Nukuitko hyvin? Näin jouluvierailujen aikaan kysymys on ensimmäisiä ääneen lausuttuja ajatuksia. Vieraassa sängyssä uni ei aina tule yhtä hyvin kuin kotivuoteessa. Ja vaihteleepa unen laatu kotonakin.
Eletty elämä tallentuu muistiin. Jos päivä on pitänyt sisällään paljon tapahtumia, tai jos jokin asia jää mieltä vaivaamaan, saattavat ne herättää yölläkin, asioiden pohdintaa on jatkettava. Useimmiten mieli työstää elettyä elämää aivan tietämättämme. Toisinaan pohdittavat asiat nousevat unessa mieleen.
Näin tapahtui Joosefille, joka unessa sai vastausta suureen kysymykseensä. Lakia kunnioittavana Joosef oli suunnitellut purkavansa avioliittosopimuksensa kihlattunsa Marian kanssa, koska oli saanut tietää Marian odottavan lasta.
Joosef ei tahtonut kuitenkaan kihlattuaan häpäistä julkisesti, vaan aikoi purkaa avioliittosopimuksensa kaikessa hiljaisuudessa. Joosef tahtoi kaikesta huolimatta kunnioittaa kihlattuaan. Ajatuksissaan hän toimi viidennen käskyn mukaisesti.
Luther selittää viidettä käskyä: ”Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme aiheuta lähimmäisellemme mitään vahinkoa tai kärsimystä, vaan autamme ja tuemme häntä kaikissa elämän tarpeissa.”
Aikamme huutaa viidennen käskyn toteuttamisen puolesta. Niin paljon aiheutetaan niin henkistä kuin ruumiillista kärsimystä toiselle ihmiselle. Pahoilla puheilla tuotetaan suurta surua ja murhetta.
Tämän Joosef sisimmässään tunsi ja siksi hän ei tahtonut lähteä Mariaa julkisesti ryöpyttämään. Paljon hän asiaa mielessään pohti. Ja sitten eräänä yönä hän sai pohdintaansa ihmeellisen vastauksen. Enkeli ilmoitti hänelle: Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä
Joosef sai pohdintaansa ihmeellisen vastauksen. Vaikka yllättäviä asioita onkin tapahtunut, elämä voikin jatkua suunnitellusti. Marian käsittämättömän raskauden ei tarvitsekaan merkitä eroa. Hän voi ottaa Marian vaimokseen. Yllättävässä elämäntilanteessa Joosef koki Jumalan voimakkaan läsnäolon.
Ajattelen, että Joosefin kokemus on meillekin muistutukseksi ja rohkaisuksi. Asiat, jotka askarruttavat mieltämme, joskus yölläkin herättävät, eivät ole pelkästään pahoja ja paettavia. Niillä on oma tärkeä sanomansa, joka aikanaan voi paljastua yllättävälläkin tavalla.
Mutta mieleen nousevia asioita on pohdittava. On kysyttävä miksi, mitä varten. On kysyttävä niin kauan, että miksi –kysymys muuttuu miten –kysymykseksi. Miten tästä uudesta elämäntilanteesta mennään eteenpäin?
Päivittäinen iltarukous on yksi pohdinnan paikka. Kallisarvoisen pysähtymishetken päivän päätteeksi voi käyttää monella tavalla. Rukouksen voi ohittaa nopeasti tai tietoisesti pysähtyä miettimään ja katselemaan kulunutta päivää. Mitä päivän mittaan on tapahtunut? Tällaista päivän tapahtumien läpikäymistä voidaan kutsua päivän katseluksi.
Ensinnä päivän katselussa palautetaan mieleen mitä asioita ja tapahtumia kulunut päivä on pitänyt sisällään.
Toiseksi kysy itseltäsi, mistä olet tässä päivässä kiitollinen. Mistä päivän tapahtumasta tahdot kiittää Jumalaa?
Kolmanneksi kiitä siitä asiasta tai niistä asioista Jumalaa.
Neljänneksi pohdi mielessäsi, jäikö jokin asia vaivaamaan sinua. Jokin tapahtuma, jokin sana, jokin tekemätön teko, lausumaton sana?
Viidenneksi kerro tämä asia Jumalalle.
Kuudenneksi mieti, missä päivän tapahtumissa tunnistit Jumalan läsnäolon. Mikä vei sinua lähemmäksi Jumalaa?
Seitsemänneksi ja lopuksi jätä itsesi kokonaan Jumalan hyviin ja turvallisiin käsiin. Lutherin iltarukouksen sanoin: ”Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa.”
Jumala on aina läsnä elämässä, mutta emme suinkaan aina muista ja tunne Hänen läsnäoloaan. Siksi tarvitsemme pysähtymisen ja hiljentymisen hetkiä, joissa voimme opetella kuulemaan Jumalan puhetta ja opetella näkemään Hänen johdatustaan, läsnäoloaan elämässämme.
Tähän hiljentymiseen Jumalan edessä apostoli Paavali meitä kehottaa päivän epistolassa: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon. Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa.”
(Fil. 4: 6-7)
Rukoillen, anoen ja kiittäen. Näin apostoli opettaa meitä toimimaan. Iltarukouksen aika on hyvä hetki tätä apostolin ohjetta noudattaa. Ohjeeseen liittyy lupaus: Kaiken ymmärryksen ylittävä Jumalan rauha varjelee meidät, niin että pysymme Kristuksessa Jeesuksessa.
Tärkeintä on, että pysymme Jeesuksessa Kristuksessa. Enkeli ilmoitti Joosefille: ”Maria synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
Vain Jeesuksessa meillä on pelastus synneistämme. Siksi meidän on Jeesuksessa pysyttävä, hänen turviinsa pyrittävä, hänen armoaan etsittävä. Tässä pyrkimyksessä ja kaipauksessa on pysyttävä, tuntui miltä tuntui.
Jokaiselle etsijälle Jeesus lupaa: Etsikää, niin te löydätte. Pyytäkää, niin teille annetaan. Kolkuttakaa, niin teille avataan. (Matt. 7: 7)
Jeesus avaa turvallisen Isän sylin jokaiselle etsijälle.