Ennen nyt luettua tekstiä, ja sen jälkeenkin, lauloimme kolmesti halleluja, joka tarkoittaa Kiittäkää Jumalaa. Kun paneudutaan kyseiseen tekstiin sopivampi, olisi laulaa: Voi surkeuksien surkeus! Niin kova se on. Niin haastava se on.
Rukoilkaamme. Pyhä Isä, pyhitä meidät totuudessasi, sinun sanasi on totuus. Aamen.
Aluksi on syytä katsoa kreikan kielen sanaa ”antaa anteeksi”. Se muodostuu prepositiosta, joka tarkoittaa pois, ja verbistä, joka puolestaan merkitsee lähettää. Antaa anteeksi on lähettää pois, hylätä. Samalla on myös syytä katsoa mitä synti tarkoittaa. Raamatun mukaan synti on olla osumatta maaliin. Kun päivän tekstiä tarkastetaan tästä näkökulmasta on todettava, että me tarvitsemme Jumalan neuvoja ja voimaa. Sen saamme, kun tunnustamme, että olemme avuttomia. Jumalan anteeksiantoon kuuluu, että Pyhä Henki avaa hengelliset silmämme ja upottaa sydämeemme Pyhän Sanan, joka puolestaan vakuuttaa, että kaikki syntimme on laskettu Jeesuksen päälle. Sovituspäivänä laski ylimmäinen pappi kansan synnit virheettömän uhrikaritsan päälle ja ajoi sen pois erämaahan. Jeesus on meidän uhrikaritsamme koska hän on vuodattanut verensä meidän syntiemme sovitukseksi.
Kun Jeesus antoi henkensä ristillä temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti. Ruotsiksi väliverho tai esirippu on förlåt ja tästä tulee ruotsinkielen sana förlåtelse, joka tarkoittaa anteeksiantamusta.
Tekstimme on osa Vapahtajamme vuorisaarnasta, kun hän sanoo: Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisillenne, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Tällaisilla voimakkailla sanoilla Jeesus haluaa pysäyttää meidät näkemään sydämemme oikea tila. Siksi on syytä kysyä: Mitä Jeesus haluaa meidän oppivan? Uskon, että Jeesus tarkoittaa, että ne, jotka kieltäytyvät antamasta anteeksi muille, eivät itse ole kokeneet Jumalan anteeksiantoa. Ja koska Jumala antaa meille anteeksi emme yksinkertaisesti voi kieltäytyä antamasta anteeksi muille. Ja se puolestaan tarkoittaa, että meidän anteeksiantomme ei saa tuntea mitään rajoja koska Jumalan meille osoittama anteeksianto on rajaton. Jumalan anteeksi on ainutlaatuinen koska kun Hän antaa anteeksi hän ei sitä ikinä muistele. Hän ei yksinkertaisesti pysty siihen sanoo Sana.
Tekstin kautta Jeesus haluaa siis opettaa meitä, kuinka tärkeää on, että me olemme anteeksiantavia ja rakastavia kanssa-ihmisiämme kohtaan. Jumala ei siedä sitä, että olemme sydämettömiä muita ihmisiä kohtaan.
Juuri siksi Paavali alleviivaa päivän epistolassa, että ainoastaan Kristus saa aikaan hyvää hedelmää elämässämme. Kuten alussa todettiin, on rukoiltava Jumalalta anteeksiantamusta, jotta Kristus voisi tehdä työtään meissä. Tämä siksi, että vaikka sanomme antavamme anteeksi olemuksemme todistaa monesti sen, ettei anteeksiantaminen ole täydellistä. Pienikin katkeruus toista ihmistä kohtaan syö nimittäin valtavasti voimia. Kauna ja katkeroituminen vahingoittavat enemmän omaa sisintä kuin sitä ihmistä, jolle sydämestä on vaikeata antaa sataprosenttisesti anteeksi. Tästä Joosef on hieno esimerkki. Veljiensä kateuden ja ilkeyden vuoksi hän joutui orjaksi Egyptiin. Hänet pantiin jopa vankilaan. Tästä huolimatta hän ei tullut katkeraksi. Ei Jumalalle eikä toisille ihmisille. Hän antoi veljilleen anteeksi ja sanoi: ” Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi.” Samalla tavalla mekin saamme luottaa siihen, että Jumala voi muuttaa elämämme vastoinkäymiset voitoiksi. Sanotaan, että täydellisessä anteeksiantamuksessa on kolme askelta. Ensimmäinen on, että Jumalan voimaan turvautuen tahdomme antaa anteeksi. Toinen askel on, että yritämme tietoisesti päästä eroon koston ajatuksista ja pahoista ajatuksista toista ihmistä kohtaan ja kolmas on, että emme enää mieti niitä vääryyksiä, joita meitä vastaan on tehty. Tämän jälkeen todellinen, sydämessä tapahtuva anteeksianto on mahdollinen.
Hienoin ja puhuttavin esimerkki anteeksiantamisesta antaa Jeesus itse, kun hän ristillä sanoo: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.” Näillä sanoilla hän kehottaa meitä pyytämään ja antamaan anteeksi silloinkin, kun me emme itse ole syyllisiä. Tällainen anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen erottaa kristityt muista ihmisistä.
Rakas kuulija. Elämämme on Jumalalta saatu lahja. Jumala on antanut anteeksi meidän syntisyytemme Jeesuksen ristinkuoleman tähden ja vain sen takia saamme armosta elää Jumalan yhteydessä. Mikäli Jumala ei olisi antanut Poikaansa kuolemaan tähtemme, ei meillä olisi mitään. Koska olemme itse saaneet kokea armahduksen ja suuren anteeksiannon meidätkin velvoitetaan kohtelemaan lähimmäisiämme kunnioittavasti, lempeästi ja anteeksiantavasti niin perheessä, kuin sen ulkopuolellakin.