Oletko koskaan menettänyt ääntäsi? Oletko joutunut olemaan pakosta hiljaa, kun äänihuulet ovat tulehtuneet niin, että hiljaisuus on ollut ainoa parantamiskeino?
Minä olen menettänyt ääneni flunssan seurauksena useasti. Puhetyöläiselle ja puheliaalle ihmiselle se on kauheaa.
Kerran menetin ääneni aivan totaalisesti. En saanut ulos edes pihausta, minkäänlaista ääntä. Menin kummipoikani syntymäpäiville maalle Helsingistä ja kotoa lähtiessä ääni vielä vähän toimi, mutta perille päästyä se katosi kokonaan. Pystyin kommunikoimaan vain kirjoittamalla paperille asiani. Koska se oli hitaampaa kuin puhuminen, ei nopeassa usean ihmisen seurustelutilanteessa useinkaan ollut aikaa odottaa, että sain riipustettua asiani.
Moni myös sanoi, että koska minulla ei ollut ääntä, tuntui kuin ei olisi ollut yhteistä kieltäkään. Vaikka he tiesivät, ettei kuulossani ollut mitään vikaa ja suomen kielellä voitiin toimia, tuli toisille kuitenkin kuin oma lukko, joka mykisti heidät yrittämästä yhteyttä kanssani. Lapset eivät osanneet puhua minulle, koska en kyennyt vastaamaan puheella.
Koin, että ääni lähti siksi, etten ollut aiemmin saanut sanottua eräälle ihmiselle mielipidettäni, kerrottua tuntemuksestani, ettei hän joko halunnut kuulla sitä tai en uskaltanut sitä kertoa, etten pahoittaisi hänen mieltään. Niinpä ääneni katosi.
Noille synttäreille tuli kuitenkin kummipojan isotäti, joka kiinnostui ongelmastani ja halusi auttaa minua. Hän kyseli ja malttoi odottaa, että sain kirjoitettua vastaukseni. Kun muut seurustelivat keittiön pöydän ääressä, me istuimme kaksin olohuoneen puolella keskustelemassa.
Hän koki vähän aikaisemmin saaneensa uudenlaisen parantamisen lahjan, josta hän käytti nimitystä enkelihoito. Keskustelumme päätteeksi hän antoi minulle tuota enkelihoitoa. Se kummasti helpotti omaa ahdistusta ja yön sain nukuttua hyvin. Aamulla äänijänteet aukesivat ja puhe alkoi vähitellen luistaa taas normaalisti. Myöhemmin eräs terapeutti arveli minun kärsineen ns. hysteerisestä äänenmenetyksestä eli psyykkisistä syistä johtuvasta mykkyydestä. Myöhemmin olen kuullut jonkun muunkin menettäneen äänensä ahdistavassa tilanteessa.
Kuinka monen kokemus onkaan mykistyminen, vaiennetuksi tuleminen, äänen menettäminen? Toiset saavat kerta toisensa jälkeen kuulla ja kokea olevansa sopimattomia elämään, pilkan ja kiusanteon kohteita, oikeudettomia omaan ääneen. Lukemattomia lapsia on ivattu mykiksi. Kokonaisia ihmisryhmiä ja kansoja on vaiennettu. Vanhemmat, sukulaiset, koulu- ja työkaverit, papit ja opettajat, vahvat ja rikkaat, kuka tahansa meistä on sanoilla ja teoilla johtamassa toisia mykkyyteen. Tuollainen vaientaminen katkeroittaa ja syrjäyttää, sysää sivuun, tekee merkityksettömäksi.
Tove Janssonin tarina Näkymättömästä lapsesta on tarina vaiennetusta ja hylätystä lapsesta, joka kerta toisensa jälkeen on saanut kuulla ja kokea olevansa liian mitätön ollakseen olemassa.
Tällainen kaltoinkohtelun tai vaiennetuksi tulemisen kokemus voi olla kenellä tahansa. Silloin katkeruus saattaa nostaa päätään. Alkaa etsiä syntipukkeja ja syyllisiä. Etsii jonkun muun, jonka voisi itse puolestaan vaientaa ja mykistää. Vaientamisen ketjun jatkaminen ei kuitenkaan liene ratkaisu. Jos me nimittäin jatkamme tuota samaa vaientamista ja mykistämistä, olemme pahan puolella.
Näkymätön lapsi tuli näkyväksi vähitellen, ajan kanssa, rakkauden ja lempeyden, arvostamisen kautta. Omanarvontunnon kasvaessa myös hänen äänensä kasvoi ja löysi voimaa. Hän rohkeni puolustaa itseään.
Palattuani kotiin kummilapsen synttäreiltä uskalsin ottaa asiani puheeksi ja sain sanottua sen, mitä ajattelin. Se ei kuitenkaan olisi onnistunut ilman esirukousta ja kuulluksi tulemista.
En tiedä, mikä on Sinun kokemuksesi. En tiedä, oletko joutunut vaiennetuksi, hiljennetyksi, tullut mykistetyksi.
