Helluntaiaatto, Jh. 14: 15 – 21, Esko Väyrynen

Keravan seurakunnan kustantaman joukkojulkaisun viimeisimmässä numerossa eräs seurakuntamme jäsen nimeltä mainittuna valittaa sitä, että kirkossa ei paljon puhuta seksuaalisuudesta. Hän jatkaa: ”Kirkko ehkä korostaa kuudetta käskyä enemmän kuin muita käskyjä, niin kuin se olisi muita tärkeämpi käsky. Olen joskus ihmetellyt, pitäisikö minun pyrkiä siihen, että Jeesus riittää ja täyttää kaikki tarpeeni, kuten joskus kuulee sanottavan? Järkeni ei suostu tätä uskomaan.” Hänen ahdistuksensa taustalla on hylätyksi tulemisen katkera kokemus, avioero.
Vaikka täytyykin omalta kohdalta todeta oikeaksi hänen väitteensä, että aiheesta ei vielä osata puhua suoraan, kuitenkin katson velvollisuudekseni käsitellä aihetta.
Tämän päivän evankeliumissa Jeesus sanoo: Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni. Silloin on kysyttävä, mitä Jeesus on käskenyt. Kun juutalainen lainoppinut tiedusteli Jeesukselta lain suurinta eli tärkeintä käskyä, niin siihen Jeesus vastasi: ”Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Näissä kandessa käskyssä riippuu laki ja profeetat.” Mt. 22: 37-40.
Jeesus siis panee käskyt seuraavaan tärkeysjärjestykseen: ylitse kaiken Jumalan rakastaminen, mutta yhtä tärkeänä lähimmäisen rakastaminen. Jeesus vielä täsmentää, että näihin kaheen käskyyn sisältyy laki, jolla Raamattu tarkoittaa Mooseksen lakia, joka taas tiivistyy kymmeneen käskyyn.
Toisin sanoen, joka sanoo rakastavansa Jeesusta, hän pyrkii kysymään, miten hän voisi elää Jumalan tahdon mukaan. Siihen sisältyy silloin myös kuudes käsky. Se ei ole muita tärkeämpi käsky, mutta tarpeellinen ja välttämätön, jos otamme lähimmäisen oman itsemme rinnalle. Ihmisen itsekkyys, intohimo, haluaisi tietysti kumota tai syrjäyttää kuudennen käskyn. Jeesus ei anna siihen lupaa sille, joka haluaa seurata Jeesuksen neuvoa. Jeesus toteaa päinvastoin, että hän ei ole tullut kumoamaan lakia tai profeettoja vaan täyttämään, Mt. 5:17.
Jumalan laki on kyllä aina ihmisjärjen vastainen. Paratiisissa oli käsittämättömästi puu, josta oli hyvä syödä ja se oli ihana katselle ja suloinen puu antamaan ymmärrystäkin, 1.Ms.3:6. Kuitenkin juuri siitä puusta oli Jumala sanonut: Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi, 1.Ms.3:3. Ainut peruste kiellolle: ettette kuolisi.
Yhtä järjen vastainen kuin oli kielletty puu, oli Jumalan keksimä sovitus synnistä eli kiellon rikkomisesta. Jumala antoi ainoan Poikansa kärsiä julman ristinkuoleman sen sovitukseksi, kun ihminen oli rikkonut Jumalan käskyn. Kun Jeesus alkoi puhua tästä omille opetuslapsilleen, niin eivät hekään voineet sitä ymmätää. Raamattu kertoo, että Pietari otti Jeesuksen erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko. Mutta Jeesus kääntyi ja sanoi Pietarille: Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten, Mt.16:22-23. Jeesus torjuu kiusauksen heti. Ihminen haluaa kokeilla, kestääkö kiusauksen.
