Pettyneen kiitos.
60-luvun puolivälissä keskusteltiin virallisten kiitos- ja katumuspäivien tarpeellisuudesta nykyaikana. Alkuperäinen tarkoitus oli kiittää vuoden sadosa.
Nyt tuli miltei kato, satotoiveet pettivät. Maanviljelijältä odotetaan kiitosta pettyneestä sydämestä. Lienee käytännössä kirous kirpoamassa herkemmin huulilta kuin kiitos. Pettyneet satotoiveet kasaavat pilviä tulevaisuuden ylle, rukouskin on tukahtumassa. Katkeroitunut mieliala ei helpolla virity kiitokseen.
Me jokainen tiedämme, että hyvästä kiittäminen on helppoa. Hyviä asioita ovat esim. nuoruus, terveys, menestys, ystävät, hyvä työpaikka, palkankorotus lottovoitto. Mutta ne ovat verrattavissa hermotuleen. – Tauno Kukkosen kuvaava esimerkki korsussa pokkaa pelaavista miehistä, kun vihollinen ampui jatkuvaa hermotulta takalinjaan.
Saattaa ollakin niin, että yleisesti hyvänä pidetty asia onkin jollekin vastenmielinen, jos se hänen kohdallaan puuttuu. Toisin sanoen se asia joutuu hänen kohdallaan samaan sarjaan kuin sairaus, epäonni, vihamies, työttömyys, rahapula, krapula. Nämäkään esimerkit eivät synnytä kuulijoissa kiitosmieltä.
Huomaatte, että on perin vaikea saarnata kiittämisestä, koska ei pysty edes mainitsemaan sellaista esimerkkiä, joka epäilemättä herättäisi jokaisessa kuulijassa kiitollisia mielikuvia.
Tämän vuoksi olenkin kuluneella viikolla kysellyt eri henkilöiltä neuvoa, miten pitää kiitollisuudesta saarnata. Tauno-veljemme sanoikin, että vaikka olisi kuinka pitkä luettelo hyviä asioita, niin niillä ei lopultakaan ole mitään arvoa, jos Kristus ei ole tullut omakohtaiseksi Vapahtajaksi, jos Kristus ei asu sinun sydämessäsi. Hän on todellinen kiitosmielen antaja ja herättäjä.
Jos Kristus on päässyt asumaan sinun sydämeesi, silloin vastoinkäymiset ja koettelemuksetkin ovat sinulle kiitoksen aiheita. Ne näet paljastavat sinulle oman heikkoutesi ja syntisyytesi. Et pysty täyttämään Jumalan tahtoa omalla voimallasi tai järjelläsi. Se, että sinä jaksat luottaa ja uskoa Kristukseen, on myös kiitoksen aiheuttaja. Lutherin mukaan sinä et pysty omasta järjestäsi uskomaan Jeesukseen Kristukseen, vaan Pyhä Henki on valistanut sinua lahjoillaan. Jos me otamme Jeesuksen neuvon Jumalan valtakunnan etsimisestä etusijalle, niin sen mukaan kaikki muukin, myös kiitosmieli, meille annetaan.
Kyllä meillä itsekullakin olisi totisesti täysi syy kiittää Jumalaa jo siitäkin, että yleensä olemme vielä olemassa. Mehän itsekukin olemme elämällämme ja vaelluksellamme rikkoneet Jumalaa vastaan niin paljon, että hän olisi täydellä syyllä voinut meidät tuhota. Jumala on joutunut yhä uudelleen pettymään toiveissaan meihin. Emme ole täyttäneet hänen meihin asettamia toiveita. Kumminkin hän yhä ottaa meidät täydestä, koskapa uhrasi ainoan Poikansa myös meidän tähtemme.
Toisaalta mekin olemme pettyneet omissa toiveissamme. Toki joskus olemme kuvitelleet voivamme todella lähteä etsimään Jumalan valtakuntaa. Meillä itseemme pettyneillä ja Jumalaa pettäneillä on kiittäminen siitä Jumalaa, että hänen armonsa pysyy.
Kansalliset rukouspäivät, Ef. 5: 20, Esko Väyrynen
Esko Väyrynen
Pullakirkko