6. sunnuntai pääsiäisestä, Joh. 17:18–23, Miikka Tarpeenniemi

Miikka Tarpeenniemi
Jyväskylän seurakunta

Jeesuksen jäähyväisrukous. Sellaisen otsikon alle tämä raamatunkohta sijoittuu Johanneksen evankeliumissa. Jäähyväisrukous palauttaa meidät hetkeen ennen Jeesuksen kiinniottoa ja vangitsemista kiirastorstai-iltana. Tuossa hetkessä Jeesus jätti hyvästejä opetuslapsilleen ja kertoi näkemyksensä siitä, miten tapahtumat tulisivat menemään.

Hyvät ystävät. Tänään, kuudentena sunnuntaina pääsiäisestä, olemme edenneet pääsiäisen ilosta helatorstain hämmennykseen asti. Jeesus nousi kuolleista ja ilmestyi sen jälkeen opetuslapsille, mikä vakuutti heidät siitä, että Jeesus on Herra. Helatorstaina Jeesus siunasi opetuslapset ja sitten astui ylös Taivaaseen. Jeesuksen, siis Pojan, osuus Jumalan pelastussuunnitelmasta oli suoritettu.

Helatorstain jälkeen opetuslapset olivat hämmentyneitä. Jeesus oli lähtenyt, kuten hän oli heille kertonut. Jeesus oli lähtenyt, ja nyt he olivat omillaan. Tai näin he varmaankin ajattelivat. Jeesus oli lähtenyt, mutta Jumala ei ollut hylännyt opetuslapsia.

Jumala ei ollut hylännyt opetuslapsia. Hän lupasi heille puolustajan. Puolustajan, joka on puolustaja isolla P-kirjaimella. Puolustajan, joka antaisi heille varmuutta ja lujuutta siinä tehtävässä, jonka Jeesus heille antoi.

Hyvät ystävät. Ajatellaanpas näin. Me kristityt ollaan yksi iso joukkue. Meidän joukkue on 2000 vuotta vanha ja meillä on vahvat perinteet.

Meidän joukkue on saanut alkunsa tietysti Jeesuksen seuraamisesta. Meidän ensimmäiset pelaajat oli opetuslapset, joiden peli alkoi helatorstain tapahtumista. Siis silloin, kun Jeesus näytti, että kaverit hei, nyt on teidän vuoro, mun osuuteni tässä on tehty.

Jeesus oli valmistanut ja koutsannut opetuslapsia kaiken aikaa tähän tulevaan peliin. Jeesus tiesi, että hän ei voinut pelata peliä opetuslasten puolesta, mutta hän olisi silti mukana pelissä. Siksi Jeesus onkin meidän joukkueen valmentaja.

Hän on valmentaja, joka kuuntelee jokaista pelaajaa. Hän on valmentaja, joka pyrkii löytämään jokaisen pelaajan vahvuudet. Ja hän on valmentaja, joka pistää nämä vahvuudet yhteisen joukkueen hyväksi pelissä.

Jeesus on kuitenkin siinä mielessä jännä valmentaja, että hän ei rekrytoi joukkueeseen kuin ainoastaan hyökkääjiä. Siis sellaisia pelaajia, joiden tehtävänä on mennä ja tehdä. Mennä ja tehdä eli pelata aktiivisesti, saada tulosta aikaan ja viedä joukkuetta eteenpäin. Tällaiseksi hyökkääjäksi Jeesus meitä jokaista kutsuu. Meiltä odotetaan rohkeutta lähestyä jokaista toista ihmistä, rohkeutta kutsua heitä mukaan ja rohkeutta kertoa Kristuksesta.

Noh, mikään joukkuehan ei pärjää pelkällä hyökkäyskalustolla. Tarvitaan myös puolustusta. Meidän kristittyjen joukkueessa puolustuksesta vastaa Pyhä Henki. Pyhä Henki on puolustaja isolla P-kirjaimella. Se tarkoittaa sitä, että muita puolustajia ei tarvita. Puolustus on kondiksessa, kun Pyhä Henki toimii.

Puolustajana Pyhä Henki ei kuitenkaan konkreettisesti pistä itseään likoon maalin edessä tai blokkaa vastustajan vetoja. Pyhän Hengen puolustustaktiikka toimii niin, että se saa meidät hyökkääjät puolustamaan. Jokainen hyökkääjä siis myös puolustaa.

Mutta jutun juju on se, että silloin, kun me puolustetaan, me ei puolusteta itse, vaan meissä puolustaa Pyhä Henki. Pyhä Henki saa meidät tekemään meidän puolustuksesta vakuuttavan. Se saa meidät pistämään oman kropan likoon ja blokkaamaan vastustajan vetoja.

Niin kuin kaikissa joukkueissa, myös meidän joukkueessa kokoonpano vaihtuu, kun tarpeeksi pitkään pelataan. Vanhojen ja pitkään pelanneiden pelaajien tilalle tulee uutta energiaa ja puhtia nuorista vahvistuksista, uusista pelaajista. Ensimmäiset opetuslapset, siis apostolit, tekivät oman osansa ensimmäisellä vuosisadalla. Sen jälkeen on ollut muiden vuoro. Ja nyt on meidän vuoro! Uusia hyökkääjiähän mahtuu mukaan koko ajan.

Hyvät ystävät. Meidän joukkue toimii, kun me 1) kuunnellaan tarkalla korvalla meidän valmentajaa, siis Jeesusta, 2) luotetaan siihen, että Pyhä Henki on meidän mukana puolustamassa ja 3) rohkaistutaan itse hyökkäämään aktiivisesti ja saamaan tulosta aikaan. Päivän evankeliumitekstissä Jeesus itse rukoilee, että tämä toteutuisi. Hän sanoo: Isä, minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa.

Siis että me kaikki olisimme yhtä… Tähän rukoukseen myös me saadaan tänään liittyä:
Isä, tee meistä vielä entistä tiiviimpi joukkue.
Jeesus, valmenna meitä, jotta me saataisiin pelissä itsestämme paras irti.
Pyhä Henki, vahvista meitä puolustuksessa. Aamen.