Jumalan tahdon vastaisesti ihminen toimii arvioidessaan Jumalan käskyjä järjellään. Luotu pyrkii silloin ottamaan mittaa Luojastaan. Martti Luther sanoo ”Isä meidän”-rukouksen kuudennen rukouksen: – äläkä saata meitä kiusaukseen – selityksessä: me anomme, että Jumala suojelisi ja varjelisi meitä niin, ettei perkele, maailma ja oma lihamme pettäisi eikä viettelisi meitä epäuskoon, epätoivoon ja muihin suuriin synteihin ja paheisiin. Tuskin on sattuma, että Jeesuksen opettamassa rukouksessa on kuudentena rukous oman lihan viettelyksistä varjeltuminen, kun Jumalan käskyissä on kuudentena aviorikos, kielto lihan synnistä.
Meidän aikanamme tulee suorastaan järkyttävällä tavalla ilmi, että Jumalan käskyt, niin ihmisjärjelle tai omalle lihalle käsittämättömiä kuin ovatkin, ovat elämän suojelemiseksi. Raamatun mukaan synnin, siis Jumalan käskyjen rikkomisen seuraus on kuolema. Järjen vastaisen kiellon rikkomisesta seuraa kuolema.
Kun ihminen järkeään hyväksi käyttäen oli keksinyt sarjan ehkäisykeinoja, niin tuntui vähintäänkin vanhanaikaiselta puhua aviorikoksista. Oli järkevää korstaa aikuisen ihmisen vastuuta ja oikeutta täysipainoiseen ja vapaaseen elämään, aikuisen ihmisen itsenäisyyttä. Mutta nykyisen korkean lääketieteen aikakaudella aviorikos yllättäen osoittautuukin kuolemaksi. Tauti, jolle ei ole keksitty mitään vastamyrkkyä ja joka leviää sukupuoliyhteyden välityksellä, tuo tauti on nimeltään aids eli immuunikato. Sairastuminen tautiin kestää viidestä seitsemään vuotta tartunnasta. Pitkän itämisajan vuoksi sairastumisvaarassa ovat viiden seitsemän vuoden takaisissa irrallisissa suhteissa olleet henkilöt. Tällä hetkellä lääkärien arvioiden mukaan tartunnan saaneita on jo 10 miljoonaa.
Tehokkain tapa välttää tartunta on tämän päivän kielletyn hedelmän koskematta jättäminen eli pidättäytyminen irrallisista suhteista. Tämä taas merkitsee korvapuustia niille, jotka odottavat kuudennen käskyn romuttamista.
Emme osaa kuvitella avioeron kokeneiden hylätyksi tulemisen tuskaa. He tietävät orvoksi jättämisen kivun. Siihen liittyy toisenlaista surua kuin kuoleman tuomaan orpouteen.
Kun me kipuilemme syyllisyyskysymyksen kanssa sen eri vivahteissaan, niin voisimme pysähtyä miettimään Pietarin osaa. Mestari puhutteli häntä saatanaksi, kun Pietari kauhisteli Jeesukselle määrättyä kärsimystä ja kuolemaa. Siitä huolimatta Jeesus ei jättänyt Pietariakaan orvoksi. Jeesus lupasi Pietarille taivasten valtakunnan avaimet, Mt. 16:19. Toisin sanoen, kun itsessään syntinen ihminen saa Jeesuksen lunastamana toimia Jumalan valtakunnan työkaluna, silloin Jeesus antaa Henkensä vahvistukseksi elämässään heikolle kilvoittelijalle.
Jeesus lupaa vahvistaa Sanansa ja sakramenttiensa kautta syntinsä tunustavia. Mestarinsa kieltäneestä Pietarista Jeesus teki seurakunnan paimenen. Paavali ei saanut vapautusta heikkoudestaan, jotta Herran voima kirkastuisi. Sama Herra on heikoissa väkevä meidänkin elämässä. Käskyn pitäminen, Jumalan tahdon noudattaminen, on merkki Puolustajan läsnäolosta, Pyhän Hengen voimasta, ei suinkaan meidän kilvoituksemme korkeasta laadusta. Me saamme hiljentyä nytkin pyytämään Jumalan Hengen voimaa vajavaiseen vaellukseemme.