20. sunnuntai helluntaista, Joh. 7:40-52, Petri Hiltunen

Petri Hiltunen
Paulus-seurakunta, Kouvola

14.10.2012 20. shel Joh. 7:40-52

Nykyajan ihminen tuntee olevansa vapaa.
Tai ainakin hän vaatii itselleen mahdollisimman suurta vapautta.
”Kukaan ei saa määräillä minua.
Minun täytyy saada itse päättää asioistani.
Minulla täytyy olla vapaus valita, mitä uskon ja ajattelen”

Todellisuus on kuitenkin kaukana tästä.
Ihmiset ovat nykyisin ehkä enemmän orjia kuin koskaan ennen.
Kaikki vain toistelevat samoja latteuksia, jota kuulevat mediasta.
Missä ovat tänä aikana sellaiset omaperäiset ajattelijat?
Kuka uskaltaisi asettua yleistä mielipidettä vastaan?

Ennen meihin vaikutettiin avoimesti.
Kirkko, koulu ja koti opettivat ihmisille uskon asioita ja moraalia.
Kaikki tiesivät, kuka tai mikä meitä kasvattaa.

Nyt vaikutteet tulevat paljon salakavalammin.
Sanotaan, että ”katu kasvattaa nuoria”.
Ihmiset omaksuvat huomaamattaan arvoja ja asenteita,
kun katsovat televisiota, vaikkapa sen saippuasarjoja tai
keskusteluohjelmia.

Median välityksellä ihminen omaksuu helposti sellaisen asenteen,
että uskon asiat ovat tarpeettomia tai suorastaan vahingollisia.
Ei nykyajan ihminen voi ENÄÄ uskoa menneen ajan satuihin,
niin kuin Jeesuksen ylösnousemukseen tai veden päällä kävelemiseen.
Ei nykyajan ihminen voi elää Raamatun mukaan.
Sehän on antiikin ajan kirja.
Ei meillä enää voi olla sellaisia moraalikäsityksiä kuin Jeesuksen ajan
ihmisillä. Hehän elivät aivan erilaisessa kulttuurissa.
– NÄMÄ opit ovat menneet hyvin perille.
Sen huomaa kun juttelee ihmisten kanssa.
He toistelevat tällaisia hokemia kuin selviä totuuksia.

Tuntui niin tutulta tuo päivän evankeliumin lause:
”Onko kukaan hallitusmies uskonut häneen? – Siis Jeesukseen.
”Tai yksikään fariseus”.

Hyvin helposti me menemme toisten ihmisen mukaan.
Varsinkin, jos meitä viisaammat tai vaikutusvaltaisemmat ihmiset
ovat jotakin mieltä.
Julkisuuden henkilöillä, julkkiksilla, on nykyaikana varmaan aika
samanlainen asema kuin Raamatun ajan hallitusmiehillä tai
fariseuksilla:
Heitä kuunnellaan, heihin vedotaan, heiltä omaksutaan käsityksiä
ja mielipiteitä:
”Mitä isot edellä, sitä pienet perässä”.

Siksi ei ollut ollenkaan merkityksetöntä, että Suomi valitsi
aikoinaan presidentikseen kirkkoon kuulumattoman, avoliitossa
asuvan ja homoliittoja ajavan henkilön.
– Hänen esikuvansa vaikutti tuhansien ihmisen ajatuksiin ja
arvoihin.

Paavali sanoo: ”Jumala on ostanut teidät täydestä hinnasta.
Älkää olko ihmisten orjia”… (1. Kor. 7:23)

Nyt ihmiset kuitenkin vapaaehtoisesti ja huomaamattaan myyvät
vapautensa. Heille tarjotaan arvoja ja asenteita, jotka sopivat
hyvin luonnolliselle ihmiselle. Ihmiselle, joka elää omien halujensa
ja oman itsekkään mielensä mukaan.
– Ja näitä tämän maailman arvoja ihmiset sitten noudattavat ja
joutuvat niiden kautta sielunvihollisen orjiksi.

Paavali sanoo: ”Jos antaudutte orjina tottelemaan jotakuta, olette
juuri sen orjia, jota tottelette. Te joko palvelette syntiä, mikä
johtaa kuolemantuomioon, tai olette kuuliaisia Jumalalle,
mikä johtaa vapauttavaan tuomioon” (Rm 6:16).

