Olemme kenties kulkeneet pitkän matkan jouluruuhkassa ja tämän joulun huonossa säässä. Olemme matkustaneet kaukaa sinne, mistä olemme syntyneet ja lähteneet. Koemme tärkeäksi tulla pitkienkin matkojen takaa läheistemme luo ja viettää aikaa yhdessä heidän kanssaan.
Joulun aikaan kuuluvat myös pakolliset käynnit hautausmaalla. Viemme läheistemme haudalle kynttilän. Kynttilän liekki rakkaamme haudalla, ehkä kaukanakin, kertoo kylmässä ja pimeässä tammikuun yössä kaipauksestamme ja yhteisistä muistoistamme.
Ehkä olemmekin olleet tänä jouluna kotona. Olemme olleet siinä samassa paikassa, missä elämämme on ja joulunpyhinä elämämme ja touhumme järjestäytyy vain tiukasti kotimme seinien sisäpuolelle. Matkustamme ehkä vain muistoissamme kauas vuosien taakse. Hiljaiset joulunpyhät vievät meidät takaisin lapsuuden kotiin ja sen muistoihin.
Jos katsomme ja kuuntelemme ympärillemme jouluna, huomaamme, että tässä maassa on paljon liikettä. Kaikki ovat touhuissaan matkalla jonnekin. Kaikilla näyttää olevan eri päämäärä, mutta kuitenkin yksi. Kaikki näyttävät olevan matkalla kotiin. Ihmiset kansoittavat junat ja maantiet, he palaavat ajassa taaksepäin, ja ehkä jouluna kaikkein yksinäisimpiä ovat he, joilla ei juuri nyt ole muuta paikkaa mennä kuin oma yksinäinen kotinsa.
Koti on meille tärkeä paikka. Kotona olevat ihmiset ovat meille tärkeitä. Kodin merkitys ei ole vain ne ihmiset, jotka ovat meidän kanssamme nyt ja tässä, vaan kodilla on historia. Koti on se paikka, mistä me olemme lähtöisin. Siihen kuuluvat myös ne ihmiset, jotka ovat olleet ennen meitä. Siksi matka muistojen kotiin tai lapsuuteen on jouluna ihan yhtä tärkeä ja merkittävä, kuin todellinen maantieteellinen matkustaminen.
Joulukirkko on myös matka kotiin. Joulukirkko saattaa olla meille rakas jouluperinne jo vuosien takaa. Sitä kautta sekin saattaa tuntua tärkeältä paikalta. Kirkossa voimme ehkä saavuttaa jotakin siitä, mikä on kuulunut jouluumme alusta lähtien. Mutta kirkko on myös enemmän kuin muisto.
Joulukirkossa luetaan aina tutut raamatunkohdat. Seimeen syntyvä Jeesus-lapsi, paimenet ja enkelit ovat meille tuttuja. Jouluevankeliumiin kuuluu kuitenkin myös se, että tässä seimen lapsessa toteutuvat Raamatun Vanhan testamentin ennustukset. Tätä lasta on odotettu syntyväksi jo satoja vuosia. Evankeliumien myöhemmistä kertomuksista Jeesuksen elämässä muistamme, kuinka selvästi ja elävästi ihmisten odotukset Messiaasta ovat läsnä. Näin oli jo Jeesuksen syntymänkin aikana.
Jouluaaton ja joulupäivän raamatunluvussa toistuvat Vanhan testamentin profetiat Messiaan syntymästä. Nyt ne kuulostavat meistä tutuilta ja juuri Jeesuksen elämään liittyviltä, mutta tuolloin Jeesuksen aikana eläneet ja ennen häntä eläneet ihmiset, eivät kuulleet niitä lainkaan samoin. Nuo ennustukset kumpuavat suuren ahdistuksen ajasta. Ne ovat lohdutus pakkosiirtolaisuuden vuoksi kotinsa menettäneille ihmisille. Me voimme kuitenkin kuulla nuo ennustukset jo paljon aiemmin, aina Aabrahamin ajoista asti, sekä jo Aatamin ja Eevankin. Joulun evankeliumi vie meidät todella sinne, mistä me kaikki olemme lähtöisin. Se kertomus vie meidät takaisin paratiisiin, kotiimme, joka oli Jumalan luona.
Jouluna Jumala täytti lupauksensa pelastaa meidät siitä tilanteesta, että olemme joutuneet pois hänen luotaan. Jouluna Jumala lopultakin syntyi meidän kaltaiseksemme ja sovitti syntimme ja syyllisyytemme, jonka perilliseksi olemme joutuneet aina Aatamin ja Eevan päivistä asti. Jouluna Jumala lunasti meidät synniltä, kuolemalta ja pahan vallalta. Seimen lapsi on meille elämän lahja.
Jouluna Jumala lunasti meidät omiksi lapsikseen, joilla on oikeus tulla omaan kotiinsa, taivaaseen, sinne mistä me olemme lähtöisin, ja missä meidät on luotu.
Joulu on meille kertomus, jossa täyttyy vuosituhansien aikainen ihmisen kaipuu. Niissä täyttyvät Jumalan lupaukset, jotka on jo ammoin lausuttu. Joulu on meille kertomus siitä, kuinka Jumala täyttää kaiken, mitä hän on meille luvannut. Me saamme luottaa niihin lupauksiin ja elää niiden täyttymisen varassa. Ne lupaukset ovat jo täyttyneet. Taivas on meille jo auki Jeesuksen Kristuksen tähden.
Nuo joulun lupaukset eivät kaikki ole vielä todellisuutta. Rauhaa maan päälle ei ole vieläkään saatu mainoksesta huolimatta. Mutta niidenkin lupausten täyttymiseen me olemme matkalla.
Lopulta me saamme rauhan.
Lopulta me saamme kodin.
Lopulta me pääsemme perille.
Lopulta me olemme Jumalan luona, minkä lupauksen hän on meille aikojen alussa antanut.