Siunauksellista itsenäisyyspäivää teille sotiemme veteraanimiehet ja naiset ja koko kirkkokansa armon vuonna 2011!
Kansallemme etsitään uutta johtajaa, valmistaudumme presidentinvaaleihin. Kuka meitä alkaa johtamaan epävarman ajan läpi. Seurakunnallemmekin etsitään uutta johtajaa, paimentajaa. Ajassa jossa kirkkokin elää muutoksen aikaa.
Velkakriisi, veronkorotukset, euroalueen liittoutuminen tai hajoaminen, kuntien kiristynyt taloustilanne, kuntaliitokset, seurakuntaliitokset ja ensi vuoden epävarmat näkymät ovat olleet puheen ja huolen aiheena. Markkinavoimien huoli on kuluttajien ostovoima.
Ei liene epäselvää, mikä on meidän Jumalamme tässä ajassa. Eikä liene epäselvää, kuka meitä johtaa: kaksi ämmää: media ja markkinat.
Katekismusta lainaten: ”Se, minkä varaan rakennamme elämämme, se on meidän Jumalamme”.
Jos mielissämme palaamme Suomen itsenäistymisen aikaan ja Suomen II:n maailman sodan tapahtumiin. Tärkeäksi nousi itsemääräämisoikeus, oikeus valita omat johtajat, omat arvot ja vapaus elää niiden arvojen mukaan. Oikeus olla suomalainen, puhua suomen kieltä, oikeus kouluttautua, oikeus omistaa maata ja viljellä sitä oman perheen voimin.
Raha ja tavarat ovat ratkaisseet monia asioita elämässämme. Niillä on maksettu sotakorvauksia, niillä on maksettu peltoja ja koteja. Kaikki on tehty riippuvaiseksi rahasta, rahalle alisteiseksi. Koska rahasta on tullut Jumala, henkisten johtajien merkitys on vähentynyt.
Valta on sillä, jolla on rahaa. Kuluttajasta on näennäisesti tehty pienine rahoineen kuningas- kuluttaja. Markkinavoimat, jotka kutsuvat meitä luokseen, tahtovat tehdä kuluttajasta ikään kuin herran, kauppa-areenalla. Mutta itse asiassa olemme narreja, markkinoiden orjaliekassa. Tätä sirkusta perustellaan, että tätä kautta työllistämme ihmisiä. Jos näin olisi työttömiä ei olisi. Markkinavoimat eivät ole pelkästään hyväntekijä vaan myös hyväksikäyttäjä.
Huolestuttavinta on se, että markkinoiden arvomaailma läpäisee kaiken ajattelumme ja toimintamme . Vakavaksi se muuttuu silloin, kun hyvinvointia ei enää jaeta tasan. Sitä on perusteltu, ihmisten aktivoimisella, yrittäjyydellä ja sillä, ettei kaikki tule kuin Manulle illallinen vai pitäisikö sanoa jo kuin Tarjalle illallinen.
Kuka meidät tästä kaikesta viime kädessä pelastaa? Suomen kansa veroillaan ja uusi kauppakeskus markkinavoimillaan? Markkinat on voima, joka kansaa liikuttaa. Markkinavoimien astuminen Jumalan asemaan on luonut meille arvomaailman ja kielen, josta on tullut meille uskonnollista puhetta. Tie yhä harvemmin kulkee sunnuntaina kirkkoon mutta sitä useammin Lahden kauppoihin.Nykyihmisen jumalanpalvelus on Karisman kauppakeskuksessa karrikoidusti sanottuna.
Hoosianna, auta, pelasta, kenelle sitä todellisuudessa huudamme tänä adventtiaikana 2011? Kuka on johtajamme ja kuninkaamme? Kuka pelastaa meidät, kuka johdattaa meidät tämän epävarman ajan läpi? Keneen käännämme katseemme?
Suomen naiset ja miehet ovat rakentaneet työllään maatamme ja puolustaneet elämää, mutta kaiken olemme loppupelissä saaneet Jumalalta. Häneltä olemme saneet elämän lahjan, ihmisyyden ja maan jalkojemme alla. Mutta niin kauan kuin media ja markkinat saavat hukuttaa meidät sirkukseen, jota meille esitetään ja johon meidätkin mukaan haalitaan, elämme orjina ja palvomme epäjumalaa.
”Jumalan lahjaa on elämä ja kaikki hyvä, mitä meillä on.” Näin kirkossamme opetamme ja uskomme mutta elämmekö sen mukaan? ”Jos turvaudumme omatekoisiin epäjumaliin, käännymme pois Jumalasta ja hänen rakkaudestaan. Koska Jumala on kaiken hyvän antaja, rakkautemme kuuluu hänelle. Hän tahtoo olla ainoa Jumalamme.” (Katekismus 2000)
Palaan ensimmäiseen adventtiin:
Jeesus ratsastaessaan pääkaupunkiin Jerusalemiin, pieni joukko ryhtyi hurraamaan hänelle ja toivottamaan hänet johtajakseen. Mutta Jeesuksen johtajuus ei ollut tästä maailmasta, hän tuli palvelemaan ihmisiä ja antamaan itsensä. Jumala tuli palvelemaan ja antamaan itsensä. Jumala kätkeytyy palvelevaan johtajuuteen ei herra johtajuuteen, palveltavana olemiseen.
Sellainen johtajuus on maailmalle vierasta, sillä se kaipaa johtajaa joka hallitsee ja pitää kansoja valtansa alla. Sen vuoksi median ja markkinavoimien on niin helppo ottaa maailman johtajuus käsiinsä.
Onko pelastajamme kirkon Kristus vai uusi kauppakeskus jos näin symbolisesti sanat asettaisi? Kirkko ja kauppakeskus nielevät molemmat rahaa meiltä kuluttajilta. Jos kirkon siis meidän ainut toivo on rahassa, olemme tehneet siitä itsellemme Jumalan.
Kristus tuli maailmaan, Jumala tuli maailmaan pelastamaan ihmistä, koska hän rakastaa ihmistä niin paljon, että oli valmis tulemaan palvelemaan ihmisiä. Kristus tuli vapauttamaan materialistisesta orjuudesta hengen vapauteen: ettei ihmisten luoma systeemi: velkakriisi, markkinat, verot ja muut huolet veisi meitä hengiltä vaan kaikesta huolimatta johtotähtemme saisi olla hengellinen, Kristus. Kristus, joka säälivin ja armahtavin silmin katsoo meitä: Isä, anna heille anteeksi, he eivät tiedä, mitä he tekevät. Kristus tuli maailmaan pelastamaan meidät valheen vallasta, näkemään syvemmälle ja enemmän, elämän ytimeen, maailman mielettömyyteen ja elämän tarkoitukseen: palvelevaan rakkauteen. Siten Jumala tahtoo olla ainut oikea johtajamme.