9. sunnuntai helluntaista, Matt. 7:13 -14, Matti Perälä

”Menkää sisään ahtaasta portista”. Mitä on ahdas portti? Mihin yhteyteen tuo Jeesuksen kehotus kuuluu? Matteus antaa selityksen. Juuri ennen ahdasta porttia Jeesus opetti: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevät teille, tehkää se heille.” (Matt. 7:12). Tämä on se ahdas portti. Moni ei siitä portista sovi menemään.
Ja tuon ahdas portti -kohdan jälkeen Jeesus sanoo: ”Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia.” (Matt. 7:15).
Raamatun sanomasta saa aivan eri käsityksen, jos jää miettimään vain ahdasta porttia katselematta edes muutaman jakeen verran ympärille.
Ahtaasta portista mahdun, jos kohtelen toisia niin kuin toivon itseäni kohdeltavan. Ahtaasta portista kuljen, jos olen tietoinen, että sisälläni on susi – vaikka tekeytyisin lampaaksi.
Tämä on Kuusankosken pappilan juhla. Pappilalla on historia. Kristinuskolla on historia. Jeesus nasaretilainen on todella täällä maan päällä kävellyt historian henkilö. Siitä ei todista vain Raamattu vaan myös ns. maallisen historia. Uskolla on historia mutta usko ei ole historiaa. Usko on nyt. Ahdas portti on nyt olemassa.
”Menkää sisään ahtaasta portista.” Kuulostaa vaivalloiselta. Ensimmäinen ajatus voi olla, että mahdunko minä. Mahtumisessa voi olla yksi avain. Kuinka suurina yritämme sisään Taivaan valtakuntaan? Kuinka suurina yritämme ylipäänsä mihinkään? Kuinka suuria yritämme olla toistemme silmissä? Millaista olisi olla ahtaan portin kristitty?
Kerran kysyin nuorelta ihmiseltä, että mitkä ne sinun mielestäsi ovat kristityn tuntomerkit. Mistä tunnistat kristityn? ”No se on sellainen, joka kulkee villasukat makkaralla virsikirja kainalossa ja syö kokkelipiimää.”
Kristitty olisi siis jonkinlainen menneisyydestä elämään unohtunut pilakuvahahmo. Olin huvittunut mutta sitten kiitollinen nuoren ja nuorten ryhmän muistakin vastauksista. Niistä päästiin pohtimaan, mitä kristityn nykyiset tuntomerkit voisivat olla. Ja mutkin kuin ulkonäköön liittyvät.
Julkisuudessa näkyvät useimmiten vain kielteiset hahmot, tyyppikannanotot. Nykyisin riittää ikään kuin tiedoksi, että heittää epäilyksen varjon ja antaa toisten sitten suurennella sitä.
Raamattuakin käytetään monenlaisiin tarkoituksiin. Se on hämmentävää.
Kukaan ei ymmärrä Raamattua sellaisenaan. Aina on kysymys valinnasta ja tulkinnasta. Paras menetelmä Raamatun tulkintaan ja Raamatun sanoman kuulemiseen on rukous ja hiljainen tila.
Raamatunlukijan on kamppailtava lampaan vaatteidensa ja suden sisimpänsä kanssa.
Ahtaan portin vertaus kuuluu Matteuksen evankeliumissa kokonaisuuteen, jossa kysytään taivaaseen pääsyn edellytyksiä. Miten päästä Jumalan valtakuntaan? Monastikin olen kuullut vastakysymyksen: Miksi pitäisi päästä Jumalan valtakuntaan. Mitä hyötyä siitä olisi? Tukea saa Raamatun kertomuksen miehestä. Hänestä. joka tuli juoksujalkaa Jeesuksen eteen. Hän puuskutti ilmoille kysymyksensä:
” Hyvä opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta perisin iankaikkisen elämän?” (Mark. 10:17). Siinä kysymys. Entäpä vastaus? Jeesus ei alkanut puhua sielusta vaan köyhistä. Se, miten suhtaudut toisiin ihmisiin, kertoo sielusi tilan. Ja pelastuksen. Ensin täällä maan päällä. Onnellisin ja elämäänsä tyytyväisin ei ehkä olekaan se, joka katsoo tai kokee voivansa tehdä kaiken minkä haluaa. Onnellisin onkin ehkä hän, joka kokee elämässään merkityksen. Siksi monet vapaaehtoistyöntekijät ovat iloisia.
