Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet … rakastakaa ja palvelkaa toisianne. (Gal 5:13)
Vapaa suomalainen talonpoika – vapauden perikuva. Sillä tarkoitetaan monenlaisia asioita. On haluttu erottua niistä Euroopan maista, joissa kartanon omistajat omistivat myös alustalaisensa. Lähimpinä meitä Venäjä ja Viro. Vaikka täällä Hartolassa kartanoiden myötä suuri osa asukkaista oli muita kuin vapaita talonpoikia, niin maataviljelevät talonpojat olivat menneinä vuosisatoina samalla tavalla vapaita kruunun alamaisia.
Vapauden ajatuksella on pitkät perinteet. Vapaita olivat ne talonpojat jotka vuosisatoja sitten levittäytyivät Jääsjärven tai Tainionvirran rantamille tai viljaville mäenrinteille eri puolille Hartolaa. Vapautta tosin rajoittivat kuningas ja kirkko – ja katovuodet. Veroja piti maksaa ja kirkon määräyksiä noudattaa.
Vapaita olivat myös ne torppien ja mäkitupien tytöt ja pojat, jotka 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa muuttivat työn perässä Kuusaankoskelle, Kotkaan, Helsinkiin. Kukaan ei voinut estää heitä etsimästä onneaan sieltä, missä he luulivat sen löytyvän. Tosin keisari vaati omat veronsa, kirkko ja pitäjä omansa. Ja pitkinä työpäivinä ei ollut muuta vapautta kuin tehdä työtä.
Vapaita ovat myös ne euronuoret jotka voivat matkustaa ilman rajoituksia Espanjaan tai Italiaan, Thaimaahan. Passi mukana maailma on avoinna.
Kuitenkin verot on maksettava ja lakeja noudatettava. Ja rahaa matkustaminen vaatii. Vapaudella on rajansa.
Vuosisatojen takaiset talonpojat, sata vuotta sitten liikkeelle lähteneet tyttäret ja pojat sekä 2000-luvun nuoret ovat monella tavalla vapaita. Tavallisen ihmisen vapauteen ei ole paljon vaikuttanut se, onko hallitsija ollut Ruotsin kuningas, Venäjän keisari vai Suomen presidentti. Onko Suomi ollut Euroopan Unionin ulkopuolella vai jäsen. Ihmisen vapaus on enemmän riippuvainen siitä, kuinka paljon on hyväksytty toisinajattelua. Suurimman aikaa tunnettua historiaamme se ei ole kansan suurelle enemmistölle ollut ongelma.
Tavallinen suomalainen ihminen on ollut arjessaan yhtä lailla vapaa olipa Suomi itsenäinen tai ei. Veroja on pitänyt maksaa kuninkaalle, keisarille ja presidentille. Maata on pitänyt puolustaa kuninkaan, keisarin ja presidentin puolesta. Mitä on itsenäisyys vuonna 2014? Mitä on vapaus Suomen itsenäisyyspäivänä?
Tämän sunnuntain evankeliumissa Jeesus haluaa vapauttaa ihmiset: Totuus tekee teistä vapaita. (Joh 8:32) Jeesuksella oli toimintaohjelma ihmisten vapauttamiseksi. Tätä toimintaohjelmaansa hän toteutti Isänsä tahdon mukaisesti täällä maan päällä. Siinä oli keskeistä totuuden tunnustaminen. Hän vapautti ne, jotka tunnustivat totuuden. Tualevan maailman kansalaisina ihmiset olivat ja ovat yhdenvertaisia ja vapaita. Tasa-arvoisia rodusta, kansalaisuudesta, yhteiskunnallisesta asemasta ja seksuaalisesta suuntautumisesta uuriippumatta. Kristus vapautti ihmisen Jumalan edessä.
