Kirkko ei ole vain maallisia tarkoituksia varten, puolustamassa esim. ihmisoikeuksia, auttamassa hädänalaisia ja opettamassa hyvää elämäntapaa. Se on olemassa ennen kaikkea sitä varten, että kaikki ihmiset voisivat kuulla evankeliumin, voisivat uskoa Jeesukseen syntien sovittajana ja voisivat elää Jumalan lapsina sekä tässä ajassa että kerran taivaassa.
Toisinaan tulee hieman kadehtineeksi Jeesuksen opetuslapsia ja muita aikalaisia, heillähän oli ainutlaatuinen mahdollisuus olla aivan vierestä seuraamassa Jeesuksen toimintaa. Jos joku asia jäi hämäräksi, he voivat suoraan kysyä häneltä. He saivat olla omin silmin näkemässä tyhjän haudan ja ylösnoussut Vapahtaja itse ilmestyi heille ja vakuutti ylösnousemuksestaan.
Pari vuosituhatta sitten ei myöskään ollut niin paljon kristinuskoa kyseenalaistavia oppivirtauksia tai uskontoja kuin nykyään. Ei Jeesus suinkaan tullut minkään uskonnollisen tyhjiön keskelle, päinvastoin. Yliluonnollisilla olennoilla ja voimilla selitettiin milloin mitäkin ilmiötä, myös monia sellaisia, jotka luonnontiede nykyään pystyy selittämään rationaalisesti. Tieteellisen tiedon valtava lisääntyminen on tietysti sinänsä hyvää ja väistämätöntä kehitystä. Raamattukin kehottaa meitä etsimään ja kunnioittamaan totuutta sen kaikissa muodoissa. Uskonnolla yleensä oli antiikin aikana ihmisten ja yhteiskunnan elämässä nykypäivää paljon suurempi merkitys. Siten Jumalaan ja yliluonnollisiin asioihin uskominen oli suorastaan itsestäänselvyys.
Helppoa tuon ajan ihmistenkään ei kuitenkaan ollut uskoa Jeesuksen ainutlaatuisuuteen. Kyllä heilläkin oli melko tarkka käsitys siitä, mikä on mahdollista ja loogista. Suurimpia uskon esteitä juutalaisten piirissä näyttivät olevan perinteinen, pelottava ja etäinen jumalakuva ja ankara lakihenkisyys. Jeesusta pidettiin uskonnollisen eliitin parissa liian kansanomaisena ja lempeänä, varsinkin ajatusta ihmisestä Jumalan Poikana tuntui heistä ylivoimaisen vaikealta hyväksyä. Siksi he pyrkivätkin kaikin tavoin leimaamaan Jeesuksen vaaralliseksi kansan eksyttäjäksi ja jopa pimeyden voimien palvelijaksi.
Samariassa ei kuitenkaan ollut samoja painolasteja ja ennakkoluuloja kuin muualla Israelissa. Samarialaiset näyttivät ottavan Jeesuksen avoimesti vastaan. Päivän teksti kutsuu myös meitä samaan avoimuuteen suhteessamme Jeesukseen ja Jumalaan. Heprealaiskirje muistuttaa 13. luvussa: ”Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.” Se sama Jeesus, jonka kohtaamme Raamatun sivuilla, toimii samalla tavalla edelleenkin. Ainoa olennainen ero on se, että tänään hän toimii maailmanlaajuisesti. Hän tuli maailmaan, opetti, vapautti, kärsi, kuoli ja ylösnousi kuolleista, jotta jokainen ihminen voisi oppia tuntemaan hänen kauttaan elävän, rakastavan ja armollisen Jumalan.
Viime kuussa tuli kuluneeksi 26 vuotta pappisvihkimyksestäni. Innostavimpia hetkiä tässä virassa ovat olleet aina ne hetket, jolloin joku seurakuntalainen on kertonut siitä, mitä Jeesus hänelle merkitsee. Kuten historiassa usein käytetään lyhenteitä eKr. ja jKr, hekin ovat voineet kertoa ajasta ennen ja jälkeen Kristuksen. Aikaa ennen Kristuksen kohtaaminen on leimannut usein synkkyys, tyhjyyden tunteet, holtittomuus ja levottomuus. Aikaa jKr. puolestaan on leimannut ennen kokematon rauha, ilo, kiitollisuus ja merkityksen tuntu. Kuoleman voittajan seurassa edes kuolema ei ole enää tuntunut ahdistavalta.