Ja toiseksi, se iankaikkisen elämän periminen. Jeesuksen ottaminen vakavasti tarkoittaa sitä, etten enää näekään vain itseäni ja napaani. Ahdas portti on siitä luulosta vapautumista, että minä itse pelastaisin itseni.
Jeesus pelastaa ihmisen. Jeesus pelastaa koko ihmisen. Jeesus ei pelasta vain jotain ominaisuuksia ja suuntauksia. Seksuaalisiakaan
Totuus ja harha ovat mitä ajankohtaisin aihe uskomme ja tämän maailman tilanteen kannalta. Juuri nyt elämme aikaa, jona totuus ja harha leivotaan yhteen. On erittäin vaikea, päivittäin, päästä perille, mikä uutisissa mahdollisesti on totta. Meidän on syytä rauhassa katsella omat jalansijamme ja lakata ryntäilemästä erilaisten väittämien perästä.
Kerron yhden esimerkin. Olin äskettäin kokouksessa Saksassa. Kokouksen aiheena oli luterilaisen kirkon tunnustus. Yhtenä keskustelunaiheena oli tekoäly. Siis, uusiakin asioita arvioidaan aika perinteisin työkaluin. On arvioitava mikä on hyödyksi ja mikä haitaksi, mikä olisi oikein ja mikä väärin. Ja tähän saarnan sanon nyt painokkaasti: uskoon kuuluu eettinen fundeeraus eli oikean ja väärän kysymykset. Mutta iankaikkisen elämän periminen toteutuu Jeesuksen Kristuksen edessä.
Ahdas portti saa meidät helposti mukaan laatimaan omia portinpieliä. Ahdas portti on Raamatussa sielun ja lähimmäisen kysymys.
Jumalan Sanalla, Raamatulla on paljastava tehtävä.
Sana paljastaa lopulta sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. Tänään luettiin katkelma heprealaiskirjeestä (Hepr. 4:12). Siinä kerrottiin, että sana ei hyödytä mitään, ellemme anna sen sulautua meihin. Ne ovat ne meidän omat ja punnitut jalansijamme. Sanaan sulautuneina voimme lakata horjumasta ”puolelta toiselle” (1. Kun 18:21). Sanaan sulautumista on löytää oma tila Raamatun ja rukouksen läheisyydessä.
Ahdas portti on edessä myös yhteiskunnalla, Suomen maalla ja kansalla. Ahdas portti on välttämätön. Ahdas portti ei kuitenkaan ole se, missä olo tehdään ahtaaksi ja suppeaksi. Se ei vie elämään. Ahdas portti on se, missä kohtelemme toisiamme samoin kuin toivomme itseämme kohdeltavan – yhdenvertaisesti ja syrjimättä. Ahdas portti on se, missä lakkaamme kuljeskelemasta susina lampaiden vaatteissa.
Kansamme on saatava ymmärtämään, että ahdas portti on nyt välttämätön. Ja se tarkoittaa sitä, etteivät elämää kieltävät, rasistiset tai mitkään syrjivät ja eriarvoistavat voimat pääse vallalle.
Elämään vie tie, joka avautuu ahtaasta portista. Elämän tie on Jeesuksen seuraamisen tie. Elämän tie ei ole siinä, että esiinnymme totuutena. Elämän tie on ihmisen tie. Meihin pyrkivät vaikuttamaan niin totuus kuin harhakin. Emme voi välttää pimeitäkään laaksoja. Raamattu opettaa, että niistäkin kuljetaan läpi (Ps.23). Tahdomme toimia taivaan ja lähimmäisen puolella tekeytymättä sen paremmin susiksi kuin lampaiksikaan.
Uskomme taivaalliseen Isään tämän maailman ja maailmankaikkeuden Luojana. Uskomme Jeesukseen Kristukseen. Hän on Pelastajamme, Herramme ja Mestarimme. Uskomme Pyhään Henkeen. Hän vakuuttaa, että anteeksianto on alusta loppuun Jumalan asia.
Ahdas portti on Jeesus Kristus itse. Hän on tie Elämään!