6. sunnuntai pääsiäisestä, Joh. 15:26 – 16:4, Jussi Mäkelä

Jussi Mäkelä
Vuosaari

(Vaalisaarna)
Minä uskon. Minä uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Miksi? Miksi minä uskon Jumalaan? Eikö olisi paljon järkevämpää olla uskomatta ja riisua tämä alba päältäni – alba joka kuvaa sitä, että olen pukenut Kristuksen ylleni – heittää se nurkkaan, marssia pitkin keskikäytävää ulos – vaihtaa ammattia ja mennä oikeisiin töihin, niin kuin papeille leikkisästi sanotaan? No miksen jo lähde? Miksi edelleen seison tässä teidän edessänne? Mikä saa tämän aikaiseksi tai kuka? Puolustaja.

Mutta – Puolustaja siis Pyhä Henki – on todella vaikea tapaus. Ei siinä mielessä, että hän aiheuttaisi meille hankaluuksia. Päinvastoin, mutta meidän on vaikea ymmärtää häntä. Jokainen meistä ymmärtää Jeesuksen, ja Isä Jumalakin on vielä helppo käsittää. Mutta Pyhä Henki tuntuu jotenkin niin kaukaiselta. Kuka ihme Pyhä Henki sitten oikein on? Parasta aloittaa selvittäminen Uuden testamentin alkukielestä eli kreikasta. Sana ”pneuma” tarkoittaa henkeä, henkäystä ja tuulta.

”Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee.” (Joh. 3:8)

Niin kuin me emme voi nähdä tuulta, emme me voi nähdä Pyhää Henkeäkään. Mutta niin kuin me voimme nähdä ja tuntea tuulen vaikutuksen, niin me voimme myös nähdä ja tuntea Pyhän Hengen vaikutuksen elämässämme. Kokeillaanpa vaikuttaako Henki meidän elämässämme? Hengitetään ihan rauhallisesti ja vedetään syvään henkeä – sisään ja ulos. Huomaatko kuinka henki kulkee? Mutta vaikka meillä kuinka henki kulkisi, ei se kerro meille siitä vaikuttaako Pyhä Henki todella elämässämme. Pyhä Henki on siitäkin syystä vaikea tapaus, että me emme voi koskaan olla täysin varmoja siitä, milloin hän vaikuttaa. Mistä sitten voimme tietää onko meillä Pyhää Henkeä vai ei?

Pyhä Henki on ”liittymä” Jumalan ja meidän välillä

Jeesus sanoo: ”Pyytäkää, niin teille annetaan. Etsikää, niin te löydätte. Kolkuttakaa, niin teille avataan. Sillä pyytävä saa, etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan… Jos kerran te pahat ihmiset osaatte antaa lapsillenne kaikenlaista hyvää, niin totta kai teidän Isänne paljon ennemmin antaa taivaasta Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä pyytävät.” (Luuk. 11:9,10,13)

Jumala ei kiellä Pyhää Henkeä keneltäkään, joka sitä vilpittömästi pyytää. Me saamme Pyhän Hengen lahjaksi. Me emme voi tietää, mutta me voimme uskoa. Mitä virkaa sitten Pyhällä Hengellä on? Kukaan ei voi olla elävään Jumalaan yhteydessä ilman Pyhää Henkeä. Kun haluat pitää yhteyttä läheisiisi, tarvitset puhelinliittymän. Kun haluat pitää yhteyttä Jumalaan, tarvitsemasi liittymä on – Pyhä Henki. Hän synnyttää yhteyden Jumalan ja meidän välillemme. Väitetään, että Jumalan puhelinnumero on 5015. Tarkistussoittoni perusteella nauhoitettu viesti vastasi: ”Numerovalintanne on virheellinen. Olkaa hyvä ja yrittäkää uudelleen.” Yritin tietenkin uudelleen, mutta tällä kertaa oikeilla välineillä. Avasin Raamattuni ja etsin sieltä psalmin 50 ja jakeen 15, siellä sanotaan näin:

”Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua.” (Ps. 50:15)

Ilman Pyhää Henkeä me emme osaisi huutaa Jumalaa avuksemme. Mutta tänään me ”huudamme” täällä Pyhää Henkeä avuksi, sillä ehtoollisrukouksessa on ns. epikleesi, joka tarkoittaa Pyhän Hengen avuksi huutamista. Se menee näin: ”Lähetä Pyhä Henkesi siunaamaan meitä, että ottaisimme uskossa vastaan Poikasi ruumiin ja veren.” Ilman Pyhää Henkeä ehtoollinen olisi meille vain leipää ja viiniä. Mutta hänen avullaan me uskomme, että Jeesus on siinä salatulla tavalla läsnä. Mutta kun me huudamme Pyhää Henkeä apuun, niin voimmeko olla varmoja siitä, että hän tulee?

