4. sunnuntai pääsiäisestä, Joh. 16:5-15, Petri Hiltunen

Petri Hiltunen
Paulus-seurakunta, Kouvola

28.4.2013 4. su pä Joh. 16:5-15

”Mikä on totuus?”
– Kuka Raamatun henkilö esitti tämän kysymyksen?
”Mikä on totuus?”

Aivan oikein. Sehän oli Pontius Pilatus,
kun hän kuulusteli Jeesusta.
Mutta ei hän itse alkanut puhua totuudesta.
Pilatus oli vain hämmästynyt niistä sanoista, joita Jeesus
puhui totuudesta.
Tästä hämmästyksestään käsin hän kysyi: ”Mikä on totuus?”

**

Tuntuu siltä, että tätä kysymystä kuulee nykyisin yhä harvemmin.
Ehkä oikeudenkäyntien yhteydessä voidaan kysellä,
että mikä on totuus Anneli Auerin tapauksessa.
Mutta muuten tätä kysymystä kuulee aika harvoin: ”Mikä on totuus?”.

Se on aika kiusallinen kysymys.
Se johdattaa meidät niin perimmäisten kysymysten äärelle,
että moni ei viitsi tai jaksa siihen paneutua.

Jos kysellään totuudesta, silloin joudutaan puhumaan siitä,
onko olemassa jotain kestävää ja pysyvää ja muuttumatonta.
Vai onko niin kuin nykyisin mielellään sanotaan:
”Toi on sun totuus. Sä ajattelet noin.
Mutta eihän sitä kukaan voi tietää”.
– Mutta entä jos ONKIN olemassa totuus, joka ei pala tulessakaan.

Kysymys totuudesta johtaa meidät myös elämän alkulähteille.
”Mistä me olemme tulleet?
Mikä on elämän tarkoitus?
Miksi on kärsimystä, pahuutta, kuolemaa?
Miten ihminen pelastuu – vai pelastuuko?
Mihin me oikein olemme matkalla?”

Kaikki nämä liittyvät tuohon Pilatuksen kysymykseen:
”Mikä on totuus?”

***
Pilatuksella itsellään oli mielessään kovin erilaisia ajatuksia.
Hänet oli määrätty Rooman käskynhaltijaksi Juudean maakuntaan.
Hänen tehtävänsä oli edustaa sen ajan mahtavinta valtakuntaa
ja huolehtia siitä, että tuo levoton maankolkka pysyy rauhallisena.
Siksi hänellä oli käytössään varuskunta ja vahva sotavoima.

Pilatus ymmärsi, mitä on VALTA.
Valta on sillä, jolla on VOIMA.
Siksi Pilatuksen mielestä totta oli se,
minkä puolella oli vahvin voima.
Rooma edusti totuutta eikä mikään saanut uhata sen valtaa.

Siksi Pilatus oli kiinnostunut lähinnä siitä,
oliko Jeesuksella jotakin voimaa, joka voisi uhata Roomaa.
Jeesushan väitti olevansa kuningas.
Ja jopa sellainen kuningas, jonka kuninkuus ei ole tästä maailmasta.

Siksi Pilatus kysyi Jeesukselta: ”Oletko sinä juutalaisten kuningas?”.
Siis onko sinulla maallista valtaa ja voimaa?

Jeesus kuitenkin vastasi: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta…
Sitä varten minä olen syntynyt ja sitä varten tullut tähän maailmaan,
että todistaisin TOTUUDEN. Jokainen, joka on TOTUUDESSA,
kuulee minua” (Joh. 18:33-37).

Jeesus vei siis keskustelun kokonaan pois vallasta ja voimasta.
Nyt ei ole ratkaisevaa se, kenellä on eniten miehiä ja aseita.
Nyt on kysymys TOTUUDESTA.

”Minä olen TOTUUDEN kuningas”.
Minun tehtäväni kuninkaana on ilmoittaa maailmalle,
mikä on totta – ja mikä ei.
Jos joku kuulee minua ja ottaa vastaan sanomani,
hänestä tulee TOTUUDEN ihminen.
Hän pääsee osalliseksi minun totuudestani, puhtaasta, aidosta totuudesta.
– Tätä Jeesus tarkoitti sanoillaan.

