Hyvät ystävät. Tämä viime sunnuntain evankeliumiteksti on aika tuhtia kamaa. Se puhuu yhdestä kristityn elämän olennaisimmasta asiasta: Jeesuksesta elämän leipänä.
Teksti on yksi keskeisimmistä raamatunkohdista sille, minkä takia me kristityt kokoonnumme nauttimaan yhteistä ateriaa, siis ehtoollista. Se puhuu siitä, kuinka Jeesus itse kertoo meille, että tehkää niin: syökää elämän leivästä, jotta saatte iankaikkisen elämän. Sillä jos ette syö, teillä ei ole elämää.
Sillä jos ette syö, teillä ei ole elämää… Voisi ajatella, että huh, onpa Jeesus nyt rankalla päällä ja jotenkin kovin totisena puhuessaan näin. Että minnes unohtui se rakkauden sanoma, ja hempeet puheet Jumalan armosta.
Täytyy kuitenkin huomata, että minkälaisessa seurassa Jeesus tässä tekstissä on. Hän on juutalaisten keskellä synagogassa. Opettamassa, kuten hänellä tapana oli. Suurinta rakkauttaan hän osoitti näille juutalaisille ohjaamalla heitä oikealle tielle Jumalan kaiken kattavan rakkauden näkemisessä.
Ehtoollisessa on nimittäin kyse juuri tästä Jumalan kaiken kattavan rakkauden tulemisesta konkreettiseksi kerta toisensa perään. Joka kertahan me ehtoolliselle valmistautuessa tunnustamme pahat ajatuksemme ja tekomme Jumalan kasvojen edessä ja saamme synninpäästön, nuo lohduttavat Jumalan rakkauden sanat, jotka lupaavat, että kaikki on jo meidän puolestamme tehty.
Näiden sanojen jälkeen me olemme valmiit vastaanottamaan Jumalan rakkauden osoituksen meitä ihmisiä kohtaan. Juuri tämä rakkaus on se, mikä leivässä ja viinissä otetaan vastaan. Leivän ja viinin nauttiminen on ikään kuin tunnustus Jumalan suuntaan siitä, että Jumala… Sinä olet kaikista suurin, sinä yksin olet Herra. Sinuun minä turvaan, minä, pieni ihminen… Sinä olet suuri. Minä olen pieni.
Hyvät ystävät. Näin se tapahtuu joka kerta, kun käymme yhteiselle aterialle. Jumalan kaiken kattava rakkaus tulee näkyväksi elämän leivän nauttimisessa, siis ehtoollisessa, kerta toisensa perään. Siihen meidät kaikki on kutsuttu. Ja kun me parhaamme mukaan noudatamme tätä kutsua, voimme luottaa siihen, että Kristus kulkee kanssamme. Hän kulkee kanssamme sinne, minne askeleemme täältä kirkosta ikinä vievätkään.
Näin hän lupaa meille päivän tekstissä:
Jeesus sanoo: “Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä.”
Aamen.