Henki voitti materian, antoi rohkeuden ja toivon.
Näin kuvattiin leijonien voittamaa MM-kultaa jääkiekossa toissa pyhänä. Suomen joukkue oli etukäteisarvioissa keskitason ryhmä. Vain kaksi NHL-tason pelaajaa, enin osa oli kotimaan pelaajia, monet kokemattomia ja nuoria. Myös tienesteiltään Suomen joukkue hävisi 6-0 muille nimekkäämmille ryhmille. Pelkästään yksi Kanadan joukkueen pelaaja ansaitsi enemmän kuin koko Suomen joukkue yhteensä.
Kuitenkin ihme tapahtui, tai oikeastaan ihme tehtiin. Valmentaja Jukka Jalonen kannusti niin kuin Jeesus opetuslapsiaan: Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.
Marko Mörkö Anttilan johdolla pelaajat antoivat peleissä kaikkensa. Kenelläkään ei ollut varaa alkaa sooloilla. Oli pelattava yhteen joukkueen puolesta. Vahva luottamus toisiin, kannustava yhteishenki ja peräänantamaton asenne tuotti tuloksen, jota on juhlittu turuilla ja toreilla, puolitoista viikkoa sitten myös kotikaupunkimme Keskustorilla. Kun siellä Finlandia kajahti Pirkanpoikien ja Waltteri Torikan esityksenä, erilaiset ja eri-ikäiset fanit liikuttuivat. Yhteyden ja yhteisöllisyyden kokemus oli vahva. Henki oli voittanut materian.
Aika vähäinen oli Jeesuksenkin joukkue, kun kristinusko alkoi. Joukkueen johtaja oli ristiinnaulittu ja viety hautaan. Hänen sanomansa näytti päättyneen tappioon. Joukkue oli sekasorrossa. Pelon kangistamat opetuslapset piileskelivät lukittujen ovien takana. Edessä näytti olevan synkkä tulevaisuus ilman toivoa.
Sitten tuli pääsiäisaamu. Huhu tyhjästä haudasta alkoi levitä. Jotkut olivat hämmennyksissään ja kertoivat kohdanneensa Jeesuksen uudelleen. Varovainen toivo alkoi viritä. Pelkäävissä ja epäröivissä opetuslapsissa syttyi rohkeus. Saattoiko ihme olla totta. Saattoiko kuoleman pimeään tulla valo? Saattoiko Jumala avata tulevaisuuteen uuden oven, tien eteenpäin?
Ihme tapahtui.
Jeesus kyllä lähti taivaaseen Jumalan luo. Hän jätti opetuslapset maailmaan. Mutta Jeesus ei jättänyt heitä yksin. Vapahtaja antoi Pyhä Hengen seuraajilleen tueksi ja auttajaksi. Pyhästä Hengestä tuli kristityille kuin valmentaja, joka rohkaisi ja lohdutti. Henki opasti myös miten elää ja toimia oikein.
Jeesuksen seuraajat lähtivät matkaan Pyhän Hengen voimassa. He kertoivat, että kuolema on voitettu, että rakkaus on vihaa voimakkaampi, että kaiken pimeän läpi loistaa valo, jonka Jeesus Kristus toi maailmaan. Näin sai kirkko alkunsa, vähäisestä joukosta kasvoi vähitellen maailmanlaaja yhteisö. Siihen kuulumme mekin tänne Aleksanterin kirkkoon kokoontuneet synttärisankarit ja muut. Joku sanoisi, että meitähän on täällä väkeä kuin helluntaiepistolassa!
Pyhä Henki saattaa olla vähän hankala asia ymmärtää. Luoja ja Taivaan Isä on kyllä tuttu, Jeesuksestakin on ollut puhetta, mutta mikä on tämä Pyhä Henki?
Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty kirkolle puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Pyhässä Hengessä Kristus on kirkossaan jatkuvasti läsnä. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt toisiinsa, yhteen Kristuksen kirkkoon, yhteen Herraan ja yhteen uskoon. Jeesus lupasi ennen lähtöään: Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.
Pyhää Henkeä mekin tarvitsemme. Tarvitsemme puolustajaa. Tarvitsemme luokse tai avuksi kutsutun rohkaisijan ja auttajan. Tätä Uuden testamentin kielessä puolustaja (kreikan parakletos) merkitsee.
Suomen jääkiekkojoukkueessa nousi esille erityisesti yksi tällainen hahmo, jossa tuntui olleen jotain samaa. Tuo hahmo oli rohkaisija ja hengen luoja. Hän oli kapteeni Marko Anttila. Häntä kutsuttiin lempinimellä Mörkö.