Pilatukselle tällainen puhe kuulosti varmaan hulluudelta.
Tämä mustelmille lyöty, köyhä, rääsyinen profeetta
väittää, että hänellä on totuus.
Että hän tietää paremmin kuin Rooman viisaat ja hallitsijat,
mikä on totta. – Se oli julkea väite.
Raamatun mukaan on kuitenkin olemassa TOTUUS.
On olemassa todellinen tieto siitä, kuinka asiat ovat.
Me voimme saada selville, mitä elämä on,
mistä me olemme tulleet, mihin me olemme matkalla,
mikä on elämän tarkoitus ja kuinka ihminen pelastuu.

Totuutta ei tarvitse paeta,
eikä väittää, ettei kukaan voi sitä saavuttaa.

Sillä totuus on olemassa ja se on meille ilmoitettu.
Mutta missä on totuus? Mikä on totuus?
Jeesus sanoo: ”Minä olen tie, TOTUUS ja elämä” (Joh. 14:6).

Meidän ei siis tule kysyä: ”Mikä on totuus?”
Vaan: KUKA on totuus?
– Ja vastaus on Jeesus Kristus, Jumalan Poika.

***
No, MILLÄ LAILLA Hän on meille totuus?
Hän on totuus omassa persoonassaan, sellaisena kuin Hän oli
täällä maailmassa.
Hän heijasti ja näytti omassa itsessään, mikä ja millainen on
jumalallinen, ikuinen, muuttumaton totuus.
Mikä on Jumalan tahto maailman suhteen, ihmisen suhteen,
luomakunnan suhteen.

Jeesus osoitti meille, että me olemme lähtöisin Jumalasta.
Hän on meidät luonut.
Ja meidän tulisi olla matkalla Jumalan luokse.
– Elämä maan päällä on sitten näiden kahden välissä.

Ja mitä elämä on? Paavalin sanoin:
”Elämä on minulle Kristus ja kuolema on minulle voitto”
Meillä ihmisillä voi olla todellinen elämä vain silloin,
kun me olemme Jeesuksessa Kristuksessa.
Kun meidät uskon ja kasteen kautta on liitetty Häneen.

Vain Jeesuksessa meillä on pelastus, syntien anteeksiantamus,
lunastus, sovitus, autuus, iankaikkinen elämä.

– Näissä asioissa meillä on perimmäinen totuus.
Se jota Pilatus ei voinut ymmärtää, eivätkä miljoonat ihmiset
edelleenkään ymmärrä eivätkä hyväksy.
Mutta kuinka me pääsemme osalliseksi tästä totuudesta.
Jeesushan sanoi näin:
”… sitä varten (minä olen) tullut tähän maailmaan,
että todistaisin totuuden” (Joh. 18:37).

Jeesus on selvästi ilmoittanut meille perimmäisen totuuden.
Hän ilmoitti sen meille sanallisesti, maanpäällisissä puheissaan,
jotka me voimme lukea evankeliumeista.
Ja Hän ilmoitti sen totuuden meille teoillaan,
varsinkin ristinkuolemallaan ja ylösnousemisellaan.
– Niissä tulee totuus selvästi esiin,
niin että jokainen voi sen ottaa vastaan.

***

Mutta entä sitten me, jotka emme kuule Jeesuksen puhetta
emmekä ole nähneet Häntä?
Toki ymmärrämme, että voimme lukea näistä asioista Raamatusta.
Mutta tarvitaanko vielä muuta?

Jeesus sanoo:
”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää,
opettaa teille KAIKEN ja palauttaa mieleenne KAIKEN,
mitä minä olen teille puhunut” (Joh. 14:26).

Huomatkaa: Me siis tarvitsemme Pyhää Henkeä johdattamaan
meidät totuuteen. Ilman Häntä me olemme eksyksissä.
Mutta Pyhä Henki opettaa meille Raamatusta juuri se asiat,
jotka Jeesus on ihmiskunnalle ilmoittanut.
Pyhä Henki avaa meidän sydämemme ottamaan vastaan ja
käsittämään, mitä Jeesus on sanonut ja tehnyt.

Pyhää Henkeä ei turhaan sanota ”Totuuden Hengeksi”,
sillä Hänen tehtävänsä on juuri johdattaa meidät perimmäisen
totuuden luokse. Kristuksen luokse.

