Päivänavaus alakoululle pieni kukka mukaan, esim. pikkunarsissi
Tämä pieni kukka on itkenyt talven paksun lumikerroksen alla. Uteliaana se on kohottanut versonsa. Aina kun pakkanen nipisti sitä nenään, se tahtoi vetäytyä takaisin mullan alle: en rupea, en jaksa! Kukkanen ei jaksanut sulata kaikkea sitä lunta. Kukkanen ei jaksanut murtaa ankaraa routaa, kukkanen oli liian hento poistamaan pakkasta. Mutta rakas ystävä: kukkasen ei tarvinnut tehdä sitä. Kukkanen tunsi auringonsäteen suutelevan sen pientä versoaan. Pienen taimenen hiirenkorvat kuulivat lintujen laulua, joka titityy lauloi: toivo vaan, jaksat olla, pian oot kukka, sä oot upea! Jumala lähetti kevään lämpöä, Jumala antoi kevään luomisvoimaa. Herra auttoi jaksamaan ankaran talven läpi uuteen kevääseen.
Kuule, ensi sunnuntain psalmi 126 lohduttaa meitä ja antaa uutta keväänvoimaa, toivoa ja elämänrohkeutta:
”Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, / se oli meille kuin unta. / Silloin suumme hersyi naurua / ja riemu kajahti huuliltamme. / Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot, / niistä me saamme iloita. / Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme. / Jotka kyynelin kylvävät, / ne riemuiten korjaavat. / Jotka itkien menevät kylvämään vakkaansa kantaen, / ne riemuiten palaavat kotiin lyhteet sylissään.”
Antakoon Jumala sinulle tänään uskoa, toivoa ja rakkautta! Usko luottaa siihen, että Jumala auttaa ja kuivaa elämäsi kyyneleet. Luota Herraan niin kuin saat luottaa äitiin tai isään tai hyvään opettajaasi. Toivo näkee tämän pienen kukan lailla tulevan elämän loiston, vaikka pakkasenkin läpi. Usko ja toivo auttavat sinua tänä päivänä tekemään voitavaasi rakkaudessa. Olkoon tämä päiväsi siunattu: Herra siunatkoon sinua…