Ennen Isä meidän rukouksen opettamista Jeesus antoi kolme hyvää ohjetta.
1. Kun rukoilet, mene sisälle huoneeseesi!
Jeesuksen ohje voi tarkoittaa huonetta, jossa voi olla yksin, muiden katseilta piilossa. Usein kuitenkin sanomme, että rukoilla voi missä tahansa ihmisten ilmoilla. Eipä rukoustani toiset näe. Voin rukoilla vaikka ostokeskuksen käytävällä. Matteuksen evankeliumi kertoo kuitenkin tärkeän asian. Jeesus ohjaa meitä keskittymään ja rukouksessa tulemaan kosketuksiin sisimpämme kanssa. Mene sisälle huoneeseesi!
Vanha testamentti tuntee myös rukouksen omassa hiljaisuudessa ja oman tavan mukaan. Kuningasten kirja (2.Kun 4:33) kertoo, että Elisa sulki oven perässään ja rukoili. Danielkin rukoili hiljaisuudessa, vaikka rukoileminen oli kiellettyä (Dan 6:11).
Daniel meni huoneeseensa ja rukoili kolmasti päivässä ”niin kuin hänellä ennenkin oli ollut tapana”. Danielin kirja kertoo tämän hänestä sen jälkeen, kun oli annettu määräys, että kukaan ei saa pyytää mitään keneltäkään muulta kuin kuninkaalta. Daniel rukoili, kuten hänellä ennenkin oli ollut tapana. Tapa kantaa rukoustakin. On hyvä miettiä, mikä olisi itselle hyvä hetki ja huone, jossa voi rauhassa rukoilla. Miten rukouksesta voisi tulla hyvä tapa?
Toinen Jeesuksen ohje hiukan askarruttaa mieltä. Jeesus sanoi:
2.Rukoile Isääsi, joka on salassa!
Rukous liittää meidät johonkin toisenlaiseen. Jumala ei ole salaperäinen mutta kylläkin salattu ymmärrykseltämme. Rukoile Isääsi, joka on salassa. Rukous on erityinen hetki, ei ollenkaan välttämättä jokin juhlatila vaan sellainen juhlahetki, jossa saamme vapaasti olla ja kokea oikeaksi oman paikkamme salatun Jumalan edessä. Tähän liittyykin sitten kolmas, hyvin selkeästi annettu rukousohje:
3.Älkää hokeko tyhjiä!
Rukouksella on tarkoitus ja tehtävä. Vanhan testamentin Saarnaajan kirja sanoo saman melkeinpä humoristiselta kuulostavalla tavalla (Saarn 5:1-2):
Älä ole kerkeä kieleltäsi
äläkä puhu harkitsematta Jumalan edessä,
sillä Jumala on taivaassa ja sinä olet maan päällä.
Olkoot sanasi sen vuoksi harvat.
Sillä ”paljosta työstä saa levottomia unia, paljosta puheesta kuuluu tyhmän ääni”.
Rukouksen aiheita kyllä riittää, tyhjiä ei tarvitse hokea. Maailman tilanne huolestuttaa monia. Ei tarvitse mainita enempää kuin Pohjois-Korea, Donald Trump ja terroriteot. Rukouksen aiheita on riittävästi. On syytä rukoilla myös siksi, että jaksaa elää uhkakuvien aikana.
4. Kaatuneitten muistopäivä ja rukoussunnuntai
Vietämme tänään kaatuneitten muistopäivää. Tämä päivä kertoo, että uhkakuvia on ollut ennenkin. Kansamme on tuntenut olevansa lopun edessä. Kansan olemassaolo on ollut uhattuna. Varmasti on rukoiltu Jumalaa. Kirkkojen sankarihaudoille lasketaan tänään kukkia ja seppeleitä. Kukat ovat elämän vertauskuvia. Seppeleen pyöreä muoto on iankaikkisuuden vertauskuva.
5.Jeesus sanoi: Teidän Isänne kyllä tietää, mitä te tarvitsette!
Inhimilliseltä kannalta voisi kysyä, että miksi sitten rukoilla, jos Hän jo tietää. Rukouksessa ei kuitenkaan ole kysymys vain Jumalasta vaan myös meistä. Rukous on asettumista Jumalan ja hänen tahtonsa yhteyteen.
Jeesus opetti Isä meidän rukouksen. Tästä tänään luetusta Matteuksen evankeliumin kohdasta puuttuu meille tuttu lopetus: ”Sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.” Kirkko sitä käyttää ja sen tausta on juuri varhaisen kirkon jumalanpalveluksissa. Rukous päättyi jo tuolloin ylistykseen ja varmuuteen Jumalan kunniasta ja voitosta. ”Voima ja kunnia” kuuluivat myös Vanhan testamentin maailmaan: ”Tunnustakaa Herran kunnia ja voima!” (Ps 29:1).
6. Rukouksen kirkko?
Onko kirkkomme rukouksen kirkko? Julkisuuskuvan mukaan niin ei ole. Kirkko on julkisuudessa, lehti-, radio-, ja televisiouutisissa mielipiteiden kirjoa heijasteleva kirkko. Toisenlaisiakin merkkejä toki on. Helsingissä ovat meneillään kirkon musiikkijuhlat.
Eilen musiikkijuhlilla esitettiin noin tuhannen laulajan suurkuoron voimin Händelin Messias Oratorio. Tohmajärven kirkkokuoro Kaiku oli mukana sitkeän työn vaatineessa kuorojuhlassa. Tohmajärveläisten mukana oli myös muutama laulaja täältä Rääkkylästä ja Kiteeltä. Georg Friedrich Händel sävelsi Messias Oratorion vuonna 1741. Tekstit ovat Raamatun tekstejä.
Siis yli 250 vuotta sitten sävelletty raamatuntekstien kuoroteos elää yhä.
Raamattu ja rukous yhdistettynä musiikkiin irrottaa ne väittelyn ilmapiiristä. Jotain sellaista tarvitsemme. Rukous ei ole vain pyyntöjä mielipiteiden tueksi vaan asettumista Jumalan eteen.
Moni lienee pannut merkille, että urheilijat saattavat rukoilla ennen kilpailun alkua. Kun urheilija rukoilee ennen suoritusta hän ei pyydä voittoa vaan sitä, että kykenisi keskittymään mahdollisimman hyvää suoritukseen. Rukous ei ole toista vastaan.
Myöskään esirukouksessa ei rukoilla koskaan toista vastaan. Pyydämme hyvää toiselle ja rukoilemme itsemme, omien elämänvaiheidemme ja läheistemme puolesta. Antakaamme tilaa sisäiselle huoneellemme! Antakaamme tilaa sydämen puheelle Jumalan kanssa!