Me emme myöskään tiedä, mitä evankeliumin miehelle tapahtui tämän Jeesuksen kohtaamisen jälkeen.
Jeesuksen kohtaamisessa kuitenkin Jumalan valtakunta murtautui maan päälle.
Jumalan valtakunnassa mykät puhuvat, sokeat näkevät ja kuurot kuulevat.
Toisin sanoen, jokainen tulee kuulluksi, nähdyksi ja huomatuksi. Jumalan valtakunnassa armo ja rakkaus koskettavat parantavasti.
Aivan niin kuin minä sain tulla mykkyydestäni huolimatta tulla kuulluksi ja nähdyksi, tai niin kuin Näkymätön lapsi Muumimamman hellässä ja kärsivällisessä hoidossa sai kokea rakkautta ja lempeyttä.
Minä sain ääneni takaisin, kun kohtasin sellaisen, joka oli kiinnostunut tarinastani, taustastani ja ongelmastani. Vaikka hän nimitti sitä enkelihoidoksi, minä nimitin sitä rukoukseksi, ajan ja tilan antamiseksi. Tulin kuulluksi ja nähdyksi.
Evankeliumissa mykän miehen elämä muuttuu, kun hän kohtaa Jeesuksen. Hän saa äänensä takaisin. Jumalan hyvyys ja armo koskettavat häntä parantaen. Jumalan valtakunta murtautuu Jeesuksen kosketuksessa keskelle maailmaa, jossa paha näyttää saaneen voiton. Jumalan valtakunta voittaa pahan valtakunnan.
Elämä on kuitenkin kuolemaa väkevämpi. Hyvyys ja rakkaus ovat vahvempia kuin pahuus ja synti.
Olipa oma kokemukseni millainen tahansa, kuinka vaiennettu ja mykistetty tahansa, se ei anna minulle oikeutta vaientaa ja mykistää toista. En saa jatkaa vaientamisen ja alistamisen ketjua.
Jumalan valtakunta toteutuu vain, kun pahan ketju katkaistaan eikä sitä jatketa eteenpäin. Pahan ketju voidaan katkaista. Jumalan hyvyys ja rakkaus ovat voimakkaampia kuin pahan valta. Hyvyys, rakkaus ja lempeys tuovat jokaisen näkymättömän lapsen esiin, omaksi itsekseen, omalla äänellään puhuvaksi, omasta puolestaan puhuvaksi.
Ennen tätä tapahtumaa Jeesus on opettanut rukoilemaan Herran rukouksen sekä rukoilemaan hellittämättä. Tämän tapahtuman jälkeen Luukas antaa Jeesuksen kertoa siitä, millainen on Jeesuksen seuraaja: ”Silmä on ruumiin lamppu”, sisäinen valo näkyy ulospäin ja sisäinen pimeys pimentää myös ulkopuolen.
Jeesuksen seuraajan tulee olla valon ja hyvän puolella, pimeyden ja pahan sijaan.
Jos kuka tahansa voi olla paha ja mykistää toisen ihmisen, eikö silloin kuka tahansa voi olla valon ja hyvän puolella ja antaa mahdollisuuden mykälle ja vaiennetulle?
Aivan niin kuin tuo täti-ihminen siellä kummipoikani syntymäpäivillä kuuli minua ja antoi mykälle äänen, voi kuka tahansa muu kohdata toisen mykän ja hiljennetyn, nähdä, kuulla ja kuunnella.
Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen on jokaisen ihmisoikeus, aivan kuin oma nimi. Tulla kutsutuksi omalla nimellä, omana itsenään, kokonaisena ja arvokkaansa.
Jeesus vapauttaa sidotut. Jeesus vapauttaa ja lähettää.
Mikä Sinua sitoo tänään? Mikä Sinut vaientaa tänään?
Mikä kahlitsee yhteisöämme ja yhteiskuntaamme? Mistä me tarvitsemme vapautusta? Millainen meidän äänemme on tänään ja mitä se sanoo?
Jumalan valtakunta tulee todeksi niissä silmissä, jotka katsovat toista ihmistä. Jumalan valtakunta tulee todeksi katseessa, joka näkee näkymättömän ja kuulee äänettömän.
Kristus katsoo meitä ristiltä ja näkee meidät.
Kristus kuulee meidät ristiltä ja kuuntelee.
Leivässä ja viinissä.
Saman lempeän katseen saa jokainen meistä välittää eteenpäin.
Samat kuuntelevat korvat saa jokainen suunnata ulospäin.
Siionin virsi 274
3. Ikävissään nyt veisaa
ilman toivoa orja Baabelin,
vaikka apua ei saa,
eikä näy tietä, laulaa kuitenkin.
Virsi Siionin riittää,
kelpaa armosta edes vilaus.
Vielä en osaa kiittää,
sydämestä kun nousee valitus.
Kyllä syntinenkin veisata saa,
huutaa avuksensa Vapahtajaa,
siksi laulan ja siksi veisaan.
Uskontunnustus