Helluntaipäivä, Joh. 14: 15-21, Seppo Apajalahti

Seppo Apajalahti
Loviisa

Rakkaat kristityt!

Tänään me juhlimme helluntaita. Helluntai on – niin kuin tiedämme kristillisen kirkon syntymäpäivä ja Pyhän Hengen vuodattamisen päivä.

Kuulimme kuvauksen helluntain ihmeestä päivän Uuden testamentin lukukappaleessa. Luen siitä erään katkelman: ”Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia – ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.”

Kristillisen kirkon alku on hyvin merkillinen. Eräs asia, joka yllätti kaikki – oli se, että kirkko heti alusta alkaen oli hyvin kansainvälinen. Ympäri sen ajan tunnettua maailmaa oli kokoontunut ihmisiä Jerusalemiin ja he ymmärsivät yht´äkkiä mitä opetuslapset puhuivat. Ihmettä kutsutaan usein kielillä puhumisen ihmeeksi – mutta yhtä hyvin sitä voitaisiin kutsua ymmärtämisen ihmeeksi.

Tänään meillä on juhla – me saamme tänään kastaa kuusi afganistanista Suomeen tullutta ystäväämme. He ovat ymmärtäneet jotain hyvin tärkeää ja oleellista. He ovat saaneet kosketuksen Jumalan rakkaudesta. Tuo kosketus on tapahtunut kaiken sen rakkauden ja hyvän välityksellä mitä te ja muut kristityt olette tehneet. On hetkiä, jolloin tietämättämme saamme toimia Jumalan käsinä, jalkoina, suina ja korvina. Se on puhetta, joka on koskettanut sydämeen saakka.

Viime kuukausien aikana olemme näiden veljien ja sisaren kanssa opiskelleet uskomme perusteita ja he ovat antaneet vahvan todistuksen siitä, että he haluavat seurata Jeesusta. Siksi on suuri ilo, että saamme tänään liittää heidät kasteen kautta Jumalan perheväkeen ja seurakuntamme jäseneksi.

Jumala ei ole kaukana. Kristus lupasi lähettää Pyhän Henkensä maailmaan. Hän on Puolustaja, hän on Totuuden Henki. Jumala ei ole kaukana – hän tekee yhä työtään meidän keskuudessamme. Aina, kun koemme, näemme, kuulemme – jossain syntyvän uutta uskoa Kristukseen – Jumalan Pyhä Henki on tehnyt työtään. Me emme tänään iloitse jostain, joka on tapahtunut kaksituhatta vuotta sitten – me iloitsemme tänään siitä, että Jumala Henkensä välityksellä on läsnä tässä ja tänään ja tekee hyvää työtään meissä kaikissa.

Hän rohkaisee, Hän lohduttaa, Hän vapauttaa, Hän luo yhteyttä, Hän herättää rakkauden, Hän uudistaa, Hän antaa voimaa jaksaa elämän vaikeuksissa, Hän johdattaa… Jumala ei ole kaukana.