Hyvät loviisalaiset;
itsenäisen Suomen 100-vuotis juhlavuoden eräs merkkitapaus minun mielessäni on ollut uuden Tuntematon sotilas elokuvan valmistuminen. Uskon, että moni teistä näki tuon elokuvan. Tuon elokuvan tapahtumat kertovat omalla karulla tavalla siitä, miksi me tänään itsenäisyyspäivän aamuna seisomme sankarihautausmaalla. Elokuva palautti mieleen ne ajat, jolloin kutsu kävi puolustamaan nuorta itsenäistä maata.
Elokuva kuitenkin poikkesi aiemmista elokuvaversioista. Minua puhuttelemaan jäivät kohtaukset, jotka eivät sijoittuneet rintamalle, vaan kotioloihin. Elokuva kuvasi niin Antero Rokan lähdön kotoaan kuin kotilomankin ja lopulta myös paluun kotiin. Kotona olivat vaimo ja lapset, kotona tehtiin töitä, leikittiin, saunottiin, elettiin.
Nuo kohtaukset olivat mielestäni tärkeitä, koska ne osaltaan vastasivat kysymykseen: Miksi? Mikä on niin arvokasta, että on oltava valmis sotimaankin.
Koti, perhe, arkinen elämä – kaikki se, mikä lopulta on niin tavallista. Arkinen elämä iloineen ja suruineen on mahdollista rauhan keskellä – rauha on tavoittelemisen arvoista.
Siellä, missä voidaan elää turvallisesti arkea – sitä tavallista elämää, siellä ei ole tarvetta sotia. Siihen pyrittiin kerran, siitä on pidettävä edelleen kiinni.
Viholliskuvat ovat vaarallisia. Ne synnyttävät käsityksen ihmisistä, jotka ovat jotain muuta. Ja kuitenkin toive turvallisesta, tavallisesta elämästä on yhteinen kaikkialla maailmassa. Siksi Jeesus kehotti rakastamaan vihollisiaan. Siksi Jeesus kehotti tekemään hyvää niillekin, jotka tuntuvat uhkaavilta. Hyvä leviää vain hyvällä. Rauha leviää vain tekemällä rauha. Rakkaus leviää vain rakastamalla.
Tämä uhri, josta meitä tänään muistutetaan – on meille kehotus seistä aina rauhan puolella. Tämä uhri on meille kehotus rakentaa sopua ja ystävyyttä missä ikinä olemmekin.
Kiitollisina muistamme heitä, jotka antoivat henkensä, jotta me saisimme elää rauhassa.
Tänään heidän hautojaan koristavat seppeleet. Seppeleet muistuttavat kahdesta asiasta: sankaruudesta ja iankakkkisuudesta. Täällä ne kuuluvat yhteen.