Tämän sunnuntain aiheena on Jeesus kotien Herra.
Meille suomalaisille herra-sanalla on huon kaiku. Tämän päivän nuori ei näytä helpolla alistuvan herrottelemaan ketään. Mielestäni siinä on hyvääkin. Nuoret tottuvat ehkä itsenäisemmiksi ja suhtautuvat ehkä luontevammin vieraisiinkin. Mutta jos herrottelun vieroksuminen johtaa töykeään käyttäytymiseen vanhempia henkilöitä kohtaan, kohteliaisuuden unohtamiseen tai itsekkyyteen, silloin herrottelun vastustus on johtanut väärään. Kun kirkkovuoden kiertokulussa tälle sunnuntaille on annettu aiheeksi: Jeesus kotien Herra, niin se ei ole nöyristelyn tai imartelun eikä komentelun vaatimista ilmentämässä. Ehkä sen voisi lyhyesti ilmaista kuvaavan merkkiä umpikujaan tai ahdinkoon joutuneille.
Päivän evankeliumissa on esimerkkihenkilönä ahdinkoon joutuneesta ihmisestä Sakkeus, publikaanien päämies. Tuskin Jerikon kaupungin asukkaat osasivat aavistaa Sakkeuksen olevan millään tavalla ahdingossa. Hänen tiedettiin olevan rikas. Hänellä oli tuottoisa ammatti. Publikaani oli sen ajan veronkantaja, tullimies. Sakkeus oli tullimiesten päämies.
Veroherroja ei suuresti ihailla meidänkään päivinä. Mutta Jeesuksen aikana heitä halveksittiin, koska verot menivät vieraan vallan, Rooman keisarin hyväksi. Toiseksi publikaaneja vihattiin, koska he saivat omankin hyvinvointinsa liikaa perimällä. Sakkeus ei kelvannut ammattinsa vuoksi hurskaitten juutalaisten seuraan.
Sakkeuksen sisäistä hätää ja ahdinkoa osoittaa se, että hän halusi nähdä Jeesuksen. Näkemisen halusta on osoituksena se, että hän kansan ivailusta huolimatta kiipesi puuhun. Ehkä hän oli saanut tietää, että Jeesuksen opetuslasten joukossa on yksi entinen tullimies, Leevi. Jeesus ei ehkä halveksi tullimiehiäkään. Tuskin Sakkeus alemmudentunteen vaivaamana uskalsi toivoa Jeesusta vierailulle kotiinsa. Juutalaisten käsityksen mukaan hurskaat eivät voi vierailla syntisten luona. Voimme vain arvailla Sakkeuksen hämmästystä, kun Jeesus ilmoittaa saapuvansa vierailulle hänen kotiinsa.
Mutta ei varmasti mukana olleen kansanjoukon hämmästys ollut yhtään vähäisempi. Monet olivat alkaneet uskoa Jeesuksen opetusten, sairaiden paantamisten ja monien muitten tunnustekojen perusteella, että hän on se luvattu Messias. Nyt tämä vanhurskaaksi tunnettu mies meneekin julkisyntisen ”veroherran” kotiin.
Mutta tällä menettelyllään Jeesus osoitti avoimesti, että hän on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä on kadonnut. Ihmisen Pojalla oli valta antaa syntejä anteeksi maan päällä. Sakkeuksella ei ollut ihmisten ehtojen ja vaatimusten mukaan mitään mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi.
Jeesuksen herruus kodissa merkitsee sitä, että vaikka me jäämmekin ihmisten vaatimusten mukaan alamittaisiksi, niin Jeesuksen ansion, siis ristinkuoleman, perusteella meillä on taivasosuus. Jeesuksen herruus panee meidät pyytämään anteeksi läheisiltä ihmisiltä pahoja tekoja tai kovia sanoja. Jeesuksen herruuden ilmausta on sekin, kun me uskaltaudumme vaikeroimaan rukouksissa Jeesukselle omia heikkouksiamme ja epäilyjämme, kaikkea sitä, mikä antaa sielunviholliselle yliotteen meissä.
Jeesuksen herruuden edessä me saamme olla heikkoja ja voimattomia. Jeesuksen herruus ei ole komentelijan, vaatijan eikä käskijän herruutta. Jeesuksen herruus on ystävän, auttajan ja ymmärtäjän herruutta. Sillä Jeesus on ollut kaikessa kiusattu niinkuin mekin, jotta hän voisi kiusattuja auttaa. Hänen herruutensa on siinä, että hän oli kiusattu ilman syntiä. Jeesuksen herruus on kuoleman voittajan herruutta. Sentähden me kuolemaa kauhistuessamme saamme pyytää Jeesusta vieraaksemme , koska hän tietää, mitä on kuoleman hätä.
Tai jos meitä ahdistaa omien rakkaittemme välinpitämättömyys Jeesuksesta, niin me saamme turvata Jeesuksen herruuteen huokaamalla ja pyytämällä, että hän pitäisi rakkaistamme huolta. Kun me uskallamme jättää Jeesuksen huoleksi rakkaittemme tulevaisuuden, silloin Jeesus on tullut elämämme Herraksi. Silloin Jeesuksella on mahdollisuus tulla rakkaittemme elämän Herraksi. Jumala näet lupaa tehdä laupeuden tuhansille, jotka Häntä pelkäävät. Mutta käy kuten Sakkeukselle, kun joudumme ahdistukseen ja umpikujaan, Jeesus pääsee meidän vieraaksemme ja koko meidän perheemme osalle tulee pelastus.
2. sunnuntai loppiaisesta, Lk. 19: 1 – 10, Esko Väyrynen
Esko Väyrynen
Kerava, Hopeahovi