Päivänavaus ala- ja yläkoululle
Meillä on aikaa. Eikö se ole riemullista todeta, että meillä on aikaa? Meillä on aikaa kasvaa ihmisenä, aikaa on jalostamaan kaikki taitomme ja kykymme, aikaa on kasvaa ystäväksi ja ystävälliseksi ihmiseksi. Meille on annettu aikaa. Siitä tahdon kiittää tänä aamuna.
Monella ihmisellä ei ole aikaa tänä aamuna. Suurin osa ihmisistä rientää töihin, joutuu ruuhkaan ja rasitukseen. Heillä ei ole aikaa, he saattavat rukoilla kiireessä, sillä kiire ei suo lepoa, mutta ha saattavat huokailla. Meillä on aikaa rukoukseen, niin että voimme rukoilla tänä aamuna kaikkien niiden puolesta, jotka käyvät työssä ja joilla on kiire.
Ensi sunnuntaina on rukoussunnuntai. Aikuiset rukoilevat lasten ja nuorten puolesta ja nama puolestaan rukoilevat toistensa ja aikuisten puolesta. Meillä on juuri nyt aikaa siihen. Siitä kiitämme taivaan Isää ja koulua.
Tänä aamuna rukoilemme kaikkien työssäkäyvien puolesta: äidin, isän, sedän, tädin, kummin, naapurin puolesta; kiireisten ihmisten ja työpaineittensa ahdistamien puolesta [, niiden puolesta, jotka joutuvat hoitamaan koneita tai papereita, jotka kuljettavat autoja tai jotka opastavat ihmisiä, jotka tekevät työtä kasvatustehtävissä tai hoitavat sairaita].
Rukoilemme tänä aamuna koulumme puolesta, opettajiemme, toveriemme, vahtimestarien, talonmiehen, emäntien ja sihteereiden sekä oppilaiden, toverien, työrauhan ja luokkamme puolesta.
Rukoilemme tänä aamuna kotimme ja perheittemme puolesta, että Jumala lahjoittaisi ihmeellisen rauhansa sydämiimme ja elämäämme. Muistamme tänä aamuna niitä koteja, joissa ei ole rauhaa ja rakkautta.
Rukoilemme tänä aamuna maailman ja sen rauhan, ruoan, elämän puolesta.
Me ristimme kätemme ja kumarramme päätämme ja rukoilemme kaikki yhdessä hitaasti sen rukouksen, joka alkaa sanoilla Isä meidän: …
Herra, siunaa meitä ja varjele meitä…