Jotkut sekoittivat Anttilan hahmon muumikirjojen mörköön. Niinpä mörkömukit myytiin kaupoista loppuun.
Aamulehden toimittaja Matti Kuusela kuitenkin muistutti kolumnissaan Marko Anttilan ja muumikirjojen Mörkön erosta. Hän kirjoitti:
”Muumilaakson Mörkö on täysin erilainen kuin kaikkien rakastama, lämmin, kaikkia kannustava, lämpöä hohtava Lempäälän jätti.
Missä Mörkö liikkuu, hän levittää jäätävää kylmyyttä. Missä hän kulkee, maa jäätyy hänen allaan, kukat kuolevat, lehdet tippuvat puista.
Marko Anttilan vaikutus on juuri päinvastainen. Hän saa ympäristönsä heräämään eloon, kukkimaan, kukoistamaan.
Jos Muumilaaksosta pitää etsiä esikuva Anttilalle, hän on muumimamma, joka lohduttaa, kuuntelee, hyväksyy, ottaa huostaansa jopa näkymättömän lapsen ja tekee hänet näkyväksi.”
Näin toimittaja Matti Kuusela.
”Hän saa ympäristönsä heräämään eloon, kukkimaan, kukoistamaan.” Marko Anttilan kaltaisia hahmoja me tarvitsemme. Tarvitsemme kannustajaa, rohkaisijaa, tukijaa, hengen luojaa.
Ei ihme, että somessa Anttilasta oltiin tekemässä jo presidenttiä.
Minusta kuulostaa, että tässä on jotain samaa kuin tämän päivän evankeliumitekstissä. Siinä Jeesus kannustaa ja rohkaisee seuraajiaan: ”Olkaa rohkeat. Älkää vaipuko epätoivoon. Minä jätän teille rauhan.”
Eikö Vapahtajan rohkaisu koske kaikkia meitä? Elämässä tulee joskus mörkö vastaan. Huolet, murheet ja vastoinkäymiset uhkaavat tappaa ilon elämästä. Mieli vajoaa kylmyyteen ja synkkyyteen. Toivoa ei näy.
Silloin Pyhä Henki tulee lähelle. Hän lohduttaa ja rohkaisee. Henki muistuttaa Jeesuksen sanoista: ”Älkää pelätkö. Minä jätän teille rauhan, minun rauhani annan teille. Olkaa rohkeat.”
Näin voi toivo viritä elämään. Jeesuksen lupaama rauha ei tarkoita yksinkertaista ja helppoa elämää. Mutta se tarkoittaa, että koskaan en ole yksin. Vapahtaja on lähellä jokaisena päivänä, jokaisena hetkenä.
Vielä yksi ajatus Suomen MM-joukkueesta. Sen menestyksen takana arvioitiin olevan ryhmän yhtenäisyys. Mörkö ja muut pelasivat yhdessä. Silloin löytyi peli-ilo. Kun toiseen saattoi luottaa, voitiin pelata rohkeasti. Kun tuli vastoinkäymistä, yhdessä lähdettiin jäälle päättäväisesti. Ryhmän yhtenäisyys toi menestystä.
Huomasitko äsken kuullussa helluntain epistolatekstissä yhden sanan? Apostolien tekojen teksti alkoi: ”Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla.”
Tuo pieni sana ”yhdessä” liittyi Pyhän Hengen toimintaan. Pyhä Henki pitää meidät yhdessä. Henki yhdistää meidät toisiimme ja kaikkiin kristittyihin kaikkialla.
Pyhä Henki on rohkaisija, puolustaja, lohduttaja, auttaja. Henki liittää meidät toisiimme. Yhdessä olemme enemmän kuin erikseen. Ja Pyhä Henki käyttää meitä ihmisiä. Meidän kauttamme hän voi levittää iloa, toivoa ja hyvyyttä maailmaan. Näin Jeesuksen alkama työ jatkuu sydämestä sydämeen. Pyhä Henki on luvannut olla lähellämme elämän iloissa ja sen murheissa, kaikkina päivinä maailman loppuun asti.
Siksi, kun lähdette tästä kirkosta, lähtekää rauhassa. Olkaa rohkeat, pitäkää hyvästä kiinni, älkää vastatko pahaan pahalla. Rohkaiskaa arkoja, tukekaa heikkoja, auttakaa sorrettuja, kunnioittakaa kaikkia ihmisiä. Rakastaka ja palvelkaa Herraa Pyhän Hengen voimassa iloiten.