Nykyajan ”vapaa” ihminen on pohjimmiltaan synnin ja saatanan
säälittävä orja.

***

Meillä pitäisi siis olla jokin muu lähtökohta omalle uskollemme
ja ajatuksillemme kuin toisten IHMISTEN ajatukset tai media tai
hallitusmiesten sanomiset. Mistä me sen löydämme?

Mooseksen kerrotaan puhuneen Siinain vuorella Jumalan kanssa
”niin kuin ihminen puhuu toiselle ihmiselle” (2. Ms 33:11).
Vain tästä syystä se,
mitä Mooses sitten julisti kansalle, oli totta.
Kun Mooses antoi kansalle laintaulut,
hän ei antanut heille oman järkeilynsä tuloksia.
Hän antoi Jumalan totuuden.
Se on jotain aivan muuta kuin ihmisten vaihtuvat mielipiteet
tai julkkisten lipevät lausunnot.
Mooses oli puhunut Jumalan kanssa ja Jumala puhui sitten
Mooseksen kautta.
Siksi se, mitä Mooses puhui, oli totta ja varmaa.

Kun Mooses sitten oli kuolemaisillaan, hän jätti kansalle oman
testamenttinsa.
Siinä Mooses kertoi, mitä Jumala oli hänelle ilmoittanut.
Jumala oli sanonut:
”Minä annan heidän omien jälkeläistensä joukosta
nousta profeetan, joka on sinun kaltaisesi; minä panen sanani
hänen suuhunsa, ja profeetta puhuu kaiken, minkä minä hänen
puhuttavakseen annan.
Jos joku ei kuuntele niitä sanoja, jotka hän minun nimissäni puhuu,
minä itse vaadin tilille sen miehen” (5. Ms 18:18-19)

Tätä uutta profeettaa – Mooseksen kaltaista – Israelin kansa
sitten jatkuvasti odotti.
Aina kun nousi uusi profeetta, ihmiset kyselivät:
”Olisiko tämä nyt se Jumalan lupaama ja Mooseksen ennustama
suuri profeetta. Ei, ei se ollut tämäkään”.
– Näin kului vuosisatoja.

Vasta Johanneksen evankeliumin 6. ja 7. luvuissa kerrotaan
näiden ennustusten täyttymys.

Ensin Jeesus nousi Galileassa vuorelle ja opetti.
Ihmiset kuuntelivat häntä tarkkaan.
Opetuksen jälkeen Jeesus ruokki 5000 miestä ja
lisäksi naiset ja lapset.
Tähteeksi jäi 12 korillista palasia.

Mitä kansa sanoi:
”Tämä on todella se profeetta, jonka oli määrä tulla maailmaan”
(Joh. 6:14)
– Eli siis juuri se Mooseksen ennustama suuri profeetta.

Mistä he hänet tunnistivat?
Tämä uusi profeetta oli Mooseksen kaltainen.
Hänkin antoi ihmisille ihmeellistä ruokaa, kun nämä olivat nälässä.
Aivan samoin muin Mooses antoi heille mannaa erämaassa.
– Tai paremminkin: Jumala antoi Mooseksen kautta.

Mutta ei pelkästään tämä vakuuttanut kansaa.
He myös kuulivat Jeesuksen opetuksessa Jumalan äänen.
Se ei ollut ihmisen viisautta vaan Jumalan sanaa.
Jeesus oli katsellut Isää kasvoista kasvoihin.
Pyhän Kolminaisuuden sisällä oli käyty rakkaudellista keskustelua.
Tämän Jumalan äänen kansa – tai ainakin monet heistä –
tunnistivat Jeesuksen opetuksessa.

Mutta ei tässä kaikki.

Lehtimajanjuhlilla Jerusalemissa vietettiin suurta vedenpyhitysjuhlaa.
Papit ja tuhannet ihmiset marssivat Siiloan lähteelle ja
veivät sieltä vettä temppelin alttarille.
Samalla muisteltiin erämaavaellusta, jolloin kansa sai vettä
kalliosta.

Kesken juhlien nousee Jeesus kansan yläpuolelle ja huutaa:
”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon.
Niin kuin kirjoituksissa sanotaan: ’hänen sisimmästään
kumpuavat elävän veden virrat’” (Joh. 7:37-38).