Jeesus sanoi: ”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” (Matt. 18:20)

Me olemme täällä koolla Jeesuksen nimessä, ja meitä näyttäisi täällä olevan juuri ja juuri yli kolme henkeä paikalla [n. 200 henkeä oli paikalla]. Jeesus on siis täällä meidän keskellämme. Se on mahdollista juuri Pyhän Hengen avulla. Me emme näe täällä Jeesusta, mutta – me uskomme hänen olevan keskellämme. Minä uskon.

Totuuden Henki todistaa Jeesuksesta

Pyhä Henki oli mukana kaikissa Jeesuksen maan päällisen elämän vaiheissa. Esimerkiksi enkeli ilmoitti Marialle, että Pyhä Henki saa hänet raskaaksi. Tai kun Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen, laskeutui Pyhä Henki kyyhkysen muodossa hänen ylleen. Oleellista on huomata, ettei Pyhä Henki tee itseään tunnetuksi vaan Jeesusta. Hän kääntää katseemme Jeesusta kohti. Kun me uskomme, että Jeesus on kuollut puolestamme, niin se on juuri Pyhän Hengen työtä. Kun me uskomme, että Jeesus on ja noussut kuolleista, niin se on juuri Pyhän Hengen työtä. Pyhä Henki on siis uskomme synnyttäjä. Kukaan ei voi uskoa Jumalaan ilman Totuuden Henkeä.

”Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden.” (Joh. 16:13)

Mikä sitten on totuus? Minä uskon. Minä uskon, että Jeesus on totuus – tie, totuus ja elämä. Totuus on, että Jumala on Luonut taivaan ja maan. Totuus on, että Jeesus on Jumalan ainoa Poika. Totuus on, että Pyhä Henki todistaa meille Jeesuksesta ja synnyttää meissä uskon.

”Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” (Joh. 8:32)

Mistä? Mistä me sitten olemme vapaita? Me olemme vapaita synnin ja kuoleman orjuudesta. Me emme ole synnittömiä, mutta uskomme Jeesukseen pelastaa meidät. Sillä Jeesus on avannut tiemme Jumalan luo, sillä Kristuksen tavoin, mekin saamme kerran nousta kuolleista – kuolema on voitettu, emme ole enää sen orjia.
Kyse on uskosta

Kukaan ei voi sanoa: ”Jeesus on Herra”, muuten kuin Pyhän Hengen vaikutuksesta.” (1. Kor. 12:3)

Minä uskon. Minä uskon, koska Pyhä Henki on synnyttänyt minussa tämän uskon. Siksi en heitä albaa nurkkaan, siksi en kävele kirkosta ulos, vaan saarnaan ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Usko on se, millä Pyhä Henki yhdistää meidät ikuiseen Jumalaan. Me saatamme uskoa jokainen hieman erilailla eri uskon kohdista, mutta mitä Jumala meiltä odottaa, on uskoa Jeesukseen. Uskon määrällä ei ole väliä, vaan laadulla. Ja oikeanlaatuista se on, kun uskomme kohde on Jeesus. Siihen mihin tiede ei pysty, me pystymme Pyhän Hengen avulla. Me todistamme siitä, että Jeesus on Jumalan Poika.

Meidän aikuisten usko on ehtinyt kohdata monia vaikeuksia: pettymyksiä itseemme, toisiin kristittyihin, ja ehkä jopa Jumalaankin. Mutta kun pieni tyttäreni kiipesi syliini ja sanoi: ”Isi, sä oot maailman paras isi. Isi sä oot ihana” ja halasi minua, niin pappikin oppi mitä todellinen lapsen usko on. Juuri tuollaista rakkautta ja lapsen uskoa Jumala meiltä odottaa, että me luotamme Häneen, kävi elämässämme miten kävi. Ja Pyhä Henki muistuttaa meitä tästä, hän auttaa uskoamme kestämään vaikeuksien keskellä. Kun uskomme on koetuksella, muistuttaa Pyhä Henki meitä pienoisevankeliumin sanoin:

”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” (Joh. 3:16)

Kun me uskomme tähän, on Pyhä Henki tehnyt meissä työtään. Hän, joka tuntui niin kaukaiselta, onkin meitä lähinnä, sillä juuri hänen ansiostaan, me koemme yhteyttä Jumalaan ja Jeesukseen. Uskossa me annamme itsemme Jumalan käsiin. Kyse on aina lopulta uskosta – uskosta koko elämämme on kiinni. Ja minä uskon – minä uskon.
– –
Lauloin oman sävellykseni: Minä uskon (Apostolinen uskontunnustus)