***

Joissakin karismaattisissa piireissä sanotaan jotenkin näin:
”Älä tyydy siihen, mitä sanotaan Raamatussa ja Jeesuksen
opetuksissa. Pyhä Henki tahtoo viedä sinut syvemmälle ja
pitemmälle hengelliseen elämään”

Tällainen opetus on täysin Raamatun vastaista.
Ei Pyhällä Hengellä ole mitään omaa opetusta tai
syvempää hengellisyyttä.
Hän vain ottaa siitä, mitä Isä ja Poika antavat Hänelle ja
jakaa sen meille.
Pyhä Henki ei kirkasta jotain uusia totuuksia,
vaan Hänen tehtävänsä on kirkastaa Kristusta,
sitä vanhaa ja pysyvää totuutta.

Juuri siitä puhuu myös päivän evankeliumi:
”Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan
koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään,
vaan puhuu sen, minkä kuulee ja ilmoittaa teille,
mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän
teille ilmoittaa, hän saa minulta”

Pyhä Henki kuulee Jeesukselta totuuden sanat.
Ja sitten Pyhä Henki tuo ne meidän sydämellemme,
jotta meidän silmämme voisivat nähdä Kristuksen,
sellaisena kuin Hän todella on.

Vasta silloin me voimme oivaltaa ja uskoa, että tämä
Kristus on KOKO TOTUUS.
Me emme tarvitse Hänen LISÄKSEEN joitakin muita
selityksiä tai vakuutuksia siitä, mikä pohjimmiltaan on totta.
Vaan Kristuksessa Jumalan koko muuttumaton totuus on tullut
lihaksi, ruumiillistunut ihmisten maailmaan.

Tämän valossa tuntuu jopa hupaisalta tuo Pilatuksen kysymys:
”Mikä on totuus?”
Sillä Totuus seisoi hänen edessään, tuossa runnellussa ja
häväistyssä Nasaretin miehessä.
Totuus oli kovin eri näköinen kuin Pilatus olisi koskaan
osannut kuvitella.
Totuus voisi olla vanhassa viisaassa miehessä, joka seesteisenä
käyskentelee pylväskäytävässä.
Tai totuus voisi olla mahtavassa, uljaassa kuninkaassa,
joka valtikka kädessä istuu kultaisella valtaistuimellaan.

Mutta ei!
Jumala päätti ilmoittaa koko maailmalle totuuden vain omassa
Pojassaan, Hänen halvassa hahmossaan.
Alhaisuudessa, köyhyydessä ja häpeässä.
Juutalaisille se oli pahennus ja kreikkalaisille hullutus,
mutta niille, jotka pelastuvat,
on ristiinnaulittu Kristus Jumalan voima ja Jumalan totuus.

***

Ystävät kalliit!
Älkää siksi koskaan hävetkö Kristusta ja evankeliumin sanomaa.
Me emme ole julistamassa mitään kummallista oppia,
jota on mahdoton edes perustella.

Ei, me olemme julistamassa TOTUUTTA,
perimmäistä totuutta.

Me emme suinkaan väitä, että me OMISTAMME totuuden.
Ei se ole meidän, vaan se on JUMALAN totuus.
Se on kuitenkin selvästi ilmoitettu Jumalan sanassa, Raamatussa.
Ja Pyhä Henki selvästi sen jakaa niille, jotka sen ottavat vastaan.

Emmekä me myöskään väitä, että vain MEILLÄ tai vain
lähetyshiippakunnalla olisi perimmäinen totuus.
Ei, vaan Kristus on Pyhän Hengen kautta ilmoittanut tuon
totuuden Kirkolleen, Kristuksen kirkolle.
Tuo maailmanlaaja Kirkko, ”elävän Jumalan seurakunta …
on totuuden pylväs ja perustus” (1. Tim. 3:15)

Kirkon ja seurakunnan tehtävä olisi kuuluttaa maailmalle
Jumalan totuutta, vähääkään siitä tinkimättä
tai vähääkään epäröimättä.
Meidän tulisi uskaltaa sanoa kaikkien maailman uskontojen
ja oppien keskellä:
”Meillä on varmasti totuus. Hän on meidän Herramme ja
Vapahtajamme Jeesus Kristus. Tulkaa Hänen luokseen
kaikki etsivät ja nälkäiset ihmiset”