Jeesus siis asettaa itsensä sen kallion paikalle, josta
kansa sai tyydytettyä janonsa autiomaassa.
Jeesuksen sisältä juoksee sellaista vettä, joka antaa elämän.

Kuinka kansa tähän reagoi?
”Jotkut väkijoukosta sanoivat: ’Tämän täytyy olla se profeetta”
Toiset sanoivat: ’Hän on Messias’.
Mutta toiset epäilivät: ’Ei kai Messias Galileasta tule’” (Jh 7:40-41).

Huomatkaa: Taas tuo sama: Tämän täytyy olla SE profeetta.
Se, jonka Mooses ennusti kerran tulevan.
Joka olisi samanlainen kuin hän, ja joka puhuu kaiken,
minkä Jumala antaa hänen puhuttavakseen.

Jotkut kansasta tunnistivat tämän uuden Mooseksen.
Olihan lehtimajanjuhlilla menossa juuri tuo vesi-ihmeen
muisteleminen.
Nyt tuo mies ilmoittautui Mooseksen kallioksi.
Hänen täytyy olla se profeetta.

Tuo mies puhui myös niin kuin se, jolla on valta,
eikä niin kuin kirjanoppineet.
Ei kukaan lainopettaja olisi voinut koskaan sanoa:
”Tulkaa minun luokseni ja juokaa minusta”.
Ei kukaan profeettakaan ollut niin sanonut.

Tämän täytyi olla SE profeetta, joka on suurempi kuin kaikki muut.
Ja joka samalla on Messias, Jumalan lähettämä.
Hän, joka puhuu vain sitä, minkä Jumalalta kuulee.
Ja joka on täynnä armoa ja totuutta.

****

Ylipapit ja fariseukset lähettivät temppelin vartioston
vangitsemaan Jeesusta.
Niin villeiksi alkoivat Jeesuksen puheet muuttua ja
niin uhkaavalta näytti tilanne juutalaisten johtomiesten kannalta.

Mutta vartiomiehet palasivat ilman saalista.
He eivät voineet kajota Jeesukseen. Miksi?

Koska ”yksikään ihminen ei ikinä ole PUHUNUT sillä tavoin
kuin hän” (Joh. 7:46)
Syvällä sisimmässään nuo miehet ymmärsivät, että Jeesuksen
puhe ei ole ihmisen puhetta, vaan sen alkulähde on taivaassa.
Jumala puhuu hänessä. Hän ON Jumalan Sana.
Jopa viholliset joutuivat tämän huomaamaan ja myöntämään.
Ja se teki heidät aseettomiksi.
Emmehän me voi käydä käsiksi siihen, jolla on Jumalan sana!
Silloinhan nousemme itseään Jumalaa vastaan.

***
Ystävät kalliit!
Tämä on se asia josta nyt taistellaan.
Sielunvihollinen tekee kaikkensa, jotta ihmiset asettuisivat
Jumalan sanaa vastaan ja samalla itse Jumalaa vastaan.

Saatana koettaa kaikin tavoin valehdella ihmisille,
että juuri Jumalan sana on se, joka on kaiken pahan alku ja juuri.
Ilman tuota väitettyä Jumalan sanaa te olette vapaita.
Saatte tehdä mitä itse lystäätte.
Eikä se varmaan edes ole mitään Jumalan sanaa.
Ihmisethän sen ovat vain kirjoittaneet.
Ihmisten sanaa se on.
Aikansa elänyttä.

Viskatkaa Jumalan sana hiiteen niin olette ikuisesti vapaita!

***
Mutta ei:
”KRISTUS JEESUS on lunastanut meidät vapaiksi” (Rm 3:24)
Me olemme todella vapaat vain Hänessä.
Kun olemme Jumalan orjia, me olemme ikuisesti vapaita.

Silloin me tunnistamme Raamatussa Jumalan äänen.
Kuulemme Hänen sanansa, joka on katsellut Jumalaa
kasvoista kasvoihin.
Ja Hänen sanansa ovat ehdoton totuus.

Tuon Jumalan sanan totuuden valossa me vain voimme
arvioida oikein kaikkia asioita.
Voimme saada elämään oikean arvojärjestyksen.
Pistämme tämän ajan kaikki ilmiöt oikealle paikalleen.
Hylkäämme synnin ja pahan.
Ja ojentaudumme Jumalan tahdon mukaan.