Kristuksen jälkeenkin vapaus on varsin suhteellista. Kaikesta ihminen ei ole vapaa. Martti Luther kiivaili pitkän tovin, välillä kiivastikin, siitä, onko ihmisellä vapaa tahto tehdä hyvää. Onko meille oikeasti mahdollisuus valita vain hyvän tekeminen. Ensi kuulemalta ei tunnu mahdottomalta ajatus, että olemme vapaita tekemään hyviä asioita. Kun on suuri tahdon lujuus, se saa aikaan karkkilakon, säännöllisen harjoittelun, kilvoittelun paastota. Kun on hyväsydäminen, ajattelee aina toisia ja toimii muiden ihmisten parhaaksi. Kuitenkaan suurikaan tahdon lujuus tai parhainkaan hyväsydämisyys ei estä sopivassa tilanteessa katsomaan vähän omaa etua. Synti on jatkuvasti nurkan takana odottamassa omaa vuoroaan.
Siksi Lutherin vastaus oli sama kuin Jeesuksen juutalaisille: syntiinlangennut ihmiskunta on menettänyt vapautensa. Me kaikki olemme aatameja ja eevoja, jotka söivät kielletyn hedelmän ja menettivät vapaan tahdon. Me olemme synnin orjia.
Siksi Jeesus sanoi juutalaisia synnin orjiksi ja siksi me olemme synnin orjia. Vapaa suomalainen onkin orja. Meidät on orjuutettu niin pitkän aikaa ja niin hyvin, että alamme kuvitella olevamme vapaita. Emme osaa ajatella elämää ilman orjuutta. Pienet valkoiset valheet tulevat sujuvasti, monesti mustaakin mustemmat. Ne kuuluvat ihmisen elämään. Niiden kanssa on totuttu elämään. Kymmenen käskyä ovat hyvät elämänohjeet, mutta jatkuvasti niitä kuitenkin rikotaan.
Jeesus asettui hyväntahtoisia ihmisiä vastaan. Hän osoitti, että hyvä tahto ei riitä. Jokainen itsensä vapaaksi luuleva onkin oman pahan tahtonsa vanki. Siksi Jeesuksen puhe sai aikaan ensin ennakkoluuloja, myöhemmin raivoa. Sivistyneet suomalaiset osaavat usein peittää raivonsa, mutta on turha yrittää pitää itseään parempana kuin muut ihmiset. Samanlaisia juutalaisia mekin olemme. Jeesuksen tarkoittama vapaus on toisenlaista. Hänen totuutensa vapauttaa ihmisen sitä varten, että hän vapautuisi toisten rakastamiseen ja uuden lain noudattamiseen. Sen perusta on rakkaus. Paavali kirjoittaa Teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. … rakastakaa ja palvelkaa toisianne. (Gal 5:13)
Ihmisellä on vapautensa, maalla omansa. Vaikka tavallista arkea on eletty vuosisata vuosisadan jälkeen vapaana tai vähemmän vapaana, niin itsenäisyydellä on merkitystä. Israelilaiset sanoivat olevansa Abrahamin lapsia. Siihen kiteytyi heidän itsenäisyytensä. Sen avulla heidän kansansa on säilynyt vuosituhansia läpi vaikkeitten aikojen. Vieraat valloittajat tai hajoaminen ympäri maailmaa ei ole hävittänyt juutalaisuutta. Sillä on ollut perusta, johon nojata. Se ei kuitenkaan riitä elämän peruskysymysten ääressä. Silloin kysytään muuta kuin kansalaistuntoa. Jeesus joutui torumaan heitä.
Suomalaisuuskin on muuta kuin vapautta elää jokapäiväistä elämää. Suomalaisuus on tunnetta, yhteyttä, kiitollisuutta, vapauden kaipuuta. Se on sinivalkoinen risti ja Maamme-laulu. Tänään se on 75 vuoden takaisten talvisodan tapahtumien muistamista. Suomalaisuus on tahtoa. Kaikkea tätä liittyy itsenäisyyteen. Mutta itsenäisyys tai arkinen vapaus ei riitä. Ulkonainen vapaus ei ole kaikki. Sillä teidät on kutsuttu vapauteen, veljet. … rakastakaa ja palvelkaa toisianne. (Gal 5:13)