiitosvirsi. Se on runoelma, jonka Maria lausuu Johannes Kastajan äidille Elisabetille, heidän kohdatessaan. Kuulostaako tämä tutulta?
Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan
ja korottanut alhaiset.
Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin,
mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.
Hän on pitänyt huolen palvelijastaan Israelista,
hän on muistanut kansaansa ja osoittanut laupeutensa
Abrahamille ja hänen jälkeläisilleen, ajasta aikaan,
niin kuin hän on isillemme luvannut.
Ajatuksesta, että Maria oli profeetta tai ainakin heidän kaltaisensa saa tukea siitä, että hän päivän evankeliumissa vaikuttaa näkevän pidemmälle kuin vastahakoiselta vaikuttava poikansa. Hän patistaa poikaansa tunnustekoon. Minusta on myös tärkeää, ettei ylistämällä alisteta. Maria oli uskollinen ja kärsivällinen, mutta selvästi paljon muutakin, tarvittaessa kutsumustietoinen, itsepäinen. Kaanaan häiden tapauksessa Maria ei alistu poikansa väitteille, ettei hänen aikansa vielä olisi.
Useat profeetan tunnusmerkit täyttyvät Marian kohdalla, mutta minusta hän on vielä enemmän. Jumalan synnyttäjiä on vain yksi. Keskeistä on kuitenkin tunnistaa profetaaliset piirteet Maria elämässä.
Tässä kohtaa soi lyhyt ote Beatlesin Let it Besta.
Tämä laulu on Beatles-yhtyeen yksi rakastetuimmista. Tätä kuunnellessa ajatukset monella vievät, että laulussa esiintyvä Maria olisi Jeesuksen äiti. Kuitenkin Paul McCartney on kertonut, että kyseessä on hänelle ollut enemmänkin hänen muutama vuosi ennen laulun julkaisua kuollut äitinsä Mary. En halua liikaa hengellistää, mutta on kiehtovaa, että laulu syntyi unen perusteella.
Vaikka Let it Be ei lähtökohdiltaan olisi uskonnollinen, niin sellaiseksi se on vuosikymmenien saatossa koettu. Laulun Marialla on selvät yhtymäkohdat Jeesuksen äitiin. Toinen yhteytyy laulu olisi ollut erityisesti jouluna soiva Mary Did You Know. Siinä kysellään, että miten hyvin Maria aavisti poikansa vaiheet ja vaikutuksen. Kuulette sen vielä tässä messussa. Se on enemmän kuin joululaulu.
Jeesuksen ensimmäinen tunnusteko tapahtuu yllättävässä paikassa. Ensilukemalta moni ihmettelee, että miksi häissä, miksi pienessä Kaanaassa ja miksi vettä viiniksi? Eikö parantamisihmeteko olisi ollut vaikuttavampi, vaikka Jerusalemissa suuren kansanjoukon nähden?
Toinen yllätys on, että Jeesus muuttaa vettä yltäkylläisessä määrin viiniksi. Joku vääräleuka toteaisi, että toisin kuin jotkut kristityt, nasaretilainen halusi muuttaa veden viiniksi eikä viiniä vedeksi. Maito tai vesi eivät olleet ruokajuomia ajanlaskumme alun Lähi-Idässä, tämä voidaan perustellusti sanoa.
Kolmas näkökulma. Johanneksen evankeliumissa on vahvan hengellinen näkökulmaltaan. Ilmaisussa on paljon vertauskuvallisuutta. Tästä johtuen löysin täskin tapahtumasta vahvoja symbolisia viitteitä. Jeesuksen ensimmäisellä tunnusteolla on linkkinsä aina Golgatalle asti. Vietämme hetken kuluttua ehtoollista, jossa viini merkitsee meille Kristuksen sovitustyötä. Se on se samaa viini jota oli tarjolla Kaanaan häissä. Ehtoollisella on nykyään sellainen tapa, että maallikoilla on usein vastuu viinin jakamisesta ja pappi jakaa leivän. Kaanaan häissä jaetaan ainoastaan viini ja sen tekevät maallikot Jeesuksen käskystä.
Jonkinlaisen viittauksen pelastustekoon voi nähdä myös siinä, että Johanneksen ajanpidossa Kaanaan häiden tapahtumat sijoittuvat kolmanteen päivään, kyseessä olisi siis viittaus ylösnousemuksen päivään. Kaanaan häät vertautuvat myös osaltaan ns. Karitsan häihin joita on tarkoitus viettää kerran taivaassa. Voidaan perustellusti pohtia myös, että muuttuuko Johannes Kastajan edustama Vanhan testamentin lupausten vesi tässä ensi kertaa uuden liiton ja sovituksen viiniksi?
Kuten sanottua ei ole sattumaa, että ensimmäinen tunnusteko linkittyy pelastukseen. Jeesuksen tunnusteoissa ensimmäinen on samalla ennustus tulevasta. Alfa ja omega, ensimmäinen ja viimeinen kohtaavat. Viinin ylenpalttisuus kertoo siitä, että Kristuksen sovitustyön ansiosta pelastuksen malja on tänäänkin ylitsevuotava. Tarjolla on armoa armon päälle.